MÄ ABOKÄN ni kristiano siklo kena aune apóstol Pablo tärä juani konkrekasion mäkwe kräke ye bämike ja töite. Tärä yebätä ñäkä tädre mä olote angwane, “kukwe deme tikani”, ye abokän, tärä Tikani Hebreore yebätä apóstol Pablo bersikulo keta kabre kädekaninte rükadre gare mäi (2 Timoteo 3:15). Mäkwe nütüdre, “ti törba ñäkäi bersikulo yebätä”. Akwa kä ye ngwane, texto Bibliabätä kwandre ye ñaka nämene nemen nuäre. ¿Ñobätä?

¿“Kukwe deme tikani” ye nämene ükaninte ño täräbätä Pablo näire? Página nekänti bä mikata keteiti: ye abokän tärä Isaías oto kwani mar Muerto yete. Bä mikata tuare ye erere, kukwe tä tikani jökrä jatäri, coma, punto ye ñaka mikanibätä. Aune kapitulo bätä bersikulo nita tuin kä nengwane ye erere ñaka mikanibätä.

Nitre Biblia tikaka ye ñaka Ngöbö kukwei ye ñäkäninbiti kapitulore aune bersikulore. Nämenentre kukwe ye tike jökrä jatäri ne kwe nitre rabadre ñäke jökräbätä aune ñaka kia kia. Ni mada tare nikwe tä tärä juen ni kräke ye ngwane ni töta nemen kukwe ye gai täte, ¿ñan ererea? Nita ñäke tätebätä, aune ñan kia kia.

Kapitulo aune bersikulo ñaka nämene yebätä ñaka nämene nuäre ñäkädrebätä. Pablo nämene blite kukwe medenbätä ye nämene niere jerekäbe kukwe nebiti, “Ngöbö Kukweita niere arato abko krörö” o “Ngöbökwe niebare käne Isaías ara köböire arato abko krörö” (Romanos 3:10; 9:29). Aune kukwe ye ñaka nämene nuäre känändre, akwa nire ie “kukwe deme tikani” ye gare kwin angwane raba kwen drekebe ie.

Ne madakäre, “kukwe deme tikani” yebätä kukwe Ngöbökwe keteitibe ñan aibe nämene tikani. Siklo kena jatanina krüte ye ngwane, tärä 66 nämene ükaninte jatäri. Bibliabätä kapitulo aune bersikulo tä ükaninte köböire kukwe tä kwen drekebe nitre ie kä nengwane ye nemen kwin kräketre, ñodre, Pablo tärä tikabare yebätä texto keta kabre tärä madabätä kädekaninte kwe.

Akwa mä raba ngwentari jai: “¿Nirekwe kapitulo aune bersikulo ye ükaninte Bibliabätä?”.

Ni Inglaterra ji ngwanka iglesiate kädeka nämene Stephen Langton käkwe Biblia ñäkäninbiti kapitulore nieta, biti ni ye kädekani arzobispo Canterbury. Siklo XIII kömikani ye ngwane nuainbare kwe, nämene dirire Universidad París yekänti ye ngwane.

Ye känenkri, nitre ja tötikata Bibliabätä käkwe kukwe keta kabre nuainbare Biblia ye ñäkäbitikäre kapitulore kukwe känänkäre drekebe ngwarbe. Kukwe känändre kapitulo keteitibätä ye nuäre, akwa känändre tärä keteiti ngöibätä ye ñaka nuäre ye bämike ja töite, ñodre, tärä Isaías yebätä kapitulo 66 tä ükaninte jatäri.

Akwa, ye ñaka namani nuäre nitre kräke: nitre ja tötikaka ñaka kapitulo ñäkäninbiti ja erebe. Ñodre, Biblia keteitibätä tärä Marcos yebätä kapitulo ükaninte 50 bäsi, aune ñaka 16 täbätä ye erere. Juta París yekänti Langton näire, monsotre nünanka juta  jene jene te nämene kwelate ye nämene kite Biblia kwetre ye ngwena jai. Akwa monsotre kwelate aune nitre profesor kräke texto keteiti känändre ye ñaka nämene nemen nuäre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune tärä ye ñaka nämene ñäkäninbiti ja erebe.

Yebätä Langton kapitulo ükaninte bä jene. Tärä The Book—A History of the Bible (Tärä. Kukwe mikata gare Bibliabätä) tä mike gare, kapitulo ñäkäninbiti kwe ye “namani tuin kwin krubäte nitre ñäkäkä täräbätä yei aune nitre kukwe tikaka yei [aune] kukwe ye namani gare drekebe ngwarbe kä Europa ye jökrä känti”. Langton Biblia ñäkäninbiti kapitulore ye erere Biblia jökrä bäsi tä ñäkäninbiti kä nengwane.

Siklo nikani komä ta ye bitikäre, siklo XVI ye ötare ta, ni Francia impresor aune humanista kädeka nämene Robert Estienne kukwe ükaninte bäri nuäre. Tö namani nitre tuai ja tötike Bibliabätä, aune kapitulo bätä bersikulo ñäkädrebiti ja erebe Biblia jökräbätä ye kwin krubäte nükani gare ie.

Estienne ye ñan aibe töi ngitianinkä käne texto Bibliabätä ye ñäkäbitikäre bersikulore. Siklo nikanina kabre ta ye ngwane, nitre judío kukwe tikaka käkwe Biblia hebreore (o Antiguo Testamento) ye ñäkäninbiti bersikulore, akwa ñaka kapitulore. Kapitulo ñaka ñäkäninbiti ja erebe ye erere bersikulo ye ñaka nämene ñäkäninbiti ja erebe.

Estienne käkwe Nuevo Testamento (o Kukwe Kristiano Tikani Griegore) yebätä bersikulo täindre ño ye ükaninte mrä aune ye erere ükaninte kwe Biblia tikani Hebreore yebätä arato. Kä 1553 yete Biblia kwitani täte kwe kukwe francés yebiti abokänbätä kapitulo aune bersikulo nämene ükaninte ye erere tä ükaninte Biblia kä nengwane yebätä. Nitre ruäre niebare, bersikulo ükaninte ye abokän nämene texto Bibliabätä ye ñäkebiti jene jene aune ñaka nämene jirere jatäri. Akwa, nitre impresor mada mada jatani drekebe ngwarbe bersikulo ükete ye erere arato.

Kapitulo aune bersikulo ñäkädrebiti ye raba tuin nuäre nuaindre, akwa kapitulo aune bersikulo ñäkäninbiti ye köböire bersikulo täinta ja erebe. Erametre, kapitulo aune bersikulo ye ñaka ñäkäninbiti Ngöbö üai deme ye köböire aune ruäre ngwane texto ye ñaka ja erebe. Akwa tä ni dimike ne kwe bersikulo meden ütiäte ni kräke ye kwandre nie, nita kukwe ruäre täräi mikekä täräbätä ngwankäre törö jai ye erere.

Bersikulo ñäkäninbiti ye kwin krubäte, akwa Ngöbö tö kukwe meden mikai gare nie Kukwe kwe yebätä ye rükadre gare nie ye bäri ütiäte. Mäkwe ñaka ñäkä bersikulo keteiti aibebätä, ñakare aune kukwe meden kädrieta texto ye känenkri aune bitikäre yebätä mäkwe ñäkä. Mäkwe nuain ye erere ngwane, “kukwe deme tikani [...] raba mä mike töbätä rabatekäre nire” ye rabai gare bäri kwin mäi (2 Timoteo 3:15, TNM).