Kä 1918 yete, täräkwata The Watch Tower 1 enero ye nämäne kukwe ne ngwentari: “¿Kä 1918 nete dre rabai bare?”. Rü Kri nuainbare ye nämäne nemen bare jankunu kä Europa yete, akwa kä 1918 kömikani ye ngwane, kukwe ruäre namani bare käkwe bämikani Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä aune nitre jökrä kräke kukwe kwin rabai bare.

Köbö 8 enero kä 1918 yete, gobran Woodrow Wilson juta Estados Unidos yekänti käkwe kukwe 14 kädriebare nitre sribikä ben yebe. Aune kukwe ütiäte krubäte ye köböire nitre kä jökräbiti tibien nünandre “jäme aune kwin” niebare kwe. Juta jökrä rabadre kukwe ükete jabe, ñaka jondron rükäre ye sribedre aune “juta jene jene ye rabadre ja kete kwin”, ye köböire kukwe kwin rabadre bare “juta krikri aune kiakia ye kräke” niebare kwe. Kukwe 14 kädriebare ye köböire Sociedad de Naciones ye ükaninte aune Tratado de Versalles kädriebare ye käkwe Rü Kri ye mikani krüte.

Kä 1917 ye ngwane, kukwe ñaka nuäre ben Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä yekwe ja tuani. * Akwa, Corporación Watch Tower Bible and Tract Society gätä nuainbare yete, kukwe kwin namani bare ye käkwe bämikani ja mräkätre käkwe nünandi jäme arato.

Gätä ye namani bare köbö 5 enero kä 1918 yete. Nitre nämäne sribi ütiäte nuainne Betelte ye ruäre dianinkä ye tö namani ja mikai juta Ngöbökwe ye jie ngwain. Ni konkrekasion tuabitikä kädeka nämäne Richard Barber nämäne ja ngwen metre ye käkwe gätä kömikani orasion yebiti. Dre kwin namani bare kä 1917 yete ye mikani gare aune ye bitikäre ja mräkätre namani diandrekä ji ngwankäre. Ja mräkä Barber käkwe Joseph Rutherford aune ja mräkätre mada ni ti kä biani ne kwe kädekadre. Akwa, abogado ja mikaka nitre dianinkä sribibätä yekri yekwe nitre mada ni kükü kä biani aune ye ngätäite nitre dianinkä sribibätä Betelte ye nämäne siba. Akwa ja mräkätre nämäne ngwian bien sribi Ngöbökwe kräke yekwe ja mräkä Rutherford aune nitre kristiano ni ti ja ngwanka metre ye dianinkä ji ngwankäre ye ngwane, nitre ja mikaka kukwe metre rüere ye nianinte.

Ja mräkätre kwati kwani gätä yebätä käkwe niebare, “gätä ye namani bare kwin krubäte”. Kä namani juto bätätre, akwa ye ñaka nuabare raire.

Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä ye nämäne sö kabre te tärä The Finished Mystery (El misterio terminado) ye döräire. Kukwe metre Bibliabätä nämäne tikani ye nitre brukwä kwin käkwe kani ngäbiti kä jutobiti.

Ni iti aune muko kwe käkwe ñäkäbare tärä yebätä aune bämän nikani krärike ta yete niaratre kukwe metre ye kani ngäbiti ye ni konkrekasion tuabitikä käi Canadá kädeka nämäne Edward Crist käkwe mikani gare. Niebare kwe: “Niaratre ja dianinkä Ngöbö mikakäre täte aune tä nirien kukwe ja üairebiti”.

Ni iti ñäkäbare tärä yebätä aune kukwe namani gare ie ye niebare kwe nitre ja ketamuko kwe yei. Kukwe nämäne täräbätä ye “matani” niara brukwäte nie raba, ñobätä ñan aune niarakwe mikani gare: “Ti rikaba Tercera Avenida ngwane batibe jondron mataba ti kötäbiti, ye ngwane tikwe ladrillo nütüba. ¡Akwa ye erere ñaka! Ñakare aune tärä El misterio terminado ye ara. Ti rikaba ngwena jai aune tikwe ñäkäbabätä. Ja  känenkäre rababa gare tie pastor namani rubun yebätä tärä ye kitaninkä kwe ventanante ta. Niara kukwe nuainbare ye käkwe ti aune nitre mada kwati mikani tö ngwen kukwe kwin ja känenkäre yei. [...] Ye köböire nunta Ngöbö mike täte”.

Pastor ye ñan aibe namani rubun. Köbö 12 febrero kä 1918 yete, juta Canadá yekänti tärä ye ñäkäibare ñobätä ñan aune tärä ye nämäne ñaka nitre töi mike niken rübätä aune ñaka gobran kukwei mike täte niebare kwetre. Kä nikani braibe ta angwane juta Estados Unidos yekwe tärä ye ñäkäibare arato. Nitre sribikä gobranbe nikani Betel aune oficina Nueva York, Pensilvania bätä California yete ne kwe kukwe kwandre ietre ja mräkätre ji ngwanka ye kita ngisekäre. Köbö 14 marzo kä 1918 yete, nitre kukwe ükatekä juta Estados Unidos yekwe tärä ye ñäkäibare. Ñobätä ñan aune gobran kukwe ükaninte nitre juankäre rübätä ye rüere tärä ye nämäne kukwe mike gare niebare kwetre.

Köbö 7 mayo kä 1918 yete, Departamento de Justicia yekwe ja mräkätre Giovanni DeCecca, George Fisher, Alexander Macmillan, Robert Martin, Frederick Robison, Joseph Rutherford, William van Amburgh aune Clayton Woodworth kita mananbare ngite. Ja mräkätre ye nämäne “nierare nitre mada töi mike ñaka gobran Estados Unidos mike täte, ñaka ja ngwen metre gobran ie aune ñaka niken rübätä”, niebare kwetre ja mräkätre rüere. Köbö 5 junio kä 1918 yete, kukwe ükate jatani niaratre ben aune niaratre ñaka mikai kwäre mikani gare. ¿Ñobätä?

Ni kukwe ükatekä Estados Unidos käkwe mikani gare, gobran kukwe ükaninte nitre juankäre rükäre ye namani kwin krubäte nitre ja mikaka gobran rüere ye ketabätäkäre. Köbö 16 mayo kä 1918 yete, nire nire nämäne kukwe mike gare “metre, töi bökänbiti aune kukwe kwin mikakäre nemen bare” ye rabadre kriemikani nitre namani ribere, akwa nitre sribikä gobranbe ñaka kukwe ye kani ngäbiti. Ye ngwane blitabare metrere tärä El misterio terminado yebätä. Nitre kukwe ükatekä Estados Unidos käkwe kukwe tikani yebätä kukwe ne nieta: “Nitre raba ja mike ño gobran rüere ye tärä El misterio terminado tä bämike”. Aune niebare kwetre: “Jerekäbe tä nun bämike blo nitre rükä nunkwe ye okwäbiti aune ye tä nitre töi mike ñaka ja mike juto rükäre”.

Köbö 20 junio kä 1918 yete, nitre kukwe ükatekä käkwe mikani gare ja mräkätre ni kwä ye ngite kukwe jökrä yebätä. Jetebe se kwrere ni kukwe ükatekä bäri kri käkwe kukwe ne niebare: “Nitre ben kukwe ükateta tä kukwe mike gare töi kwatibebiti Ngöbö käbiti [...] ye bäri käme nitre rükä alemán ye ngwä”. Aune mrä niebare kwe: “Kä kwati krubäte te niaratre kitadre ngite”. Bämän nikani krobu ta ye bitikäre ja mräkätre ni kwä ye jänikani Penitenciaría Federal de Atlanta (Georgia) yekänti, ne kwe niaratre tädre ngite kä kwäjätä o nemen kä gre te.

Kä ye näire nitre ja mikani krubäte Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä ye rüere. Niaratre nämäne dre dre nuainne ye nitre FBI (Oficina Federal de Investigación) namani mike gare kwin jai. Kukwe keta kabre käkwe  mikani gare ja mräkätre töi nämäne kwatibe kukwe driebätä jankunu.

Ni sribi jie ngwanka oficina correo juankäre juta Orlando (Florida) yete, käkwe kukwe ne tikani nitre FBI ie Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä yebätä: “Niaratre tä näin metrere ju ju te deu. [...] Niaratre töita nitre tuai kä ngwen nokwre”.

Ni nitre rükä jie ngwanka käkwe kukwe tikani nitre FBI ie, ja mräkä Frederick Franz nämäne sribi nuainne yebätä. Ni nitre rükä jie ngwanka ye niebare ja mräkä Franz ye nämäne “metrere tärä El misterio terminado ye rürübäine”. Ja känenkäre Frederick Franz namani Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä siba.

Charles Fekel ye rüe nakaninkä krubäte, niara namani Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä arato. Nitre sribikä gobranbe yekwe niara kitani ngite tärä El misterio terminado ye döräibätä aune tärä tika nämäne kwe ye tuaninte kän. Sö krati te niara kitani ngite kä Baltimore (Maryland) yekänti, niara kädeka nämäne “ni rüe Austria” ñobätä ñan aune niara käi Austria. Aune kä ye ngwane juta Austria ye mika nämäne tuin jai ni rüe ye kwrere. Kukwe ngwantari nämäne krubäte ie ye ngwane, ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä kukwe metre mikakäre gare aune Pablo kukwe niebare 1 Corintios 9:16 ye nükani törö ie, yete nieta: “Sribi ye abko Ngöbökwe mikani ti kisete, aisete tikwe ñan nuendre angwane ¡aingwaree, ti bobre jakän!”. *

Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä ye nämäne kukwe driere kä jutobiti, akwa niaratre kukwe mikani gare arato ne kwe ja mräkätre nämäne ngite Atlanta ye mikadreta kwäre. Meri Testiko Anna Gardner käkwe kukwe ne ngwani törö: “Käre nun nämä kukwe ükete nuaindre jai. Ja mräkätre nämä kitani ngite ye ngwane, nun rikaba ju ju te ne kwe nitre rabadre ja kä tike täräkwatabätä nun dimikakäre. Nitre kwati krubäte käkwe ja kä tikaba. Ja mräkätre ja ngwanka metre abokän nämä kitani ngite ye ñaka kwin nun nämä niere nitre ie”.

Kukwe ñaka nuäre ben ja mräkätre nämäne ja tuin yebiti ta gätä krikri keta kabre nuainbare tödeka kwetre mikakäre dite. Täräkwata ne sribebare inglere yete mikani gare gätä krikri 40 nuainbare kä ye ngwane. Niebare: “Gätä krikri nuainta yebätä kukwe kwin keta kabre mikata gare. Ye nuain nämäne sö krobu o krämä te akwa nengwane nuainta sö kratire kratire te”.

Kukwe kwin mika nämäne gare ye nitre brukwä kwin nämäne kain ngäbiti. Kä Cleveland (Ohio) yekänti gätä kri nuainbare yete nitre 1,200 janamane aune nitre 42 ja ngökani ñöte. Monso bati käkwe ja ngökani ñöte yebätä kukwe ne niebare, “Ngöbö namani gare ie yebätä nämäne debe bien krubäte aune ja dianinkä kwe Ngöbö mikakäre täte ye nämäne kukwe kwin bämike nitre umbre käne”.

Kä 1918 ye jatanina krüte aune dre rabai bare ja känenkäre ye ñaka nämäne gare Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä yei. Ju ruäre Brooklyn ye rürübäinbare kwetre aune nikanintre Pittsburgh (Pensilvania) yekänti. Ja mräkätre ji ngwanka nämäne kitani ngite, akwa ja mräkätre nämäne ngwian bien sribi Ngöbökwe kräke yebe gätä köböi kitani 4 enero kä 1919 yete. ¿Ye ngwane dre namani bare?

Ja mräkätre nämäne jankunu sribi Ngöbökwe nuainne. Kukwe kwin rabai bare yei nämänentre tö ngwen, aisete Isaías 54:17 ye dianinkä kwetre texto kä 1919 ye kräke, känti nieta: “Jondron keta kabre rükäre yebiti ja mikai mä rüere, akwa kukwe tare ñaka nuaindi mäbätä”. Kukwe kwin nämäne niaratre kräke ja känenkäre yekwe niaratre mikani tödeke bäri aune dimikani sribi namani nuaindre ietre ye nuainkäre.