Nitre tä kukwe ngwentari
¿Nitre jondron bianka ni mada dimikakäre niebare Jesukwe ye nire nire aune ñobätä kädeka nämäne kore?
Jesús murie keta jämi ye känenkri deu, mäträbare kwe nitre apóstol yebätä ne kwe ñaka ja mikadre bäri ütiäte kwetre aune ñaka bikadre kri kwetre nitre mada Ngöbö mikaka täte yebätä. Niebare kwe ietre: “Nitre [...] mikata jreire abko tä nebe ja bä mike krübäte ni mda mda okwäte. Erere arato, nitre mikata ni mda mda dänkiene abko krübäte arato, akwa ni se bäri moto kuin, nieta btä abko käita nebe juto btätre. Akwa mun ngätäite abko ñan rabadre bare kore” (Luc. 22:25, 26).
Nitre jondron bianka ni mada dimikakäre yebätä Jesukwe blitabare ngwane, ¿nire nirebätä nämäne blite? Gobrantre ruäre aune nitre mada ütiäte ye nitre griego aune romano nämäne kä tike aune üai mike ngwianbätä mikakäre ütiäte jai, nitre ye nämänentre kädeke nitre jondron bianka ni mada dimikakäre ye abokän kukwe griegore (evérgetes) nieta. Niaratre nämäne sribi ütiäte nuainne nitre mada kräke yebätä kädeka nämäne kore.
Gobrantre kwati kädeka nämäne ye erere. Nitre ye ngätäite rei Egipto Tolomeo III aune Tolomeo VIII ye nämäne. Nitre gobranka Roma kädekani ye erere arato, ñodre Julio Cesar aune Augusto bätä rei judío Herodes el Grande. Herodes kädekani kore raba ruin nie, ñobätä ñan aune niarakwe trigo kökani juta kwe nämäne mrö nike ye kräke aune nitre ie dän ñaka nämäne yei dän biani kwe arato.
Adolf Deissmann käi Alemania ie kukwe Bibliabätä nämäne gare krubäte niara mikani gare, nitre jondron bianka ni mada dimikakäre nieta ye abokän tä kukwe keta kabre mike gare. Niebare kwe: “Nitre kädeka nämäne kore ye kä känändre ngwane kwandre jötrö 100 biti bäri”.
Akwa, nitre ja tötikaka Jesukwe ñaka rabadre ja ngwen nitre ye erere niebare kwe ietre ngwane, ¿drebätä nämäne blite? ¿Niaratre ñaka rabadre ja töi mike nitre mada dimikabätä ai gäräbare kwe? Ñakare. Ye abokän nitre nämäne ja mike mantiame ja bä mikakäre jerekäbe yebätä niara nämäne blite raba ruin nie.
Jesús näire, nitre ngwian bökäne nämäne ngwian bien jadaka, jondron bämikara aune jondron mada mada nuainkäre bätä parque aune templo sribekäre. Akwa niaratre ñaka nämäne ja mike mantiame töi bökänbiti, ñakare aune nämänentre nuainne ne kwe nitre mada niaratre käikitadrekä aune rabadre gare nitre madai o ja kitadrekä niaratre yekri. Tärä keteiti tä kukwe mike gare: “Nitre nämäne ja ngwen mantiame ye mikata gare, akwa metrere nämänentre nuainne käre ja käikitakakäre akwle”. Niaratre töi nämäne jondron tuabätä krubäte jakwe aune nämänentre töbike ja aibebätä ye erere Jesús ñaka tö namani nitre nänkä niara jiebiti ye tuai ja ngwen.
Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, apóstol Pablo tärä tikani nitre kristiano Corinto ie ye ngwane, ja ngwandre mantiame töi bökänbiti ye ütiäte krubäte mikani gare kwe. Niebare kwe ietre: “Munkwe ngwian biandre nuäi nuäi btä munta töbike, ye erere munkwe bian, akwa munkwe ñan biandre ja moto ulire bti amne ñan ni mdata biamna, ñobtä ñan angwane kä nuäre nibtä ngwian bien, ni ye abko Ngöböta tarere” (2 Cor. 9:7).