1, 2. ¿Kukwe meden ñan kwin nuain raba nibätä?

 JESUKWE kukwe bämikani känti blitabare meri iti kän muko krütani yebätä, meri ye nämäne niken bati bobu ni kukwe ükatekä känti kukwe ükatemana ie jakrä. Kä ye näire kukwe ñan ükate nämäne kwin nitre kwati kräke medenbätä nitre ja tötikaka Jesukwe ye ie kukwe ne raba nüke gare kwin (Luc. 18:​1-5). Ja namani ruin ño meri kän muko krütani ie ye raba nüke gare kwin nie nengwane, ñobätä ñan aune kukwe ñan kwin nuain tärä nibätä.

² Kukwe ñan nuainta nibätä ye ñan tä ni töi mike niä, ñobätä ñan aune nengwane ni mada mikata ene ja kisete, ñan ja töi mikata kwin ni mada kräke aune kukwe kwin nuainta nitre ruäre aibe kräke ye ni tärä tuin (Ecl. 5:8). Ja eteba o ja ngwai iti tä kukwe ñan kwin nuainne nibätä ngwane raba ni töi mike niä. Bäkänä, niaratre ñan nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye erere. Akwa ruäre ngwane ja mräkätre töi ngite ye medenbätä raba kukwe ñan kwin nuainne nibätä. Nitre käme kukwe ñan kwin nuainbare Jesubätä ngwane ja töi mikani ño kwe yebätä kukwe keta kabre raba nemen gare ja töikrä nie. Ni käme tä kukwe ñan kwin nuainne nibätä ngwane nita ja töi mike kwin kräketre, ¿se ño amarebiti ñan ja töi mikadre kwin ja mräkätre kräke? ¿Ja mräkä iti o ni mada tä kukwe ñan kwin nuainne nibätä ngwane jata nemen ruin ño Jehovai? ¿Aune kukwe ye tä nemen ño Jehová kräke?

3. Kukwe nuainta nitre Jehová mikaka täte bätä ye ütiäte niara kräke ¿ye ñokänti gare nie?

³ Kukwe kwin nuaindre ni kräke ie Jehová tö aune ye erere ñan nemen bare ngwane Jehovata gain. “Kukwe metre nuainta ye Jehovata tarere” (Sal. 37:28). “Ngöbö abra kuin käkwe ni kwekwe die mikadre jötrö” kä debe näre te niebare Jesukwe  (Luc. 18:​7, 8). Gwä ngwane ja tare nika ye Jehovakwe diainkä täte aune kukwe ñan kwin nuainta nibätä ye niarakwe ñan tuainmetre nemen bare jankunu (Sal. 72:​1, 2).

4. ¿Jehovata ni dimike ño?

⁴ Kukwe jökrä kwin ükaite ja känenkäre ye nita ngibiare, aisete kukwe ñan kwin nuaindre nibätä ngwane nikwe ja töi mikadre ño Jehovata driere nie (2 Ped. 3:13). Ñodre, kukwe ñan kwin nuainta nibätä ngwane nikwe dre nuaindre ñan ja mikadre kukwe kri te mikata gare kwin nie. Arato Jesús kukwe kwin bämikani ni käne yebiti ni dimikata kwe. Aune dre nuaindre ye mikata gare kwe nie kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä yebiti, ye ni raba mike täte.

NIKWE JA NGWAIN ÑO YEBÄTÄ JA NGÜBADREBITI

5. Kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ngwane, ja töi mikai ño ¿ye ñobätä ütiäte?

⁵ Kukwe ñaka kwin nuainta nibätä ye tä mate tare nibätä, tä ni mike ulire o romon (Ecl. 7:7). Nitre Ngöbö mikaka täte kirabe ie ja namani ruin ye erere, ñodre Job aune Habacuc (Job 6:​2, 3; Hab. 1:​1-3). Ni töita kore ye nierare, akwa nikwe ja töi mikai ño yebätä nikwe ja ngübadrebiti ñaka ja mikadre kukwe bäri kri te.

6. ¿Absalón bätä kukwe namani bare ye tä dre driere nie? (Üai mikadre ñärärä).

⁶ Ruäre ngwane kukwe ñaka kwin nuainta nibätä o tä nemen bare ni okwäbiti ngwane ni töi rabadi kukwe ye ükatebätä bengwaire. Akwa nikwe ye erere nuaindi ngwane ja mikai kukwe bäri kri te. Ani töbike Absalón David ngobo yebätä. Etebakrä kwe Amnón ye käkwe Tamar ngwai kwe mikani ja ken ngwane namani rubun krubäte. Kukwe ye ükadrete Lei ererebätä ngwane, Amnón murie ketadre (Lev. 20:17). Ñobätä ja namani ruin kore ie ye raba nüke gare nie, akwa kukwe ye ükadrete ño ye ñan nämäne nuaindre ie (2 Sam. 13:​20-23, 28, 29).

7. ¿Ja namani ruin ño ni salmo tikaka ie kukwe ñaka kwin nuain nämäne ye köböire?

⁷ Nitre käme tö dre ie erere tä nuainne aune ñan mikata ja ngie nuin, ye nita tuin ngwane, ni raba kite nütüre ¿kukwe kwin nuainta ye ütiäte ya? Nitre käme nämäne nitre kukwe kwin nuainkä ye ngwen ja tare nike krubäte aune ñan mika nämäne ja ngie nuin. Kukwe ye jatabare ni salmo tikaka ie ngwane, kukwe niebare kwe yebätä ani töbike: “Nitre töi käme kräke jondron nuäre nuaindre” (Sal. 73:12). Kukwe ñan kwin nuain nämäne ye namani tare ie medenbätä kukwe bäri ütiäte bäsi  käi kwitaninkä jabiti kwe. Niebare kwe: “Ti törbaba mikabätä nüke gare jai ngwane, rababa nemen tare krubäte ti kräke” (Sal. 73:​14, 16). Madakäre abokän niebare kwe: “Bäsi ti ngoto rikaba ji madabiti bäsi ti ngoto niakabare” (Sal. 73:2). Ja mräkä iti kädekata Alberto bätä kukwe ne kwrere namani bare. a

8. ¿Kukwe ñaka kwin nuainbare ja mräkä iti bätä ngwane ja ngwani ño kwe?

⁸ Alberto käkwe ngwian konkrekasionte goibare niebare bätä akwa niara ñan goibare. Ye köböite nämäne kädekani ni umbre konkrekasionte ye nianinte kän aune ja mräkätre ie kukwe ne nämäne gare ye ñan jatani niara mike ütiäte jai. “Ti rababa ulire, ti rababa romon” niebare kwe. Ja namani ruin ño ie yebätä namani töbike jankunu ye köböite kämikaninkä kwe Jehovabätä kä kwärike te. Kukwe ñan kwin nuaindre nibätä ngwane, nikwe ñan ja töi gobraindi ye ngwane, dre raba nemen bare nibätä ye nemen gare nie kukwe nakaninkä nebiti.

JESÚS ERERE JA NGWANDRE

9. ¿Kukwe ñaka kwin meden meden nuainbare Jesubätä? (Üai mikadre ñärärä).

⁹ Jesús kukwe kwin bämikani ni käne. Nitre kwati kukwe ñaka kwin nuainbare bätä. Ñodre,  niara abokän Mesías ye mräkätre ñan mikani era jai aune dokwä ngwarbe niebare bätä. Niara nämäne sribire chokabe niebare nitre ji ngwanka judiokwe. Aune nitre rükä romano käkwe mikani yakrä jai, mikani ja tare nike aune mrä niara murie ketani kwetre (Mar. 3:​21, 22; 14:55; 15:​16-20, 35-37). Akwa kukwe jökrä nebiti ta, Jesús ñan ja ngie mikani, ñakare aune kä ngwani nüke kwe jai. ¿Jesús ja ngwani ño yebätä dre nemen gare nie?

10. ¿Kukwe ñaka kwin nuainbare Jesubätä ngwane ja ngwani ño kwe? (1 Pedro 2:​21-23).

¹⁰ (Ñäkädre 1 Pedro 2:​21-23 yebätä). b Nikwe ja töi mikadre ño kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ngwane yebätä Jesukwe kukwe kwin bämikani ni käne. Ñongwane blitadre o ñakare ye nämäne gare kwin ie (Mat. 26:​62-64). Ruäre ngwane nitre nämäne kukwe ngwarbe niere niarabätä ye ngwane niara nämäne nemen kwekebe (Mat. 11:19). Akwa ja töi mikani blite kwe ngwane, ñan ñäkäbare kwe ja dokwäre aune ñan nitre ye rä ötani kwe. Niarakwe ja töi gobrainbare ñobätä ñan aune ni “kukwe ükatekä metre, ye aibe ie namani ja mike gare jirekäbe”. Kukwe ñan kwin nämäne bätä ye nämäne gare Ngöböi ye nükani gare ie aune kä debe näre te kukwe ye ükadite yei tö ngwani kwe.

11. ¿Ni raba ja gobraine ño blitakäre? (Üai mikadre ñärärä).

¹¹ Kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ngwane, nikwe töbikadre kwin käne blitakäre yebiti Jesukwe kukwe kwin bämikani erere nikwe ja ngwain. Ruäre ngwane ni raba nemen kwekebe ñan kukwe ye daintekäre bäri o ni raba tuenmentre kore jerekäbe (Ecl. 3:7; Sant. 1:​19, 20). Akwa ruäre ngwane ni raba blite kukwe ñaka  kwin nuainta ni madabätä ngwane o blitakäre kukwe metre yebätä (Hech. 6:​1, 2). Nita blite ngwane kukwe ne ngwandre törö jai blitadre töi jämebiti aune ni mada mikadre ütiäte jai (1 Ped. 3:15). c

12. ¿Ño ni raba kukwe mikete ni “kukwe ükatekä metre” ye kisete?

¹² Ni raba ja ngwen Jesús erere aune ‘ni kukwe ükatekä metre, ye aibe ie ja mike gare jirekäbe’ ¿ño? Kukwe ñaka kwin nuainta nibätä o töbika blo nibätä ngwane, kukwe ño erere metre gare kwin Jehovai yei nita tö ngwen. Ne tä ni dimike kä ngwen nüke jai kukwe ñan kwin nuainta nibätä ye ngwane ñobätä ñan aune kä debe näre te Jehovakwe kukwe ye ükaite gare metre nie. Nita kukwe mikete Jehová kisete ye ngwane, ni ñan tä nemen romon jankunu. Ja ñan ruin kwin nie ye köböite ni raba ja mike kukwe kri te, kä juto aune nita ja kete Jehovabe ye raba nete nikän (Sal. 37:8).

13. ¿Dre käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ngwane?

¹³ Bäkäne ni töi ngite medenbätä ni ñan raba ja ngwen Jesús erere kä jökrä ngwane. Ruäre ngwane ni raba kukwe nuainne o blite akwa ye bitikäre ja raba nemen ruinta ngite nie (Sant. 3:2). Aune ruäre ngwane kukwe ñan kwin nuainta nibätä ye mate tare nibätä aune täi käre ni töite aune ye köböire ja tare nika täi käre, nememe kä krüte ne nain tä ngwane. Ja ruin ye erere mai ngwane drebe mäta ja tuin ye gare kwin Jehovai yei mäkwe tö ngwan aune Jesús ie kukwe mäkwe nüke gare kwin ñobätä ñan aune kukwe ñan kwin keta kabre nuainbare bätä (Heb. 4:​15, 16). Kukwe ñaka kwin nuainta nibätä ye ben ja tuakäre Jehovata ni dimike. Jesús kukwe kwin bämikani yebiti ni dimikata kwe, niara kukwei yekänti kukwe ja jie ngwankäre tä aune tä ni mike töbätä yebiti ni dimikata kwe. Ani ja kite texto ketebubätä tä tärä Romanos yete.

“MUNKWE KÄ MIKATE RUBUN YE IE”

14. ¿Kä biandre ‘töi rubun’ ie ye dre gärätä? (Romanos 12:19).

¹⁴ (Ñäkädre Romanos 12:19 yebätä, NGT). ‘Töi rubun’ yebätä blitabare Pablokwe ngwane nirebätä blita nämäne kwe. Kukwe tä bersikulo ye känenkri aune bitikäre yebiti tä nemen gare nie nämäne blite Jehová töi rubun yebätä. Nita Jehová tuenmetre kukwe ükete ño aune ñongwane bäri kwin niara kräke ye ererebätä ngwane nita kukwe ja jie ngwankäre ne mike täte. Ye erere namani bare Johnbätä, ja eteba iti kukwe ñaka kwin nuainba niarabätä. “Ti tö nämä kukwe ye ükete jakrä akwa tikwe ja töi gobrainba. Romanos 12:19 käkwe ti dimikaba tö ngwen Jehovai aune kukwe ngibiare bätärekä” nieta kwe.

15. ¿Jehovakwe kukwe ükadrete ye ñobätä bäri kwin?

¹⁵ Jehovakwe kukwe ükadrete ye nikwe ngibiadre ye bäri kwin. Ye köböire ni töi ñan rabai kukwe ye ükatekäre ja kräke aune ni ñan täi ja töibikaire krubäte. Jehová tä juto biare ni dimikakäre, niarata kukwe ne kwrere niere nie: “kukwe ye tuenmetre ti kisete, ti bike ükete mäkrä”. Jehovakwe kukwe ükaite aune nuaindi kwin kwe ye käbämikata kwe nie. Kukwe käbämikata yei nita tö ngwen ngwane, rabai bäri nuäre ni kräke ñan rabakäre rubun jankunu. Ye käkwe John dimikani, niara kädrite párrafo käne yete. “Tikwe kukwe ye tuainmetre Jehová kisete ngwane, niara ükaite ño ye rabai bäri kwin ti kräke” nieta kwe.

“MAKWE KUKWE KUIN NUEN MA RÜEKRÄ, KÖBÖIRE MAKWE KUKWE KÄME GANAINDI”

16, 17. ¿Orasion ye tä ni dimike ño kukwe käme ye ganainne kukwe kwin yebiti? (Romanos 12:21).

¹⁶ (Ñäkädre Romanos 12:21 yebätä). Pablokwe niebare: “Makwe kukwe kuin nuen ma  rüekrä, köböire makwe kukwe käme ganaindi”. Kukwe kädriebare ngudrebiti yekänti Jesukwe niebare: “Ti niere munye, munkwe mun rüe tare jankunu aune nire tä ja mike mun rüere ye kräke munkwe ora jankunu” (Mat. 5:44). Aune ye erere nuainbare kwe. Nitre rükä romano käkwe metabare kribätä ngwane, ja tare nikabare ño kwe yebätä ni tärä töbike, arato mikani yakrä jai aune kukwe keta kabre ñan kwin nuainbarebätä. Ja tare nikabare krubäte kwe, nuäi ye ni ñan raba bämike ja töite jire chi, ¡kukwe ñaka kwin nuainbarebätä!

¹⁷ Kukwe käme nuainbare Jesubätä akwa ñan ja tuanimetre ganainne kukwe yei kwe. Ngöbö käkwe nitre rükä ye mikadre ja ngie nuin ye ñan ribebare. Niebare kwe: “Ti Rün, nitre tä ja mike ngite ti rüere ne makwe dian bti ta amne makwe ñan mika ja ngie nuen ti dokwäre, ñobtä ñan angwane niaratre tä dre nuene gare ñakare metre ietre” (Luc. 23:34). Nitre ñaka kukwe kwin nuainne nibätä ye kräke oradre ye käkwe ni dimikai ja töi mike kwin kräketre. Ye köböire bätärekä bätärekä ni töi tä nemen jäme aune ni ñan täi rubun jankunu.

18. ¿Orasion ye käkwe Alberto aune John dimikani ño?

¹⁸ Orasion ye käkwe ja mräkätre nibu dimikani. Alberto tä niere: “Ja mräkätre ñan kukwe kwin nuainba tibätä, ye kräke tikwe oraba Jehovai. Tikwe ñan ja töi mikadre jankunu kukwe yebätä, ye kräke tikwe oraba bä kabre Jehovai”. ¡Alberto nienanta sribireta Jehová kräke ye kwin krubäte! John tä niere: “Ja eteba käkwe kukwe ñan kwin nuainba tibätä ye kräke tikwe oraba Jehovai. Orasion ye köböire ja nämä ruin ño tie yebiti ta ti töi rababa jäme aune ti ñaka nämä töbike o ñäke blo eteba yebätä”.

19. ¿Kä ne gate jämi ngwane nikwe dre nuaindre? (1 Pedro 3:​8, 9).

¹⁹ Kä ne gate jämi ngwane, kukwe meden ñaka kwin ben nikwe ja tuai ye ñan gare nie. Akwa kukwe ño ño rakadrekä yebiti ta nikwe ja di kärädre Jehovai. Ja di ngwandre ja ngwen Jesús erere aune kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä ye mikadre täte. Ye erere ngwane, Jehovakwe kukwe kwin nuaindi ni kräke ye tädre gare metre nie (ñäkädre 1 Pedro 3:​8, 9 yebätä).