Ti däreba kä 1983. Ti nämä kwin nükebe kä nämä 10 tibiti ye ngwane, yete mada ti jataba bren krubäte ngrabare. Kä kubu ye bitikäre, ti rikaba krö dekä ngwäte aune ti ñan rababa ngrenkä ngrabare. Ti rababa ja di ngwen nänkäre ngüre yebiti, akwa ti ngüre di ñan rababa. Yete ja käne, ti jämi dikekäta. Bren ye köböite ti ñan ririani. Aisete ti monso chi ye näre.

Sö ruäre te ti nämä ketaninkä gwi ye ngwane meritre testiko ruäre rükaba nun tuinbiti. Bäsi käre, ti nämä ja rükente, akwa köbö ye näire tikwe blitaba bentre. Nämäntre blite tibe kä bä nuäre yebätä ngwane, kä nämä kwärike tibiti, misionero Jethro nünanka Surinam nämä nüke bati sö kratire kratire nun käite aune nämä ti rün tötike Bibliabätä ye rükaba törö tie. Jethro yebe ti nämä ja ngwen kwin ñobätä ñan aune niara nämä blite töi jämebiti tibe. Ne madakäre, ruäre ngwane ti ruai nämä niken ti ngwena gätäbätä, gätä nuain nämä nun käite ye ngwane. Aisete, ti tö rababa kukwe Bibliabätä mikai gare bäri jai ye Florence meri testiko käkwe ngwantariba tie ngwane tikwe jän nieba ie.

Florence rükabata muko kwe Justus ben aune rababatre ti tötike Bibliabätä. Ñäkä gare ñaka tie täräbätä rükaba gare ietre ngwane, ti dimikaba kwetre ñäke täräbätä. Kä ruäre ye bitikäre, ti rababara ñäke kaibe täräbätä. Te bati mada, juanbaretre Surinam kukwe driere nieba kwe tie. Yebätä, ni mada ñaka rababa jire Orealla ti tötikakäre Bibliabätä. Akwa Jehovakwe ñaka ti käi kwitaninkä jabiti ye käkwe kä mikaba juto tibätä.

Akwa ye bätäräbe, prekursor kädeka nämäne Floyd rükaba Orealla mada. Bati nämä kukwe driere ju ju te ye ngwane rükaba ti känti. Ja tötika Bibliabätä drieba kwe tie ye ngwane tikwe kötaba. “¿Ñobätä mätä kötö?”, ngwantariba kwe tie. Tikwe ja tötikabare täräkwata ¿Ngöbö tö dre nuainmana nie? yebätä tikwe nieba ie aune tärä El conocimiento que lleva a vida eterna yebätä tikwe ja tötikabare chi arato tikwe nieba ie. * Ne madakäre, ñobätä tikwe ñaka ja tötikabare mada tikwe mikaba gare ie. Tärä Conocimiento, ye tikwe ngwanba krüte Floyd ben, akwa niara arato juanba kukwe driere kä mada känti. Bobukäreta, ni dirikä tie ñaka raba tikwe mada.

Akwa kä 2004 ye ngwane Granville aune Joshua rükaba Orealla mada, niaratre ye prekursor especial. Nämäntre kukwe driere ju ju te, aisete  ti kwanba ietre. Ti tö raba ja tötikai Bibliabätä ye ngwantariba kwetre tie ngwane, tikwe kötaba. Tikwe ja tötikai tärä Conocimiento yebätä kapitulo kena yete ja käne tikwe nieba ie. Dirikätre käne tie käkwe kukwe driebare ño tie ye erere niaratre nämä driere o ño ye ti tö rababa gai. Ti käite nete gätä nuain nämä ye Granville käkwe nieba tie. Kä kwä jätärä ti ñan dikekä kwäräkwärä akwa ti tö rababa niken. Aisete Granville rükaba ti tuin aune ti jä rikaba kwe Ju Ja Ükarakrö yekänti silla de rueda yete.

Kä rikaba ta ye bitikäre, Kwela Sribi Ngöbökwe kräke yete tikwe ja mikadre Granville nieba tie. Aune ne nieba kwe tie mada: “Mä bren, akwa mä raba blite. Mäkwe kukwe kädriei nitre jökrä kräke ye käi rükai. Rabai gare mäi”. Kukwe nieba kwe tie käkwe ti dimikaba aune ti mikaba tö ngwen.

Ti jataba kukwe driere ben, akwa ti käite nete ji jökrä bäsi kämekäme yebätä ñaka nuäre nänkäre silla de rueda yebiti. Aisete ti jänrikadre carretilla yebiti ye bäri kwin tikwe nieba ie aune ye rababa bare kwin. Abril 2005 yete tikwe ja ngökaba ñöte. Ye bätärabe, tikwe sribidre ño täräbätä konkrekasionte aune sonidobätä Ju Ja Ükarakrö yete ye ja mräkätre drieba tie.

Kä 2007 yete, ti rün nämä näin rute ye ngwane kukwe tare rababa barebätä aune krütaba. Ye rababa tare krubäte ti mräkätre ie. Granville oraba nunbe aune nun töi mikaba jäme kwe Bibliabiti. Kä kubu ye bitikäre, kukwe mada tare rababa bare: Granville nämä näin rute ye ngwane kukwe tare rababa barebätä aune ye köböite krütaba arato.

Konkrekasion chi nunkwe rababa kaibe mada, ni ji ngwanka konkrekasionte ñaka rababa aune siervo ministerial iti aibe rababa. Granville krütaba ye rababa tare krubäte tie, ñobätä ñan aune niara ye ja ketamuko tare tikwe, nämä käre yete ti dimikakäre kukwe ja üairebiti aune kukwe mada ribe nämä tikwe jai yebätä. Gätä nuainba kena niara krütaba ye bitikäre ngwane, ñäkädre tärä Ni Mikaka Mokre yebätä ye nämä gare tie. Párrafo ketebu känekäne yebätä tikwe ñäkäba, akwa ye bitikäre ti rababa muen mada. Mrä mada ti rikaba plataforma yebätä kwintubu ñobätä ñan aune mua ñan rababa nötö tie.

Ja mräkätre ruäre konkrekasion madate jataba nüke nun dimikakäre Orealla nete ye ngwane ja jatabata ruinta kwin tie. Ne madakäre, sukursal ja mräkä prekursor especial kädeka nämä Kojo ye juani nun dimikakäre. Ti meye aune ti eteba bäri bati jataba ja tötike Bibliabätä aune ja ngökaba ñöte kwetre ye käi rababa juto krubäte tibätä. Marzo 2015 ye ngwane, ti kädekaba siervo ministerial. Aune kä rikaba ta ye bitikäre tikwe kukwe kädrieba kena nitre jökrä kräke. Köbö yete muare kwärä aune kä jutobiti Granville kukwe nieba tie ye rükabata törö tie: “Mäkwe kukwe kädriei nitre jökrä kräke ye käi rükai. Rabai gare mäi”.

Kukwe ben tita ja tuin ye erere ben ja mräkätre ruäre tärä ja tuin ye niena gare tie JW Broadcasting^® ye köböire. Niaratre bren bren, akwa yebiti ta tätre sribire jankunu aune kätä juto bätätre. Ti raba kukwe ruäre ruäre nuainne arato. Ti die yebiti ti raba dre nuainne ye jökräbiti ti tö sribidi Jehová kräke ye käkwe ti töi mikaba sribi prekursor regular ye kömike. Aune septiembre 2019 ye ngwane ti ngwanba nikenkä ñobätä ñan aune ti kädekaba ni umbre ji ngwanka konkrekasionte, konkrekasion tikwe te ja mräkätre 40 näre tä.

Ja mräkätre käkwe kukwe metre drieba tie aune ti dimikanina kwetre sribire Jehová kräke ye ie tita debe bien krubäte. Akwa kukwe ye jökräbiti ta tita debe bien krubäte Jehovai ñobätä ñan aune ñaka ti käi kwitekä jabiti.