1, 2. a) Jesús rabadre töbike kwin ja kräke Pedro niebare ie ye ngwane, ¿Jesukwe dre niebare ie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Ñobätä kukwe ye niebare kwe Pedro ie?

NITRE ja tötikaka Jesukwe ie kukwe niebare yebätä töi namani ñan krütare. Gobran Israel ye Jesukwe ükaiteta ie niaratre nämäne tö ngwen, akwa ye erere ñaka rabai bare, ñakare aune niarakwe ja tare nikai aune murie ketai niebare kwe ietre. Apóstol Pedro niebare ie: “¡Ti Dänkien, Ngöbö se okwäbti kukwe kore ñan rakadrekä jire chi mabtä näre!”. Akwa Jesukwe niebare ie: “¡Satana, nän mento tibtä nete! Tikwe ja mikadre ngite Ngöbö rüere, abkokäre ma kite ñäke kore tie ñan ñan. Kukwe mden tä nebe tuen dbe Ngöböye, ye kwrere tuen ñakare mae amne, ni kä nebtä ie jändrän tuen dbe abko erere tä tuen mae” (Mat. 16:21-23; Hech. 1:6).

² Jesukwe kukwe niebare Pedro ie yebiti bämikani kwe, Ngöbö töita ño ye ñaka ja erebe nitre gobrainta Satanakwe töita ño yebe (1 Juan 5:19). Pedro kukwe niebare Jesús ie yebiti bämikani kwe nitre töita ja aibebätä ye erere niara töi nämäne. Akwa Jehová töi ñaka nämäne ye erere ye nämäne gare kwin Jesús ie. Niara tädre juto biare ja tare nikakäre aune ja tuametrekäre murie ketadre yei Jehová tö namani ye nämäne gare ie. Jesukwe  kukwe niebare Pedro ie yebiti bämikani kwe, Rün kwe töita ño ye erere niara töi nämäne, akwa nitre kä nebätä töi nämäne ño ye erere niara töi ñaka nämäne.

3. ¿Nikwe ja töi mikadre Jehová erere aune ñaka nitre kä nebätä erere ye ñobätä ñaka nuäre?

³ ¿Aune ni? ¿Ni töita Ngöbö erere o nitre kä nebätä erere? Ni niena nüne kukwe ükaninte Jehovakwe ye ererebätä. Akwa, ¿ni töita nire erere? ¿Nita töbike Ngöbö erere? Ye nuainkäre, nikwe ja di ngwandre ja töi mike kwatibe Ngöbö erere. Akwa, töbikakäre nitre kä nebätä erere ñaka ja di ngwandre krubäte, ñan ñobätä aune kä jökräbiti tibien nitre tä ja ngwen käme (Efes. 2:2). Ne madakäre, nitre kä nebätä töita ño ye raba nemen tuin kwin nie aune ye raba ni mike töbike ja aibebätä. Erametre, nikwe töbikadre Jehová erere ye ñaka nuäre, akwa nikwe töbikadre nitre kä nebätä erere ye abokän bäri nuäre.

4. a) ¿Nikwe ja tuainmetre töi kwitadre nitre kä nebätä ie ye köböite ni töi rabai ño? b) ¿Kukwe ja tötikara ne ni dimikai ño?

⁴ Nikwe ja tuainmetre töi kwitadre nitre kä nebätä ie ngwane, ni töi rabai ja aibebätä aune dre kwin bätä dre käme ye erere nikwe diain nuaindre akwle jai (Mar. 7:21, 22). Ye medenbätä, nikwe ja töi mikadre Jehová erere aune ñaka nitre kä nebätä erere ye ütiäte krubäte. Kukwe ja tötikara ne käkwe ni dimikai ye erere nuainne. Kukwe tuin ño Ngöböi ye erere nikwe mikadre tuin jai ye ñan tä mike gare, Ngöbö ñaka ni tuenmetre kukwe ruäre den nuaindre akwle jai, ñakare aune ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye nibike mike gare jai. Nikwe dre nuaindre ñaka ja töi mikakäre nitre kä nebätä erere ye rabai gare nie arato. Aune nikwe dre nuaindre ja töi mikakäre Jehová erere kukwe keta kabre känti ye rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti.

5. Ni madakwe ni mikadre töbike ja kwrere, ¿ye ñobätä ñaka tuin kwin nitre ruäre ie?

⁵ Nitre ruäre ñaka töta nemen ja töi kwitamana ni madai. Tätre niere: “Tikwe ja töi mikadre ño ye ni madakwe ñaka niedre tie”. Ye abokän kukwe diandre nuaindre jai ye tä gare niaratre aibe ie aune ye ñaka blo meden gärätä kwetre. Niaratre dre nuaindre aune ja ngwandre ño ye ñaka tö niemana jai. *

6. a) ¿Jehovata ni tuenmetre dre nuainne? b) ¿Tä ni tuenmetre kukwe jökrä den nuaindre akwle jai?

⁶ Akwa, nikwe töbikadre Jehová erere ye ñan tä mike gare, nikwe töbikadre ño o ja ngwandre ño ye ñaka tä gare nie. 2 Corintios 3:17 tä niere ye erere, “ni Dänkien tä Ngöbö Üaibe, ye känti nita tikaninte”. Nikwe ja ngwandre ño, dre tuin ütiäte nie aune ni tö dre dre ie ye tä gare nie. Ngöbökwe ni sribebare ye erere. Akwa kukwe ñäkäi ñaka jire nie ye nikwe ñaka nütüdre (ñäkädre 1 Pedro 2:16 yebätä). Ni törbadre dre diain nuaindre jai ye ngwane, kukwe ye kwin o käme ye mikakäre gare jai nikwe ja tuenmetre jie ngwandre kukwe Bibliabätä yei ie Jehová tö. ¿Yebiti kukwe ñäkäita nie nikwe nütüdre o ye kwin ni kräke?

7, 8. Nikwe töbikadre Jehová erere yebiti tä kukwe ñäkäire nie, ¿ye ñobätä nikwe ñaka nütüdre? Mä raba bämike keteiti.

⁷ Ani bämike keteiti. Monsotre rabadre ja ngwen metre, sribire krubäte aune ni mada mike ütiäte jai yekäre, nitre rüne tä ja di ngwen kukwe kwin driere ietre. ¿Yebiti kukwe ñäkäita monsotre ie nikwe nütüdre?  Ñakare. Nitre rüne tä monsotre tötike ne kwe kukwe kwin rabadre kwetre. Monsotre ye rabadre ünä aune rikadre nüne jenena ye ngwane, dre nuaindre kwetre ye rabai gare ietre. Monsotre ye rün aune meye kukwe driebare ietre yei ja tuanemetre jie ngwandre kwetre ye köböire, kukwe kwin diain nuaindre kwetre jai aune kukwe tare ñaka rabai bare bätätre.

⁸ Jehová ye ni rün töi kwin krubäte yebätä kukwe kwin rabadre nikwe ie niara tö (Is. 48:17, 18). Ye medenbätä, tä kukwe kwin mike gare nie ne kwe nikwe ja ngwandre kwin aune nikwe ni mada mikadre tuin ütiäte jai. Kukwe ne erere känti, tä ni nübaire töbike aune ja ngwen niara erere. ¿Yebiti tä kukwe ñäkäire nie nikwe nütüdre? Ñakare, niara tä ni dimike töbike bäri kwin aune ja ngwen töbätä (Sal. 92:5; Prov. 2:1-5; Is. 55:9). Niara tä ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai ne kwe kä rabadre juto nibätä aune dre tuin kwin nie ye tä ni tuenmetre den nuaindre jai (Sal. 1:2, 3). Erametre nita töbike Jehová erere ye kwin ni kräke.

9, 10. ¿Ñobätä Ngöbö bäri töbätä nitre kä nebätä kräke?

⁹ Ngöbö bäri töbätä nitre kä nebätä kräke yebätä ni tö ja töi mikai niara erere arato. Nikwe ja ngwandre ño, nikwe nünandre ño ni mräkätre ben aune nikwe sribidre ño kä jutobiti ye nitre kä nebätä tä niere nie. Akwa kukwe nieta kwetre ye erere Jehová ñaka töbike. Ñodre, nitre tä ni töi mike töbike ja aibebätä aune nitre nemen kämekäme jabe ye tuin kwin ietre. Ruäre ngwane, nitre gure ie nieta, niaratre ja diandrekä mento aune ja tuanemetre kwetre kukwe ñaka ütiätebätä ye köböire raba nüne bäri kä jutobiti. ¿Nitre tä kukwe niere ye raba ni dimike bäri kä nengwane kukwe tä Bibliabätä ye kräke?

¹⁰ Jesukwe niebare: “Ni töbätä abokän nüke gare jondron nuainta kwe yebiti” (Mat. 11:19, TNM). Nitre tä jondron keta kabre mrä mrä sribere, akwa rü, ni kwata bä jene yebätä ni mikata tuin ngwarbe jai o ni mada nuainta tare köböite ni ñaka nüne kä jutobiti ye ükate jämi. Ne madakäre, nitre nemen kämekäme jabe ye niaratre ñaka ñäkäire. ¿Yekwe nitre ja mräkäre dimikanina nüne kwin jabe, kriemikanina bren käme aune kukwe mada mada yebätä? Ñakare, ye köböite kukwe bäri tare tä nemen bare nibätä ye nitre kwati tä niere. Akwa, ni kristiano tä töbike Ngöbö erere ye tä nüne kä jutobiti mräkätre ben, nitre nemen kämekäme jabe köböite bren tare tä neketekä bätätre ye ñaka neketekä nibätä aune nita nüne jäme ja mräkätre kä jökräbiti tibien yebe (Is. 2:4; Hech. 10:34, 35; 1 Cor. 6:9-11). Ngöbö bäri töbätä nitre kä nebätä kräke, ¿ñan ererea?

11. ¿Moisekwe ja töi mikani nire erere aune ye köböire dre namani bare kräke?

¹¹ Ngöbö bäri töbätä nitre kä nebätä kräke ye ni Jehová mikaka täte kirabe ie nämäne gare. Ani töbike Moisés yebätä. “Nitre töbtä krikri Egiptobo, ben Moisékwe ja töitikani”, akwa Ngöbökwe niara mikadre töbätä ye ribebare kwe ie (Hech. 7:22; Sal. 90:12). Aune Ngöbö töi rabadre gare ie ye ribebare kwe ie (Éx. 33:13). Niarakwe ja tuanimetre jie ngwandre Jehovai ye köböire kukwe ütiäte nuainbare kwe Ngöbö töi mikakäre nemen bare. Ne madakäre, niarakwe tödekabare krubäte yebätä Biblia tä blite (Heb. 11:24-27).

12. Apóstol Pablo nämäne kukwe den nuaindre jai ye ngwane, ¿nämäne ja tuenmetre jie ngwandre kukwe meden ie?

¹² Apóstol Pablo yekwe ja tötikabare, nämäne töbätä aune nämäne blite kukwe ketebubiti  (Hech. 5:34; 21:37, 39; 22:2, 3). Akwa yebiti ta, ñaka nämäne ja tuenmetre jie ngwandre nitre kä nebätä töi ño yei kukwe diankäre nuaindre jai, ñakare aune nämäne ja jie ngwen Kukwe Ngöbökwe yebiti (ñäkädre Hechos 17:2, 3; 1 Corintios 2:6, 7, 13 yebätä). Ye köböire, kukwe driebare kwe ye ngwane kukwe kwin namani bare kräke aune ja nire käre rabadre kwe yei nämäne tö ngwen (2 Tim. 4:8).

13. ¿Nikwe töbikadre Ngöbö erere ye tä gare nirei?

¹³ Erametre Ngöbö bäri töbätä nitre kä nebätä kräke. Ngöböta dre niere ye nikwe nuaindi ngwane, kä rabai juto nibätä aune kukwe kwin rabai nikwe. Akwa nikwe töbikadre Jehová erere ye ñaka tä ribere nuaindre ja dibiti nie. Aune “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” aune nitre umbre ji ngwanka ye ñaka nuainne arato (Mat. 24:45, TNM; 2 Cor. 1:24). Nikwe töbikadre Ngöbö erere ye tä gare ni itire itire ie. ¿Ni raba nuainne ño?

14, 15. a) Nikwe töbikadre Jehová erere yekäre, ¿nikwe ja töi mikadre drebätä? b) Romanos 12:2 tä niere ye erere, ¿ñobätä nikwe ñaka ja töi mikadre nitre kä nebätä erere? Mä raba bämike keteiti.

¹⁴ Romanos 12:2 (TNM) yekänti Ngöböta kukwe ne ribere nuaindre nie: “Ñaka ja töi kwitamana jondron kä nebätä yei, ñakare aune mun rabadre ja töi ükete kwin, ne kwe kukwe meden kwin aune meden Ngöböta kain ngäbiti bätä meden metre ye rabadre gare kwin munye”. Kukwe metre jämi nemen gare nie ye känenkri ni töi ñaka nämäne kwin, akwa ni töi raba nemen Jehová erere. Erametre ni ngübabare ño aune dre namani bare nibätä ye köböite ni töi raba nemen kwin o blo. Akwa ni raba ja töi kwite aune ni raba nuainne jankunu. Nita dre dre mike nemen ja töite ye köböire rabai bäri nuäre ja töi kwitakäre nie. Ngöbö tö drei yebätä nita ja töi mike ngwane, niara töita ño ye bäri kwin rabai gare nie. Ye köböire ni törbai ja töi mikai niara erere.

¹⁵ Nikwe töbikadre kwin yekäre, nikwe ñaka ja tuanemetre töi kwitadre nitre kä nebätä ie. Ye abokän, nikwe ñaka töbikadre niaratre erere meden gärätä. Ye kukwe kena nuaindre nikwe abokän ütiäte krubäte. Ñobätä nikwe kukwe ye nuaindre rükadre gare nie yekäre ani bämike. Ni iti törbadre ja tuai kwin yekäre mrö meden mate kwin niarabätä ye aibe rabadre kwete. Akwa, tädre jankunu mrö ñaka kwin kwete ye ñaka raba dimike. Ye erere arato, ni tädre töbike Ngöbö erere aune nitre kä nebätä erere ye ñaka raba ni dimike.

16. ¿Drebätä nikwe ja kriemikadre?

¹⁶ Nitre kä nebätä töita ño ye erere nikwe ñaka ja töi mikadre ye ñaka nuäre, ñan ñobätä aune nita nüne niaratre ngätäite (1 Cor. 5:9, 10). Ñodre, nita kukwe driere ye ngwane, kukwe ngwarbe drieta ye nita kukwe nuin. Ne madakäre, ruäre ngwane nitre tä töbike ño yebätä ni ñaka raba ja kriemike, akwa nikwe ñaka töbikadre jankunu kukwe yebätä yebrä ni raba nuainne. Satana tö ni tuai ja töi mike ño ye nikwe ñaka kadre ngäbiti Jesús erere. Ne madakäre, nitre kä nebätä töita ño ye ruärebätä ni raba ja kriemike. Nuaindre ño ye ani mike gare jai (ñäkädre Proverbios 4:23 yebätä). *

17. Nitre kä nebätä töita ño ye ruärebätä nikwe ja kriemikadre yekäre, ¿nikwe dre nuaindre?

¹⁷ Ñodre, nirebe nita ja kete yebätä nikwe ja kriemikadre. Biblia tä mike gare nie, nikwe ja ketai nitre ñaka Jehová mike täte  yebe ngwane, ni töi jatai niaratre erere (Prov. 13:20; 1 Cor. 15:12, 32, 33). Arato nikwe jondron kwin diandre jai ja näkwitara. Jondron nire jatani nikwite ño jatäri drieta, ni mada nuainta tare o nitre nemen kämekäme jabe ye ni ñaka tä kain ngäbiti ngwane, kukwe ngwarbe drieta abokän ñaka tä “Ngöbö Kukwei” yebätä ie ni ñaka tä ja tuenmetre töi kwitadre (2 Cor. 10:5).

18, 19. a) ¿Ñobätä nikwe ja kriemikadre nitre kä nebätä tä töbike ño yebätä? b) ¿Nikwe kukwe meden meden ngwandretari jai aune ñobätä?

¹⁸ Nitre kä nebätä tö ni tuai töbike ño abokän ni ñaka raba gain jabätä ye nikwe mikadre gare jai aune nikwe ñaka kadre ngäbiti arato. Ñodre, kukwe ruäre mikata gare ye ngwane, kukwe tikata kwin gobrantre yebätä. Mada abokän tä kukwe mike gare ni itibätä ye raba ni töi mike nitre kä nebätä töita dre mikabätä nuaindre jai aune tö dre dre ie yebätä. Ne madakäre, ni o ni mräkä ye bäri ütiäte ni mada kräke ye bämikata kwin película aune tärä ruäre yebätä. Akwa nikwe Jehová taredre bäri ye köböire ni aune ni mräkä raba nüne kä jutobiti drieta Bibliabätä (Mat. 22:36-39, TNM). Aune kukwe ruäre monsotre kia näkwitakäre ye ñaka raba nemen tuin käme nitre rüne ie, akwa ye köböite nitre nemen kämekäme jabe ye raba kite tuin kwin monsotre kia ie.

¹⁹ Ye ñan tä mike gare, nikwe jondron kwin diandre jai ja näkwitadre ye blo. Akwa, nikwe ngwandretari jai: “¿Nitre kä nebätä töita ño ye raba nüke gare tie? ¿Monsotre tikwe tä dre tuin aune tä drebätä ñäke ye ruäre tita ñäkäire ietre? ¿Tita ja kriemike arato kukwe yebätä? ¿Jehová töita ño ye tita driere monsotre tikwe ie ne kwe ñaka ja töi mikadre kwetre nitre kä nebätä erere?”. Jehová töita ño aune nitre kä nebätä töita ño ye nikwe mikai gare kwin jai ngwane, nikwe ñaka ja tuainmetre töi kwitadre “jondron kä nebätä yei”.

20. ¿Dre köböire ni töi raba nemen Ngöbö erere o nitre kä nebätä erere?

²⁰ Jehová aune Satana tä kukwe mike gare ye nikwe ngwandre törö jai. Niaratre meden kukwe nuai nikwe ye erere nikwe töbikai. Nitre kä nebätä töita ño ye erere nikwe ja töi mikai ngwane, ni töi kwitai kwetre aune nikwe töbikai aune ja ngwain niaratre erere. Ye medenbätä, nita dre mrusaire, drebätä nita ñäke, dre kukwe nuata nikwe aune drebätä ni töita yebätä nikwe ja kriemikadre ye ütiäte krubäte.

21. ¿Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti drebätä nikwe ja tötikai?

²¹ Nibira gare nie ye erere, nikwe töbikadre Jehová erere yekäre, dre raba ni töi mike blo ye ñan aibe nikwe tuanemetre. Ñakare aune, ütiäte krubäte nikwe kukwe Ngöbökwe mikadre gare jai ne kwe ye ererebätä nikwe ja töi mikadre. Nikwe nuaindre ño ye rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti.