1-3. a) ¿Kukwe metre Bibliabätä ye nikwe mikadre tuin ño jai? Mä raba mike gare keteiti (üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

KÄ NENGWANE, nitre kwati tä jondron kökö akwa biti tä bienta. Mikata gare, juta ruäre känti nitre tä jondron kökö ye tä bienta 9% jondron kökani kwetre yekänti. Ñodre, jondron kökata internete ye nitre tä bienta 30% biti bäri. Tätre jondron ye bienta, ñobätä ñan aune ñaka tuin kwin ietre o nikani ngwarbe yebätä. Ye medenbätä, tätre jondron ye kwite o ngwian biandreta ietre ye tätre ribere.

² Ye erere ni ñaka tö nuain “kukwe [...] metre” yebätä. Nita kukwe metre kökö o tä nemen gare nie ye ngwane, ni ñaka tö rürübäin o tuainmetre (1 Tim. 2:4; ñäkädre Proverbios 23:23 yebätä). * Kukwe ja tötikara käne yekänti rababa gare nie, kukwe metre ye rabadre nikwe yekäre, nikwe kä dianinkä krubäte jai. Ja mräkätre ruäre nämäne sribire ngwian ganainkäre ere ye tuanimetre kwetre o mräkätre aune ja ketamuko kwetre ja  mikani niaratre rüere yebe ja tuani kwetre. Mada abokän, nämäne ja ngwen ño aune kukwe nie ñaka Bibliabätä abokän mikata täte bätä nuainta ye tuanimetre kwetre. Nikwe dre dre tuanimetre ye ñan bäri ütiäte, ñakare aune ye köböire kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe.

³ Kukwe metre Gobran Ngöbökwe yebätä ye ütiäte krubäte ye bämikakäre Jesukwe blitabare ni jondron rürübäinkä nämäne perla ütiäte känene yebätä. Perla ütiäte krubäte kwani ie ye ngwane, “dre dre nämene kwe ye jökrä rürübäinbare kwe” kökakäre jai (Mat. 13:45, 46, TNM). Ye erere arato, kukwe metre Gobran Ngöbökwe yebätä aune kukwe Bibliabätä ye ütiäte krubäte ni kräke ye tä nemen gare nie ngwane, bengwairebe nita kukwe ruäre tuenmetre ne kwe kukwe metre ye rabadre nikwe. Kukwe ye täi ütiäte ni kräke ngwane, nikwe ñaka rürübäindi jire. Akwa, nitre Ngöbö mikaka täte ruäre ñaka tä kukwe metre ye mike tuin ütiäte jai aune ruäre ngwane tätre rürübäine. Nikwe ñaka ye nuaindre jire. Ñakare aune “kukwe [...] metre Ngöbökwe diribare” nie ye erere nikwe nuaindre jankunu (ñäkädre 3 Juan 2-4 yebätä). Kukwe ye mikadre nuaindre käne jai aune dre nieta kwe nie ye ererebätä nikwe ja ngwandre. Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ngwantarita ne nikwe mikai gare jai: ¿Dre köböite nitre ruäre tä kukwe metre ye rürübäine aune tätre nuainne ño? ¿Dre ni dimikai ñaka kukwe ye erere nuainne? ¿Dre ni dimikai näin jankunu “kukwe [...] metre” ye jiebiti?

4. Siklo kena yete, ¿ñobätä nitre ruäre käkwe kukwe metre ye tuanimetre?

⁴ Siklo kena yete, Jesús nämäne kukwe driere ye nitre ruäre käkwe kani ngäbiti, akwa biti tuanimetre kwetre. Ñodre, bati Jesukwe kukwe ñan tuabare nuainbare nitre kwati nänkä jiebiti ye bukakäre. Ye bitikäre, nitre ye nikani niarabe mren Galilea ye kwäräkri. Akwa, Jesukwe kukwe niebare ietre ye niaratre mikani töbike: “Ti Ni Kä Nebtä Ngobo ye munkwe ñan ngätä kwetadre amne munkwe ñan därie ñadre angwane, munkwe ñan nünandre kärekäre”. Dre gäräbare Jesukwe ye ngwandretari kwetre ie näre jerekäbe niebare kwetre: “¿Ni se käkwe blitaniri se abko tare krübäte ni kräke, se nirekwe niara kukwei mikadre täte se?”. Ye köböite, “ni kwati näma näin Jesu jiebti käkwe kä mikakaba btä amne ñan rababa dikekä mda ben” (Juan 6:53-66).

5, 6. a) ¿Ñobätä nitre ruäre tä kukwe metre ye tuenmetre kä nengwane? b) ¿Nitre ruäre tä kite kämikekä ño kukwe metre yebätä?

⁵ Kä nengwane, nitre ruäre tä kukwe metre ye tuenmetre. Ñodre, kukwe Bibliabätä tä nüke gare bäri kwin abokän mikata gare o ja mräkätre ruäre käkwe kukwe mada nuainbare o kukwe niebare ye käkwe niaratre ngwani ngoto ritekä. Niaratre ruäre namani rubun, ñobätä ñan aune mäträbare bätätre Bibliabiti o ja mräkätre madabe kukwe namani jabätä ietre yebätä. Mada abokän tätre ja mike ni kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere yekri. Kukwe yebätä o kukwe mada köböite, niaratre kämikaninkä Jehovabätä aune konkrekasionte (Heb. 3:12-14). Niaratre ye rabadre tödeke aune tö ngwen Jesús ie apóstol Pedro erere näre. Nitre mada nikani mento ye ngwane, nitre apóstol tö namani näin siba mento o ñakare ye Jesukwe ngwanintari ietre ngwane, Pedro kukwe ne niebare ie: “Ti Dänkien, ma kukwei abko kukwe ni mikakrä nire kärekäre [...]. ¿Se abko nun rikadre nireye mda se?” (Juan 6:67-69).

⁶ Nitre ruäre abokän tä kite bätärekä bätärekä kukwe metre ye tuenmetre aune  ñaka tätre gain jabätä. Ñodre, ñö tä niken barco ngwena bätärekä bätärekä mentokwäre bämikata Bibliabätä ye kwrere, nikwe “ñaka kämikadrekä jire” kukwe metre yebätä (Heb. 2:1, TNM). Niaratre ñaka tö namani kukwe metre ye tuainmetre, akwa ñaka jatanina ja kete Jehovabe, yebätä mrä mada kämikaninkä kwetre niarabätä. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe ye erere ñaka rabadre bare nibätä?

7. ¿Dre ni dimikai ñaka kukwe metre ye rürübäine jire?

⁷ Nänkäre kukwe metre ye jiebiti, Jehovata kukwe driere nie ye jökrä nikwe mikadre täte aune nuaindre. Nikwe kukwe metre ye mikadre nuaindre käne jai aune kukwe nieta Bibliabätä yei nikwe ja tuanemetre jie ngwandre. Bati, rei David niebare Jehovai: “Tikwe nändi kukwe metre mäkwe yebiti” (Sal. 86:11). David ye erere, nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe metre Ngöbökwe ye mike täte jankunu. Ni ñaka tä ye erere nuainne ngwane, nikwe kukwe metre kökani ye ñaka jatai tuin ütiäte nie aune kukwe meden tuanimetre nikwe ye ni jataita nuainne. Akwa, ni ñaka raba kukwe ye erere nuainne. Kukwe meden nikwe kadre ngäbiti aune meden nikwe ñaka kadre ngäbiti yekäre, nikwe “kukwe era metre jire jökrä” ye nuaindre (Juan 16:13). Kukwe metre rabadre gare nie aune nuaindre yekäre, nikwe kukwe ketarike tuanimetre rababa gare nie kukwe ja tötikara käne yekänti. Nikwe ñaka kukwe ketarike ye nuaindreta yekäre, ni raba dre nuainne ye ani mike gare jai (Mat. 6:19).

8. ¿Dre köböite ni raba kite kukwe metre ye tuenmetre aune ñaka gain jabätä? Mä raba mike gare keteiti.

⁸ Kä diankata jai. Ni ñaka kä mikadrekä kukwe metre yebätä yekäre, nikwe ñaka kä juandre ngwarbe ta. Ni ñaka ja ngübaibiti ngwane, ni raba kite kä denkä krubäte jai jadaka, Internet, televisión ye kräke. Jondron ye ñaka käme, akwa kukwe ja üaire mikadre nuaindre käne jai aune ni nämäne ja tötike kaibe ye ni ñaka raba kite nuainne. Meri Testiko kädekata Emma * yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. Nämäne chi ye ngwane, tö nämäne niai krubäte mädäbiti. Nämäne nuainne käre, akwa ja ñaka jatani ruin kwin ie, ñobätä ñan aune nämäne kä denkä krubäte jai, yebätä ja töi mikani kwe kukwe ruäre nuainne. Ne madakäre, Cory Wells nämäne nen mädäbiti abokänbätä kukwe mikani gare yebätä niarakwe ñäkäbare yekwe dimikani. * Kä nengwane, Emma tä kä denkä bäri jai kukwe ja üaire aune ja ketamuko kwe bätä mräkätre kukwebätä ye kräke. Ja ruin bäri Jehová ken ie aune töita jäme, ñobätä ñan aune tä kä denkä bäri jai sribi Ngöbökwe nuainkäre.

9. ¿Ni tö jondron tuai krubäte jakwe yebätä nikwe ja ngübadrebiti ño?

⁹ Jondron tä nikwe. Ni tö näin jankunu kukwe metre ye jiebiti ngwane, nikwe ñaka ja töi mikadre krubäte jondron tä nikwe yebätä. Jehová namani gare nie ye ngwane, jondron nämäne nikwe ye namani nie kukwe ja üaire yebätä. Nikwe jondron ruäre tuanimetre nänkäre kukwe metre ye jiebiti. Akwa käta kite niken ta ngwane, nitre ruäre tä jondron mrä mrä kökö jai aune jondron mada tä kwetre abokän tä kämike juto bätätre, yebätä jondron kwin tä niken ni bäre ni raba kite nütüre. Jondron meden tä nikwe ye käi ñaka niena juto nibätä, yebätä ni raba kite ja töi mike jondron mada mada tuabätä bäri jakwe aune ni raba kite kukwe  ja üaire ye mikete mrä. Kukwe ye tä Demas ngwen törö nie. Demas nämäne ‘jondron kä nebätä tarere bäri’ ye köböite ñaka sribibare jankunu kwe apóstol Pablo ben (2 Tim. 4:10). Demas nämäne jondron kä nebätä tarere bäri sribi Ngöbökwe ye kräke o ñaka tö namanina sribidi jankunu Pablo ben ye Biblia ñaka mike gare. Ne tä mike gare nie, nikwe ñaka ja töi mikadre jondron tuabätä bäri jakwe, ñobätä ñan aune ye köböite ni ñan raba kite kukwe metre ye tarere.

10. Ni tö näin jankunu kukwe metre ye jiebiti ngwane, ¿ñobätä nikwe ñaka ja tuanemetre töi kwitadre?

¹⁰ Ni mräkä aune ja ketamuko. Ni tö näin jankunu kukwe metre ye jiebiti ngwane, nikwe ñaka ja tuanemetre töi kwitadre nitre madai. Kukwe metre namani gare nie ye ngwane, ni mräkä aune ja ketamuko ñaka kukwebätä ben ni ñaka niena ja kete ni nämäne nuainne käne ye erere. Nita kukwe mike täte ye nitre ruäre käkwe mikani ütiäte jai, akwa ruäre abokän käkwe ñaka mikani ütiäte jai (1 Ped. 4:4). Erametre, nita ja di ngwen ja ketakäre kwin ni mräkätre ben aune kain ngäbiti kwin. Akwa nikwe ja ngübadrebiti ne kwe nikwe ñaka ja mikadre ngite Jehová rüere niaratre köböite. Ñodre 1 Corintios 15:33 tä kukwe metre niere ni mikakäre mokre, yebätä nikwe ja ketadre ni Jehová mikaka täte aibe ben.

11. Kukwe käme tä nüke ni töite aune ni töita nemen nuainbätä, ¿ye dre käkwe ni dimikai ñaka nuainne?

¹¹ Töbikata käme aune kukwe nuainta. Nire tä näin kukwe metre ye jiebiti ye rabadre ja ngwen deme (Is. 35:8; ñäkädre 1 Pedro 1:14-16 yebätä). Kukwe metre Bibliabätä namani gare nie ye ngwane, ni jökrä käkwe ja di ngwani ja töi kwite. Nitre ruäre käkwe ja töi kwitani jötrö ngwarbe kukwe keta kabrebätä. Dre dre tuanimetre nikwe, akwa ni rabadre ja di ngwen ñaka kukwe käme nuainenta bobukäre. ¿Dre käkwe ni dimikai? Ni rabadre deme yekäre, Jehovakwe Jesukristo biani ni ütiäre yebätä nikwe töbikadretari ye käkwe ni dimikai (1 Ped. 1:18, 19). Jesukristo ja nire biani ni kräke ye ütiäte krubäte ye täi käre ni töite aune ni brukwäte ngwane, nikwe ja ngwain deme Jehová okwäkänti.

12, 13. a) ¿Fiesta keta kabre nuainta ye tuin ño Jehovai aune ñobätä nikwe mikadre tuin ye erere jai? b) ¿Nibike dre dre mike gare jai?

¹² Kukwe nie ñaka Bibliabätä abokän mikata täte bätä nuainta. Ruäre ngwane ni mräkä, ja ketamuko o sribi muko nikwe raba ni nübaire jabe fiesta ñäkäita Bibliakwe ye nuainne. Kukwe nie ñaka Bibliabätä aune fiesta tuin käme Jehovai, ¿ye dre raba ni dimike ñaka nuainne? Ñobätä tuin käme Jehovai ye tädre gare metre nie. Arato fiesta ye kömikani medente aune ñobätä nuainta ye mikata gare tärä aune täräkwata nikwe yebätä ye nikwe mikadre gare kwin jai. Biblia tä kukwe ye ñäkäire tä nüke törö nie ngwane, tä nemen gare metre nie nita näin ji metre Ngöbökwe yebiti (Efes. 5:10). Nitre madakwe kukwe niedre nibätä ye ñaka jürä ngwandre jabätä yekäre, nikwe tö ngwandre Jehovai aune Kukwe kwe yei ye käkwe ni kriemikai (Prov. 29:25).

¹³ Ni tö näin kukwe metre ye jiebiti kärekäre. ¿Ni raba dre nuainne nänkäre jankunu kukwe metre ye jiebiti? Ani mike gare ketamä jai.

14. a) ¿Dre raba ni dimike kukwe metre ye kökö jankunu aune ñaka rürübäine jire? b) Ni rabadre töbätä, kukwe mäträkäre aune kukwe nüke gare, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte?

¹⁴ Kena, nikwe kä diandrekä jai ja tötikakäre Bibliabätä aune töbikadretaribätä mantre jetebe. Nikwe ja tötikai mantre  jetebe ngwane, ni jatai kukwe metre ye tarere bäri aune yekwe ni dimikai ñaka rürübäine jire. Akwa, kukwe rabadre gare nie ye ñan aibe ngörä, ñakare aune nikwe ja di ngwandre kukwe mada nuainne. Proverbios 23:23 tä niere, kukwe metre kökadre ye ñan aibe ngörä ñakare aune “ni rabadre töbätä aune kukwe mäträkäre bätä kukwe nüke gare” ye kökadre arato. Ni rabadre töbätä nieta ye abokän dre tä nemen gare nie ye nuaindre meden gärätä. Kukwe nüke gare nieta ye abokän dre tärä gare nie ye ketata kukwe niena gare nie yebe. Ne madakäre, kukwe metre ye tä mäträre nibätä, ñobätä ñan aune nikwe drebätä ja töi kwitadre ye tä mike gare nie. Käre mäträta nibätä ye nikwe kadre ngäbiti jötrö ngwarbe aune töi kwinbiti, ñobätä ñan aune Biblia tä kukwe niere ye bäri ütiäte ngwian ye kräke (Prov. 8:10).

15. ¿Jondron mäkäte nämäne ja mrökarabätä ye kwrere kukwe metre ye tä ni kriemike ño?

¹⁵ Ketebukäre, mantre jetebe nikwe ja töi mikadre kwatibe nüne kukwe metre ye ererebätä. Kukwe metre ye tädre käre nikwe (Efes. 6:14). Kirabe sete, nitre rükä nämäne jondron mäkete ja mrökarabätä ja kriemikakäre. Akwa, rabadre jondron ye mäkete dime jabätä. Kukwe metre Bibliabätä ye jondron mäkäteta ja mrökarabätä ja kriemikakäre ye kwrere. Nikwe mäkäite dime jabätä ngwane, ni kriemikai kwe kukwe ngwarbe yebätä aune ni dimikai kwe kukwe kwin den nuaindre jai. Aune, ni nuadrete ye ngwane ni töi rabai kwatibe kukwe metre ye nuainbätä. Jondron mäkäte nämäne ja mrökarabätä ye ñaka ni rükä yekwe ngwane, ñaka nämäne niken rübätä. Ye erere arato, nikwe ja töi mikadre kwatibe ñaka kukwe metre ye tuenmetre. Aune, nikwe ja töi mikadre nüne kukwe metre ye ererebätä. Ne madakäre, jondron mäkäte nämäne ja mrökarabätä yete nitre rükä nämäne ngitra ngwen arato. Kukwe ketamäkäre tä ni dimike näin jankunu kukwe metre ye jiebiti ye ani mike gare jai.

16. ¿Kukwe metre drieta ni madai ye tä ni dimike ño näin jankunu kukwe metre ye jiebiti?

¹⁶ Ketamäkäre, nikwe ja di ngwandre kukwe metre Bibliabätä ye driere nitre madai. Nitre rükä nämäne ngitra ketete dime kisete, ye erere arato “kukwe Ngöbökwe” ye nikwe ketadrete dime (Efes. 6:17, TNM). Ni jökrä raba ja di ngwen “Ngöbö kukwei” dirire kwin (2 Tim. 2:15). Nikwe Biblia yebiti nitre mada dimikai kukwe metre ye kökö aune kukwe ngwarbe drieta käbiti tibien ye ñaka kain ngäbiti, ye köböire kukwe metre ye rabaikä bäri ni töite bätä ni brukwäte. Yekwe ni dimikai näin jankunu kukwe metre ye jiebiti.

17. ¿Ñobätä kukwe metre ye tuin ütiäte mäi?

¹⁷ Kukwe metre ye jondron ütiäte krubäte ni Rün kä kwinbiti biani nie. Ye köböire kukwe ütiäte tä nikwe: ye abokän nita nemen ja ketamuko niarakwe. Kukwe gare braibe nie Ngöböbätä, akwa niara tä käbämike nie kukwe metre ye ni raba kökö jankunu kärekäre. Ye medenbätä, nikwe kukwe metre ye mikadre tuin jai perla ütiäte krubäte ye kwrere. Aisete, nikwe kökadre jankunu aune ñaka rürübäindre jire. Davidkwe nuainbare ye erere, nikwe kukwe käbämikani Jehovai ye nikwe mikai nemen bare aune nikwe nändi jankunu kukwe metre ye jiebiti (Sal. 86:11).