1, 2. Kukwe nieta Proverbios 4:25 ye ni raba mike ño täte ye mä raba bämike keteiti.

KUKWE ketamä ne bämike ja okwäte: meri umbre tä kukwe kwin namani bare kräke ye ngwen törö jai. Nengwane ñaka nuäre kräke nünankäre, akwa yebiti ta raba dre dre nuainne Jehová kräke ye erere tä nuainne (1 Cor. 15:58). Ñongwane nünain kwe kä bä nuäre yete mräkä tare kwe ben ye köbö kwatire kwatire tä bämike ja okwäte. Meri iti mada yebätä kukwe tare nuainbare ni itikwe konkrekasionte ye tä nüketa törö ie, akwa yebiti ta tä ja töi mike ñaka nemen rubun jankunu kukwe yebätä (Col. 3:13). Aune ja mräkä iti kukwe kämekäme nuainbare käne ye ñaka käi nikwitekäbiti, akwa tä ja töi mike ja ngwen metre jankunu nete ja käne (Sal. 51:10).

² ¿Kukwe meden ja erebe tä ja mräkätre nimä ne kisete? Kukwe känekäne namani bare bätätre ye tä nüketa törö ietre akwa niaratre ñaka tä ja töi mike kukwe ye aibebätä, ñakare aune tätre nikren ja käne, ye abokän tätre töbike kukwe ja känenkäre yebätä (ñäkädre Proverbios 4:25 yebätä). *

3. ¿Ni tädre nikren ja käne ye ñobätä ütiäte krubäte?

³ ¿Ni tädre nikren ja käne ye ñobätä ütiäte krubäte? Ye ütiäte ñobätä ñan aune nireta käre nikren ja jiebitikäre ye ñan raba dikekä metre ja käne. Ye erere arato, nire nire tä töbike kukwe känekäne ye aibebätä ngwane ñan raba sribire jankunu Jehová kräke (Luc. 9:62).

4. ¿Drebätä nibike ja tötike kukwe ja tötikara nekänti?

⁴ Kukwe ketamä raba ni töi mike käre kukwe känekäne ye ngwen törö jai yebätä nibike ja tötike kukwe ja tötikara nekänti. * Käne ni  nämäne nüne bäri kwin ruin nie, ni täbe rubun ja dokwäre aune ja täbe ruin ngite nie. Jondron känekäne namani nie ye tuanmetrekäre aune jondron kwin tä ni kräke ja känenkäre ye kräke ja di ngwandre rabadre nikwe yekäre, kukwe ye jökrä känti kukwe ja jie ngwankäre tä Bibliabätä ye raba ni dimike ño ye rabai gare nie arato (Filip. 3:13).

5. ¿Eclesiastés 7:10 tä ni mike mokre drebätä?

⁵ (Ñäkädre Eclesiastés 7:10 yebätä). * Ñobätä kä nikanina ta ye kwin nikwe ngwandretari jai ye ñan ai blo nieta bersikulo yekänti, ñakare aune ñobätä ruin nie kä nikanina ta ye bäri kwin kukwe kä nengwane kräke ye blo mikata gare yete. Ne ñan ñobätä aune kukwe kwin nüketa törö nie ye kite Jehovakri. Dre nämäne nemen nikwe käne ye nikwe ketadre dreta nemen nikwe kä nengwane yebe aune kukwe ñaka kwin jire nikwe nengwane nikwe nütüdre ye ñaka kwin. Biblia mada yete bersikulo ne kwitata krörö: “Ñobätä kä nikanina ta ye namani bäri kwin ye nikwe ñaka ngwandretari jire jai, ñobätä ñan aune ni töi ñaka aibe tä kukwe ye kwrere ngwentari jai”.

6. Ni nämäne nüne bäri kwin käne nikwe nütüdre ngwane, ¿ni ñaka tä ja ngwen töbätä ye ñobätä ni raba niere? Mä raba bämike keteiti.

⁶ Ni nämäne nüne bäri kwin käne nikwe nütüdre ngwane, ¿ni ñan tä ja ngwen töbätä ye ñobätä ni raba niere? Ñobätä ñan aune ni nämäne nüne bäri kwin käne nikwe nütüdre ye raba ni töi mike kukwe kwin ye aibe ngwen törö jai aune kukwe käme namani bare ye käi kwitekä jabiti. Ani töbike nitre israelita kirabe yebätä: niaratre kämikaninkä Egipto ye bätäräbe, nünanbare tare kwetre kä yekänti ye käi nikwitaninkä bititre aune jerekäbe namanintre mrö bänänte kweta nämäne kwetre yete ye ngwen törö jai. Kukwe ne nie nämäne kwetre jai: “¡Gwa, pepino, sandía, puerro, cebolla aune ajo nun nämä kwete ngwarbe Egipto ye nunta medei nike krubäte!” (Núm. 11:5). ¿Akwa metrere jondron ye bian nämäne ngwarbe ietre kwetadre? Ñakare. Metrere, dre kweta nämäne kwetre ye ütiäre nämänentre klabore nitre egipcio kisete (Éx. 1:13, 14; 3:6-9). Kä nikani braibe ta yete kukwe ño ben ja tuani kwetre kä yekänti ye käi nikwitaninkä bititre aune ja töi mikani kwetre  jondron känekäne ye rä bienta jai. Jehovakwe dre dre nuainbarera kräketre yebätä ja töi mikadre kwetre näre, jerekäbe ja töi mikani kwetre töbike kukwe känekäne yebätä. Ye käkwe Jehová mikani rubun krubäte (Núm. 11:10).

7. ¿Dre käkwe meri iti dimikani ñaka nütüre käne niara nämäne nüne bäri kwin?

⁷ Käne ni nämäne nüne bäri kwin ruin nie, ¿akwa dre käkwe ni dimikai ñaka töbike kore? Meri iti nikani sribire Betel Brooklyn yete kä 1945 yebätä ani blite. Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, ja mäkäninte kwe ni sribikä Betelte iti ben aune nibutre sribibare kä kwati te kä yekänti. Kä 1976 yete muko kwe namani bren krubäte. Niara krütai namani gare ie ngwane, bengwairebe kukwe ütiäte ütiäte mikani gare kwe muko kwe ie krütadre ye bitikäre. Niebare kwe ie: “Nunkwe nünanbarera kä jutobiti jabe. Ye erere nitre kwati ñan tärä nüne jire”. Biti niebare kwe: “Mäkwe ñaka ja töi mika jerekäbe kukwe känekäne yebätä. Kä näin ta ye käkwe mä dimikai nementa töi jäme. Ñan ja brukwä mika rubun aune ñaka ja mika tuin bobre akwle jai. Dre dre käkwe kä mikanina juto mäbätä aune kukwe meden kwin namanina mäkwe yebätä mäkwe debe bian. Kukwe rükaita törö mäi yekwe kä mikai juto mäbätä ye käi rükai. Kukwe ngwanta törö jai ye kite Jehovakri”. ¡Kukwe ütiäte krubäte ja jie ngwankäre mikani gare!

8. Meri iti ñaka ja töi mikani kukwe känekäne ye aibebätä, ¿ye köböire kukwe meden kwin namani kwe?

⁸ Kukwe meden meden niebare meri testiko ne ie ye niarakwe mikani täte. Sribibare kwe Jehová kräke aune ja ngwani metre ie nememe krütani kä nämäne 92 biti ye ngwane. Niara krütadre ye känenkri niebare kwe: “Kä 63 te tikwe sribibarera köbö täte Jehová kräke yebätä tita töbike ngwane, tikwe nünanbarera kä jutobiti ti raba niere metre ta”. ¿Ñobätä? Niara ara tä mike gare: “Nita keteitibe juta Ngöbökwe te ja mräkätre ben aune ja känenkäre nikwe nünain kä bä nuäre te bentre ye tä kä mike juto tibätä, yete nikwe sribidi Ngöbö ni Sribekä, Ngöbö itibe metre, Jehová ye kräke kärekäre”. * Meri ne käkwe ja töi mikani kukwe käbämikata Jehovakwe ja känenkäre yebätä. ¡Yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni käne!

9. ¿Ñongwane ñan tä nemen bäri nuäre ni kräke ñaka nemen rubun ja dokwäre? (Levítico 19:18).

⁹ (Ñäkädre Levítico 19:18 yebätä). * Ja mräkä iti, ja ketamuko nikwe o ni mräkä jeñe nikwe tä kukwe tare nuainne nibätä ye ngwane, bäri ñan tä nemen nuäre ni kräke ngite juankäre ta bititre. Bati, meri testiko iti kän ngwian goibare aune ngite kitani kwe eteba kwe kukwebätä yebiti. Ye bitikäre ngite juan mananbare ta kwe jabiti ie, akwa meri ye namani töbike jankunu kukwe niebare niara rüere yebätä. Ni jämi ja tuin kukwe ye erere ben raba ruin nie, akwa kukwe ñaka kwin nuainta nibätä ngwane ni jökrä bäsi tärä nemen rubun ja dokwäre aune ñan tä nemen nuäre ni kräke kukwe ye käi kwitakakäre jabiti.

10. ¿Dre raba ni dimike ñaka nemen rubun jankunu ja dokwäre?

¹⁰ ¿Dre käkwe ni dimikai ñaka nemen rubun jankunu ja dokwäre? Kena, jondron jökrä tuin merebe Jehovai nikwe ngwandre törö jai. Kukwe meden meden ben nita ja tuin aune kukwe meden ñaka kwin nuainta nibätä kätä ni ngwen ja tare nike ye jökrä tuin ie (Heb. 4:13). Nita ja tare nike ye tä nemen tare ie (Is. 63:9). Kukwe meden ñaka kwin nuainbare nibätä köböite nikwe ja tare nikani ye ja känenkäre niarakwe ükaite käbämikata kwe (Apoc. 21:3, 4).

11. Ni ñan tä nemen rubun jankunu ja dokwäre, ¿ye köböire kukwe meden kwin tä nemen nikwe?

¹¹ Ni ñan tä nemen rubun jankunu ja dokwäre ye kwin ni kräke nikwe ngwandre törö jai arato. Ye erere nükani gare meri iti goi kitani ngwarbebätä yei. Kä nikani ta ngwane, ñan namani rubun jankunu ja dokwäre. Nita ngite juen ta ni madabiti ngwane, Jehová tä ngite juen ta nibiti ye nükani gare ie (Mat. 6:14). Meri iti käkwe dre niebarebätä ye blo nämäne gare ie, akwa ja töi mikani kwe ñaka nemen rubun jankunu kukwe yebätä. Ye köböire kä namani bäri jutobätä aune töi namani sribire Jehová kräke.

12. ¿1 Juan 3:19, 20 ye tä dre driere nie?

¹² (Ñäkädre 1 Juan 3:19, 20 yebätä). Kukwe metre rabadre gare nie ye känenkri nikwe kukwe käme nuainbare o nikwe ja ngökani ñöte ye bitikäre kukwe naninte nie yebätä ni jökrä ie ja raba nemen ruin ngite ruäre ngwane. Dre drebätä ja rabadre ruin kore nie akwa ye tärä nakainkä nibätä (Rom. 3:23). Ni raba ja di ngwen krubäte kukwe kwin nuainne, akwa “ni jökrä käta ja mike ngite bätäkä ngwarbe Ngöbö rüere” tädre gare nie (Sant. 3:2; Rom. 7:21-23). Ja ruin ngite nie ye ñan tä kä mike juto nibätä, akwa ye köböire kukwe kwin raba nemen bare. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ja ruin kore nie ngwane ye raba ni dimike ja töi ükete aune ja töi mike kwatibe ñaka kukwe käme ye nuainenta (Heb. 12:12, 13).

13. ¿Ja ñaka rabadre ruin ngite jankunu nie ye ñobätä ütiäte ni kräke?

¹³ Nikwe kukwe blo nuainbare yebätä nikwe ja töi kwitanina aune Jehovakwe ngite juanina ta nibiti tuin nie, akwa yebiti ta ja raba nemen ruin ngite jankunu nie. Ja rabadre ruin ngite jankunu nie ye raba kukwe tare mike nemen bare nibätä (Sal. 31:10; 38:3, 4). ¿Ñobätä ye ñaka kwin ni kräke? Meri iti käkwe dre dre nuainbare käne yebätä ja nämäne ruin ngite jankunu ie yebätä ani blite. Niara tä niere: “Tikwe ñaka ja di ngwandre sribikäre Jehová kräke ñobätä ñan aune kukwe kwin ñan nämä jire ti kräke ja känenkäre se. Ti nämä töbike kore ye kwin ti kräke ti nämä nütüre”. Nitre kwati ie ja raba nemen ruin ye erere. Akwa ja ñaka rabadre ruin ngite jankunu nie ye ütiäte krubäte. Ñobätä ñan aune ni abokän ngwarbe nikwe nütüdre jabätä ie Satana töta nemen, akwa Jehová ñaka ni mike tuin kore jai (2 Corintios 2:5-7, 11 mikadre ñärärä arato).

14. ¿Ni ütiäte Jehová kräke ye ñokänti raba nemen gare nie?

¹⁴ Akwa yebiti ta, ni raba nemen kukwe ne  ngwentari jankunu jai: “¿Ti täbe ütiäte Jehová kräke ye ñokänti raba nemen gare tie?”. Metrere nita kukwe ye ngwentari jai ngwane, ye tä mike gare Jehová raba ngite juen ta nibiti. ¿Ñobätä nita ye niere? Kä kwati nikanina ta yete täräkwata Ni Mikaka Mokre käkwe kukwe ye mikani gare krörö: “Nikwe Ngöbö mikadre täte ye känenkri kukwe käme nuain nämäne nikwe ye ñan tä nemen nuäre ni kräke tuanmetrekäre aune ye arabebätä nita nemen matetibe bati bobu. Kukwe ye ñaka nuäre ben nita ja tuin ruäre ngwane, akwa mäkwe ñaka ja di ngwan nekä. Kukwe käme nuainbare mäkwe yebätä ngite juan ñan raba ta jire chi mäbiti ye mäkwe ñaka nütüdre. Mäkwe töbikadre kore ie Satana tö. Ja ruin ngite mäi aune ja ruin ulire mäi ye tä mike gare mäkwe ñaka kukwe ye nuainbare nierare kore. Mäkwe ja töi mika bobre jankunu aune käre Ngöbökwe ngite juandre ta mäbiti aune mä dimikadre kwe ye mäkwe ribedre ie. Monso chi tä ja tuin kukwe ñan nuäre ben kätä ja di kärere rün ie ye erere mäkwe ja di kärädre Ngöböi, kukwe arabebätä mätä ja tuin akwa kä jökrä ngwane mäkwe ja di ribe Ngöböi. Nane nane mätä ja tuin kukwe yebe o käre mätä ja tuin kukwe yebe, akwa mäkwe ja di ribe Jehovai, niarakwe mä dimikai ñobätä ñan aune niara töita kwin ni kräke”. *

15, 16. ¿Ja mräkätre ruäre täbe ütiäte Jehová kräke nükani gare ietre yebätä ja ruin ño ietre?

¹⁵ Ja mräkätre kwati ye ütiäte Jehová kräke tä nemen gare ietre ye käkwe niaratre töi mikanina jäme. Ñodre, sección “Biblia niaratre töi kwitani” yete kukwe keta kabre mikata gare ye keteitibätä ja mräkä iti käkwe ñäkäbare. Kukwe yebätä blita nämäne meri itibätä. Meri ye ngübabare ño yebätä Jehová nämäne niara tarere ye ñan nämäne nemen nuäre kräke mikakäre era jai. Kä nikani ta ye bitikäre, niarakwe ja ngökani ñöte akwa töi nämäne jankunu kore. Akwa niara ja töi mikani töbike Ngöbökwe ni kökanintari yebätä ye käkwe niara dimikani töbike bäri kwin. *

¹⁶ ¿Kukwe ye käkwe ja mräkä ye dimikani ño? Niara tä mike gare: “Ti nämä bati ngwane, ti nämä ni üai butiere tuin krubäte akwa biti namani tie. Akwa bitinkä ti namani kukwe käme ye tuinta. Tikwe nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye känänba ja dimikakäre aune ti niena kukwe ruäre nuainne kukwe käme ye tuanmetrekäre. Ngöböta ti tarere aune tä ti mike tuin bobre jai ye ti raba mike era jai nieta kwetre tie. Akwa yebiti ta ruäre ngwane ja ruin ngwarbe tie. Jehová ñaka tä ti tarere  jire tä nemen ruin tie”. Kukwebätä ñäkäbare kwe täräbätä ye käkwe niara dimikani krubäte nieta kwe: “Jehová ñaka raba ngite juen ta tibiti tä nemen ruin tie ngwane, metrere niarakwe monso kwe juani ne kwe ngite juandre ta täte tibiti ye tita mike ngwarbe jai nükani gare tie. Tikwe kukwe ye diankaba jenena jakrä ñäkäkärebätä aune töbikatarikärebätä ja jatadre ruin ngwarbe tie ngwane”.

17. ¿Pablo käkwe dre nuainbare ne kwe ja ñan raba ruin ngite jankunu ie?

¹⁷ Kukwe ye kwrere tä nemen bare ye tä ni mike töbike apóstol Pablo yebätä. Ja mikadre kristiano kwe ye känenkri kukwe käme nuainbare krubäte kwe. Dre dre nuainbare kwe ye nämäne nüketa törö ie, akwa ñan nämäne töbike käre kukwe yebätä (1 Tim. 1:12-15). Ngöbökwe niara kökanintari ye jondron biani Ngöbökwe ie ye kwrere nämäne mike tuin jai (Gál. 2:20, TNM). Ye köböire ja ñan namani ruin ngite jankunu ie aune yete ja käne ja töi mikani kwe kukwe bäri kwin ye nuainne Jehová kräke.

18. ¿Dre nibi gare nie kukwe ja tötikara nebätä?

¹⁸ ¿Dre nibi gare nie kukwe ja tötikara nekänti? Kena, kukwe kwin tä nüketa törö nie ye kukwe kwin biani nie Jehovakwe, akwa kukwe kwin tä ni kräke kä bä nuäre yete ye bäri kwin kukwe kwin namanina nikwe ye kräke. Ketebukäre, nitre mada raba kukwe tare nuainne nibätä, akwa nikwe ja töi mikadre ngite juen ta bititre ngwane ni raba näin ja käne. Ketamäkäre, ja rabadre ruin ngite jankunu nie ye ñaka ni tuainmetre sribire kä jutobiti Jehová kräke. Yebätä, Pablo erere Jehovakwe ngite juanina ta täte nibiti ye tädre gare metre nie.

19. ¿Kä bä nuäre yete kukwe kämekäme nuainbare nikwe ye ñaka rükaita törö nie ye ñokänti gare nie?

¹⁹ Kä bä nuäre ngübata nikwe yete nikwe nünain kärekäre aune kukwe käme ñaka rükaita törö jire nie. Isaías 65:17 yete Biblia tä niere “jondron nämäne känekäne ye ñaka rabaira törö”. Ni ruäre tä mekera Jehová mike täte aune ni niena umbre jakän, akwa kä bä nuäre yete ni rabaita bati ye bämike ja töite (Job 33:25). Ye medenbätä, ani ja töi mike kwatibe ñaka töbike kukwe känekäne ye aibebätä, ñakare aune ni raba dre nuainne nengwane aune dre tä ni kräke ja känenkäre yebätä ani töbike.