KUKWE JA TÖTIKARA 45
Dre nuain mananbare Jesukwe ye nitre mada dimikadre mike ño täte
‘Mun nän aune nitre mika ja tötikaka siba tibe. Kukwe diribare tikwe munye, ye erere munkwe diri jökrä ietre amne niaratre käkwe mikadre täte ye munkwe diri ietre’ (MAT. 28:19, 20).
KANTIKO 89 Jehová mikadre täte ye kwin krubäte
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *
1. ¿Dre nuain mananbare Jesukwe Mateo 28:18-20 yekänti?
JESÚS ganinkröta ye bitikäre, ja mikani tuare kwe nitre ja tötikaka kwe ie nämänentre ja ükaninkrö Galilea yete känti. Kukwe ütiäte nämäne kwe niekäre ietre. ¿Kukwe meden? Ye tä Mateo 28:18-20 yebätä (ñäkädrebätä).
2. ¿Kukwe ngwantarita meden medenbätä nibike blite?
2 Nitre mada mikadre ja tötikaka nuain mananbare Jesukwe ye nitre jökrä Ngöbö mikaka täte kä nengwane rabadre mike täte arato. Ye medenbätä, sribi nuain mananbare Jesukwe nie yebätä kukwe ketamä ngwantarita yebätä ani blite. Kena, kukwe bianta Ngöbökwe mikadre täte ye nita driere nitre ja tötikaka mrä nikwe ie, ¿akwa dre mada nuaindre nikwe? Ketebukäre, ¿ja mräkätre konkrekasionte rabadre nitre ja tötikaka Bibliabätä mrä ye dimike ño nirien kukwe ja üairebiti? Aune ketamäkäre, ¿ja mräkätre tibo kukwe ja üairebiti ye ni rabadre dimike ño ne kwe rabadreta kukwe driere?
KRISTOKWE DRE NUAIN MANANBARE YE DIMIKADRE MIKE TÄTE
3. ¿Kukwe nuain mananbare Jesukwe yete kukwe meden ütiäte niebare kwe?
3 Jesukwe dre nuain mananbare ye nikwe driedre ni madai ye mikani gare metre kwe. Akwa kukwe meden niebare Jesukwe ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. “Kukwe diribare tikwe munye, ye erere munkwe diri jökrä ietre” ye ñan aibe niebare kwe, ñakare aune ‘niaratre käkwe ti kukwei ye mikadre täte jökrä arato, munkwe diri ietre’ niebare kwe. Kukwe nieta ye ni tö mikabätä täte ngwane, nitre ja tötikaka Bibliabätä dre nuaindre aune
nuaindre ño kwetre ye nikwe driedre ietre. ¿Ñobätä?4. Kristokwe dre nuain mananbare ye ni rabadre driere ño ni madai ye mä raba bämike kukwe keteitibiti.
4 ¿Dre nuain mananbare Jesukwe ye ni raba driere ño ni madai? Ani kukwe ne bämike. Ni ni mada tötikaka karo ngwandre ño yebätä. ¿Kukwe meden mikadre täte ji ngrabare ye rabadre driere ño nitre ja tötikaka kwe ie? Kukwe meden mikadre täte ji ngrabare ye rabadre dirire käne nitre ja tötikaka kwe ie. Akwa kukwe ye mikadre täte kwetre ie tö rabadre ngwane, rabadre kukwe mada nuainne. Rabadre niken ni ja tötikaka kwe ben tä karo ngwen ngwane, kukwe ruäre niere ie aune dimike kukwe ye mike täte. ¿Kukwe meden ja töi kräke?
5. a) Juan 14:15 aune 1 Juan 2:3 tä niere erere, ¿nitre ja tötikaka dre nuaindre nikwe driedre ietre? b) Kukwe meden ruärebiti ni raba nuainne ye mä raba mike gare.
5 Nita ni iti tötike Bibliabätä ngwane, Ngöböta dre ribere nie ye nita driere ietre. Akwa ye ñan aibe nuaindre. Rabadre kukwe ye mike ño täte köbö kwatire kwatire ye nikwe driedre ietre (ñäkädre Juan 14:15; 1 Juan 2:3 yebätä). Nita ja ngwen ño yebiti ni raba niaratre dimike kukwe Bibliabätä ye mike täte kwelate, sribikänti aune kukwe diandre ja näkwitadre jai yebätä. Aune kukwe Bibliabätä mikani täte nikwe käkwe ni dimikani ja kriemike ño aune kukwe kwin den nuaindre jai ye nikwe niedre ietre. Aune nikwe oradre ni ja tötikaka ben ngwane, Jehovakwe jie ngwandre üai deme yebiti ye nikwe ribedre kräke (Juan 16:13).
6. Jesukwe dre nuain mananbare driekäre ni madai yekäre, ¿nikwe dre mada nuaindre?
6 Jesukwe dre nuain mananbare driekäre ni madai yekäre, ¿nikwe dre mada nuaindre? Nikwe nitre ja tötikaka dimikadre ne kwe tö rabadre nitre mada mike ja tötikaka siba arato. Kukwe driedre ye tä nemen gare nitre ja tötikaka ruäre ie ngwane, tä nemen grükekä ngrabare. Ye medenbätä, bätärekä nikwe nitre ja tötikaka Bibliabätä dimikadre kukwe metre Bibliabätä ye mike nüke gare jai ne kwe tödeka kwetre rabadre dite aune brukwä kwe rabadre töi mike kukwe driere. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nitre ja tötikaka Bibliabätä tö rabadre kukwe driere?
7. ¿Nikwe nitre ja tötikaka dimikadre ño kukwe kwin ye driere?
7 Ni rabadre kukwe ne kwrere ngwentari ni ja tötikaka ie: “Mäkwe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä kani ngäbiti ngwane, ¿ye käkwe mä dimikanina nüne ño bäri kwin? ¿Kukwe ye ribeta jai nitre madakwe raba ruin mäi? ¿Mä raba dre nuainne niaratre kräke?” (Prov. 3:27; Mat. 9:37, 38). Täräkwata kia tä tärä dirikäre bäri kwin yekänti, ye nikwe mikadre tuare ietre aune meden raba tuin kwin mräkätre kwe ie, ja ketamuko kwe ie o sribi muko kwe ie ye nikwe ngwandretari ietre. Meden meden diandre kwe jai ye nikwe biandre ruäre ie aune rabadre kukwe driere ño töi jämebiti täräkwata chi yebiti yebätä nikwe ja kitadre bentre. Aune rabaira kukwe driere ngwane, ni tädre ken dimikakäre (Ecl. 4:9, 10; Luc. 6:40).
KONKREKASION DRE NUAINDRE NITRE JA TÖTIKAKA DIMIKAKÄRE NIRIEN KUKWE JA ÜAIREBITI
8. ¿Nitre ja tötikaka rabadre Ngöbö tarere bäri aune nitre mada tarere bäri ye ñobätä ütiäte? (Recuadro “ Nitre ja tötikaka dimikadre ño Ngöbö tarere bäri” ye mikadre ñärärä).
8 Dre nuain mananbare Jesukwe ye nikwe nitre mada dimikadre mike täte ye nikwe ngwandre törö jai. Aune dre driebare kwe ngätäite kukwe ketebu ütiäte nuain mananbare kwe, ye abokän Ngöbö taredre aune nitre mada taredre (Mat. 22:37-39). Kukwe ketebu ütiäte nuain mananbare ye ketata krubäte kukwe driebätä aune nitre mada mikadre ja tötikaka yebätä. ¿Ñobätä nita ye niere? Ñobätä ñan aune, ni ja tötikaka tä kite Ngöbö tarere bäri ngwane, bäri ñaka nitre kä nebätä ye jürä ngwain kwe jabätä (Sal. 18:1-3; Prov. 29:25). Ngöbö taredre aune nitre mada taredre ye aibe raba nitre ja tötikaka Bibliabätä töi mike ñaka ni kä nebätä jürä ngwen jabätä aune ja töi mike kwatibe kukwe kwin Bibliabätä ye driere ni madai. Kukwe ja tötikara nekänti recuadro keteiti tä, yekänti ni ja tötikaka Bibliabätä dimikadre ño Ngöbö tarere bäri mikata gare. Akwa ja mräkätre jökrä konkrekasionte rabadre ni ja tötikaka mrä ye dimike ja tare ye bämike bäri. Nuaindre ño ye ani mike gare jai.
9. ¿Ni ja kitaka karo ngwankäre ye tä ja kite ño?
9 Ni iti tä ja kite karo ngwankäre yebätä ani bliteta. Tädre karo ngwen ji ngrabare ngwane, dirikä kwe tä ken tä kukwe niere ie ye ñan aibebätä ja kitata kwe, ñakare aune nitre karo ngwanka mada tä dre nuainne okwäbiti yebätä ja kitata kwe arato. Ñodre, ni karo ngwanka mada tä karo mada tuenmetre niken käne ta ye mikadre ñärärä kwe ye ni dirikä kwe tä niere ie. O ni karo ngwanka mada karo okwä ye mikadre kwintubu ne kwe ni karo ngwanka mada jatadre ngäbiti ye okwäte ñaka kä dikadrete kwe yekäre ye ni dirikä kwe käkwe niedre ie. Kukwe bämikata nebiti kukwe keta kabre ütiäte ja töi kräke raba nemen gare ni ja kitaka ie.
10. ¿Dre käkwe ni ja tötikaka dimikai nirien kukwe ja üairebiti?
10 Ye erere arato, ni ja tötikaka kite krire näin ji ja nire kokwäre yebiti ñaka tä ja kite dirikä kwe ye aibebätä, ñakare aune nitre mada Jehová mikaka täte tä kukwe kwin bämike yebätä ja kitata kwe arato. Ye medenbätä, ni ja tötikaka ririadre kukwe ja üairebiti yekäre tädre näin gätäbätä ye ütiäte krubäte. Dre kukwe nuai kwe ye köböire kukwe rabai gare bäri ie, rabai tödeke bäri aune ye käkwe dimikai Ngöbö tarere bäri (Hech. 15:30-32). Aune ye ñan aibe, gätäte yete dirikä kwe rabadre ja mräkätre mike gare ietre ñobätä ñan aune kukwe ruäre tärä ja erebe kwetre raba ruin nie. Ja mräkätre tä kukwe kwin bämike ja tare bämikakäre konkrekasionte ye jetai ni ja tötikaka Bibliabätä ie. Kukwe meden kwin ye ani mike gare ruäre jai.
11. ¿Kukwe meden meden raba nemen bare konkrekasionte aune ye raba mate ño ni ja tötikaka Bibliabätä yebätä?
11 Ni ja tötikaka Bibliabätä meyere tä ngäbäkre kwe ngübare kaibe ye raba meri testiko iti tä ja tuin kukwe ye kwrere ben ye mike ñärärä. Meri testiko ye tä ja di ngwen krubäte jatakäre Ju Ja Ükarakrö yete monsotre kia yebe ye raba mate brukwäte. Ni ja tötikaka mada tä ja di ngwen sö dua ye tuanmetrekäre, ie ja mräkä iti konkrekasionte käkwe ja tuani kukwe ye arabe ben ye raba nemen gare. Jehová tare ja mräkä yekwe ye käkwe töi mikani kukwe Bibliabätä mike täte aune kukwe käme ye tuenmetre ye ja mräkä käkwe niedre ie (2 Cor. 7:1; Filip. 4:13). Ja mräkä ye käkwe sö dua tuanimetre ño mikadre gare kwe ie, ye bitikäre niedre kwe ie: “Mä raba tuenmetre arato”. Ni ja tötikaka Bibliabätä ie ja rabadre ruinta dite aune raba sö dua ye tuenmetre raba ruin ie. Aune mrä mada, ni ja tötikaka Bibliabätä merire bati tä meri testiko kä ja närebebiti ye tä mike ñärärä aune meri yebätä kätä juto testiko Jehovakwe yebätä tuin ie. Aune ñobätä meri testiko yebätä kätä juto ye ni ja tötikaka Bibliabätä tö rabadre mikai gare jai.
12. ¿Ni jökrä raba ni ja tötikaka Bibliabätä dimike nirien kukwe ja üairebiti ye ñobätä ni raba niere?
12 Ja mräkätre kwati ja ngwanka metre ye rabai gare ni ja tötikaka ie. Ngöbö taredre aune nitre mada taredre nuain mananbare Jesukwe ye erere ja mräkätre tä mike täte ye jetai ni ja tötikaka ie. Aune niarakwe mikadre ño täte ye rükai gare ie (Juan 13:35; 1 Tim. 4:12). Ne madakäre, ninina käne erere ni ja tötikaka tä ja tuin kukwe ño ben, ye kwrere ben ja mräkätre tä ja tuin akwa ja mräkätre tä kukwe kwin bämike ye käkwe niaratre dimikai. Ye köböire niaratre raba ja töi kwite arato rabakäre ja tötikaka Kristokwe rükai gare ietre (Deut. 30:11). Nibira gare nie erere, ni jökrä konkrekasionte raba ni ja tötikaka Bibliabätä dimike nirien kukwe ja üairebiti (Mat. 5:16). Ni itire itire rabadre ne ngwentari jai: “¿Tita dre nuainne ni ja tötikaka Bibliabätä tä nüke gätäbätä ye dimikakäre?”.
NITRE TÄ TIBO KUKWE JA ÜAIREBITI DIMIKADRE KUKWE DRIEKÄRETA
13, 14. Nitre apóstol nämäne di nekä ye ngwane, ¿Jesukwe ja töi mikani ño kräketre?
13 Ni tö ja mräkätre tä tibo kukwe ja üairebiti ye dimikabätä ne kwe rabadre sribi biani Jesukwe nuaindre nie ye nuainenta. Nuaindre ño ye mikakäre gare jai, nitre apóstol nämäne di nekä ngwane Jesukwe ja töi mikani ño kräketre ye nikwe ngwandre törö jai.
14 Jesukwe kukwe driebare ye jatanina krüte ie aune murie ketadre ye jatanina nüke ja ken ye ngwane, nitre apóstol käkwe tuanimetre kaibe aune ngitiani (Mar. 14:50; Juan 16:32). Nämänentre di nekä ye ngwane, ¿Jesukwe ja töi mikani ño kräketre? Ganinkröta ye bitikäre dre nuainbare kwe yebätä ani ja töi mike. Niara ganinkröta ye meritre ja tötikaka kwe juani kwe nitre apóstol känti mikakäre gare ietre. Niebare kwe: “Ñan kä jürä ngwan jabätä. Nän kukwe ne mike gare ti etebantre tikwe ie” (Mat. 28:10a, TNM). Niaratre Jesús tuanimetre akwa Jesukwe ñaka gebiani, ñakare aune kädekani jankunu kwe “ti etebantre”. Jesukwe ja ngwani Jehová erere, niaratre mikani tuin bobre kwe jai aune ngite kitani ta kwe bititre (2 Rey. 13:23).
15. ¿Ja mräkätre ñaka niena kukwe driere ye kräke ni töita nemen ño?
15 Nitre ñaka niena kukwe driere yebätä ni töita krubäte arato. Niaratre ye ni mräkä känime aune tare nikwe. Niaratre dre dre nuainbare kä neranike o mekeranike Jehová kräke ye ñaka käi nikwitekä jire nibiti (Heb. 6:10). Nita niaratre uliere krubäte (Luc. 15:4-7). ¿Ni raba ja ngwen ño Jesús erere aune ni töita bätätre ye ni raba bämike ño ietre?
16. ¿Ja mräkätre tä tibo kukwe ja üairebiti yebätä ni töita ngwane ni raba bämike ño ietre?
16 Nikwe nübaidreta töi jämebiti kiteta gätäte. Nitre apóstol nämäne di nekä ngwane, kukwe keteiti nuainbare Jesukwe, ye abokän niaratre nübaibare kwe ja ükökröta (Mat. 28:10b; 1 Cor. 15:6). Nengwane arato ni raba nitre tä tibo kukwe ja üairebiti ye nübaireta ja ükökrö nibe konkrekasionte. Akwa jatadreta yekäre ni rabadre nübaire bäre kabre ye tädre gare nie. Jesukwe nitre ja tötikaka ye nübaibare ye kani ngäbiti kwetre ngwane ye käi namani juto krubäte Jesubätä, ye erere kä raba nemen juto nibätä arato (Mateo 28:16 aune Lucas 15:6 ye mikadre ñärärä).
17. Ja mräkä tibo kukwe ja üairebiti rükadreta gätäbätä ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?
17 Nikwe kadre ngäbiti kä jutobiti. Jesús ngätäninta nitre ja tötikaka kwe ben ngwane, krötabare kwe ken, blitabare kwe bentre ne kwe ja rabadreta ruinta kwin ietre yekäre (Mat. 28:18). Aune ja mräkä iti tibo kukwe ja üairebiti rikadre gwäkäre Ju Ja Ükarakrö yete ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe krötadre ken aune kadre ngäbiti kä jutobiti. Kenanbe, kukwe ñaka kwandi nie niekäre ie yebätä ni raba nemen töbike, akwa ñaka mikakäre ja gaire yekäre nüta ye käi nibi juto krubäte nibätä ye aibe nikwe niedre ie.
18. ¿Ja mräkätre tibo kukwe ja üairebiti ye ni raba dimike aune töi mike ño jäme?
18 Nikwe töi mikadre jäme aune dimikadre. Nitre ja tötikaka Jesukwe kukwe driedre kä jökräbiti tibien ye ñaka rabai bare ietre namanintre nütüre. Jesukwe töi mikanintre jäme kukwe nebiti: “Ti abko tädi kärekäre munbe köbö kwatirekwatire”. Aune ye köböire, kä nikani braibe ta ye bitikäre “niaratre namani jankunu kukwe kwin Kristo Jesús yebätä driere bätä Hech. 5:42, TNM). Ja mräkätre tibo kukwe ja üairebiti töi mikadre jäme aune dimikadre ye ribeta kwetre jai. Ja ñaka rabai nüke törö ietre kukwe driekäreta raba ruin nie. Ñaka näintre kaibe kukwe driere ye ni raba niere ietre töi mikakäre jäme aune rabadreta kukwe driere ngwane, ni näin bentre kukwe driere ye ni raba niere ietre. Nikwe dimikai yebätä rabaitre debe bien krubäte nie. Ni mräkätre erere nikwe mikai tuin jai ngwane, ye köböire rabaita dite kukwe ja üairebiti aune konkrekasionbätä kä rabai juto krubäte.
mike gare” (SRIBI NUAIN MANANBARE JESUKWE NIE YE NIKWE NUAINDRE TÄTE
19. ¿Ni töita kwatibe dre nuainbätä aune ñobätä?
19 ¿Nitre mikadre ja tötikaka jankunu ye nuaindi nememe ñongwane mrä? Nememe nitre käme gaite ye ngwane (Mat. 28:20, TNM; glosario “conclusión del sistema” ye mikadre ñärärä). ¿Sribi mikani nuaindre ni kisete Jesukwe ye rabai bare nie ya? ¡Ni töita kwatibe nuainbätä! Kä jutobiti nita kä denkä jai, ni die yebiti aune jondron nikwe yebiti “nire nire töita metre nünanbätä kärekäre” ye känene (Hech. 13:48, TNM). Jesukwe kukwe kwin bämikani ye erere nita nuainne, niarakwe niebare: “Ngöbö ti juanka tö dreye tikrä amne sribi ye abko tikwe mikadre bare täte jökrä, ye abko mrö kwrere tikrä” (Juan 4:34; 17:4). Sribi biani kwe nuaindre nie ye ni tö nuainbätä täte niara töi nämäne ño ye erere (Juan 20:21). Ja mräkätre jökrä tibo kukwe ja üairebiti arato ye käkwe sribidre gwairebe nibe nememe mrä ie ni tö (Mat. 24:13).
20. Filipenses 4:13 tä niere erere, ¿sribi mikani nuaindre Jesukwe nie ye ñobätä raba nemen bare nie?
20 Sribi ñaka nuäre biani nuaindre nie Jesukwe ye tädre gare nie. Akwa ni ñaka tä kaibe, niara täi ni ken ni dimikakäre ye käbämikani kwe. Nitre mikadre ja tötikaka ye nuain mananbare Jesukwe nie ye nita nuainne ni “sribikä jen Ngöbökwe erere” aune “Kristo köböire” (1 Cor. 3:9; 2 Cor. 2:17). Aisete sribi ye raba nemen bare nie. Sribi mikani ni kisete ye mikadre täte aune nitre mada dimikadre ye erere nuainne arato. Sribi ye ütiäte krubäte aune tä kä mike juto nibätä (ñäkädre Filipenses 4:13 yebätä). *
KANTIKO 79 Mäkwe niaratre dimika
^ párr. 5 Nitre ja tötikaka Jesukwe rabadre nitre mada mike ja tötike aune dre driebare Jesukwe ietre ye dimikadre kwetre mike täte niebare kwe ietre. Jesukwe kukwe niebare ye mikadre ño täte ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.
^ párr. 20 Filipenses 4:13, TNM: “Ti di tärä jondron jökrä kräke nireta ja di bien tie ye köböire”.
^ párr. 67 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni ja tötikaka Bibliabätä dre nuaindre Ngöbö tarekäre bäri ye meri testiko tä mike gare ie. Biti kukwe ketamä nuaindre ni ja tötikaka yekwe meri testiko käkwe nini ie, ye erere ni ja tötikaka tä nuainne.