1. ¿Nitre kä nebätä töita ja aibebätä ye raba ni töi mike ño?

DRETA nemen gare nie kukwe Ngöbökwe yebätä ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke mikadre täte. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune “kä krüte” nete nikwe ja töi mikadre bobre Ngöbö kukwei mikakäre täte ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Nitre tä ja aibe tarere, ngwian tarere, ja käikitekä, bike kri aune ñaka ja gobraine ye ngätäite nita nüne (2 Tim. 3:1-3, TNM). Nitre kwati töita ye erere aune tuin kwin nitre kä nebätä ie ye raba nemen tuin käme ni Ngöbö mikaka täte ruäre ie, akwa nitre yekwe kukwe kwin tä nemen yebätä ni raba kite bätä ngwen bätätre (Sal. 37:1; 73:3). Ni Ngöbö mikaka täte raba kite kukwe ne ngwentari jai: “¿Nitre mada tö dre dre ie ja kräke yebätä tikwe ja töi mikadre ye ütiäte? Aune ‘nire nire ñaka tuin ütiäte’ ye kwrere tikwe ja mikadre ngwane, ¿nitre mada raba ti mike tuin ütiäte jai?” (Luc. 9:48). Nitre töita ja aibebätä ye erere nikwe ja töi mikadre ngwane, ñaka raba ni mike ja kete kwin ja mräkätre ben aune ye köböite ni abokän kristiano ñaka raba nüke gare. Ye medenbätä, nitre kukwe kwin bämikani kädrieta Bibliabätä ye  ruärebätä nikwe ja tötikadre aune ja ngwandre niaratre erere ye raba ni dimike krubäte.

2. ¿Nitre Ngöbö mikaka täte metre kirabe yebätä ni raba dre mike gare jai?

² Nitre Ngöbö mikaka täte metre ye erere nikwe ja ngwandre yekäre, niaratre dre dre nuainbare ye nikwe mikadre gare jai. ¿Ñokänti niaratre namani ja ketamuko Jehovakwe? ¿Niaratre dre nuainbare ne kwe Jehovakwe kadre ngäbiti? ¿Ñokänti ja di kwani ietre Ngöbö mikakäre täte? Ni tädre dite kukwe ja üairebiti yekäre, nikwe kukwe ye mikadre gare jai ye ütiäte krubäte.

3, 4. a) ¿Dre drebiti ni tötikata? b) Ni tädre dite kukwe ja üairebiti yekäre, ¿ñobätä nikwe ñaka ja tötikadre jerekäbe Bibliabätä?

³ Bä kabre mäträta nibätä aune ni tötikata, Biblia, tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä, jw.org, JW Broadcasting, gätä jene jene aune gätä krikri yebiti. Akwa, ni tädre dite kukwe ja üairebiti yekäre, nikwe ñan ja tötikadre jerekäbe Bibliabätä ñakare aune nikwe kukwe mada nuaindre, ñan ñobätä aune Jesukwe niebare: “Ngöbö ti juanka tö dreye tikrä amne sribi ye abko tikwe mikadre bare täte jökrä, ye abko mrö kwrere tikrä” (Juan 4:34).

⁴ Jesukwe niebare ye erere, nikwe Ngöbö mikadre täte ye köböire ni raba nemen dite kukwe ja üairebiti. ¿Ye abokän ño? Nita mrö kwin kwete ye ngwane, jata nemen ruin kwin nie aune käta nemen juto nibätä. Ye erere arato, Ngöbö tö ni tuai dre nuainne ye erere nita nuainne ngwane, nita nemen tödeke bäri aune jata nemen ruin dite nie kukwe ja üairebiti. Ruäre ngwane jata nemen ruin ulire nie yebiti ta nita niken kukwe driere, akwa nita nüketa gwi ye ngwane, käta nemen juto nibätä aune jata nemen ruin kwin nie, ¿ñan ererea?

5. ¿Nita nemen töbätä ye köböire dre kwin tä nemen nikwe?

⁵ Ngöböta dirire nie ye nita mike täte ngwane, nita nemen töbätä (Sant. 3:13). Aune ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe. Biblia tä niere, ni tö dre dre ie ye ñaka ja erebe kukweta nemen gare nie yebe aune “nire nire tä kukwe ye mike täte aune tä ja ketete dimebätä ye kräke tä nemen kri ja nire kräke ye kwrere, ye köböire kä rabai juto bätätre” (Prov. 3:13-18). Bati, Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe ie: “Kukwe ne gare munye ngwane, munkwe nuaindi ye köböire kä rabai juto munbätä” (Juan 13:17, TNM). Niaratre Jesús kukwei mikadre täte jankunu ngwane, kä rabadre juto bätätre. Aune ye erere nuainbare kwetre. Niarakwe kukwe niebare ietre aune kukwe bämikani niaratre käne ye ñaka nuainbare kwetre nane nane, ñakare aune nuainbare käre kwetre.

6. ¿Kukwe Bibliabätä drieta nie ye ñobätä nikwe mikadre täte jankunu?

⁶ Kukwe Bibliabätä drieta nie ye nikwe mikadre täte jankunu ye ütiäte krubäte kä nengwane arato. Ani kukwe ne bämike. Ni iti käkwe ja tötikadre jondron ükatekäre aune dre dre ribeta kwe jai sribikäre ye erere tädre kwe. Akwa, ñaka sribidre kwe jondron yebiti ngwane, ngwarbekäre tädre kwe. Ne madakäre, sribi ruäre nuainbarera kwe aune sribidre ño ye niena gare ie. Akwa, törbadre sribi ye nuain jankunu ngwane, dre dre namani gare ie yebätä rabadre ja kite jankunu. Ye erere arato, ni jatani ja tötike Bibliabätä ye ngwane, dre namani gare nie ye erere nikwe nuainbare aune ye köböire kukwe kwin namani nikwe. Akwa, kä tädre juto jankunu nibätä yekäre, Jehovata dirire nie ye mantre jetebe nikwe mikadre täte töi bobrebiti.

7. ¿Kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä tä nemen gare nie yebiti nikwe dre nuaindre?

⁷ Kukwe ruäre köböite ni ñaka raba ja töi mike bobre aune nitre Ngöbö mikaka täte kirabe käkwe ja tuani ño kukwe ye erere ben ye ani mike gare jai. Ni tö ja tuai dite kukwe ja üairebiti ngwane, nikwe ñaka ja tötikadre  jerekäbe. Ñakare aune dre tä nemen gare nie ye ni raba nuainne ño aune ja töi mike nuainne jötrö ngwarbe yebätä nikwe töbikadre.

8, 9. Kukwe namani bare kädrieta Hechos 14:8-15 yebätä, ¿ye tä dre driere nie apóstol Pablo töi nämäne bobre yebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

⁸ Jehová “tö ni jökrä diaintari amne, kukwe era metre Jesubtä rabadre gare ni jökräye” (1 Tim. 2:4). ¿Ni mada ie kukwe ye jämi gare ye nita mike tuin ño jai? Nitre ruäre ie kukwe nämänena gare kia kia Ngöböbätä, akwa apóstol Pablo janamane sinagoga kukwe driere ietre. Akwa, ñaka kukwe driebare kwe nitre judío aibe ie, ñakare aune nitre nämäne ngöbö mada ngwarbe mike täte yei kukwe driebare kwe arato. Kukwe driebare kwe nitre yei, yebiti bämikani kwe niara töi nämäne bobre o ñakare.

⁹ Ñodre, Pablo nikani kena kukwe driere ni misionero kwrere ye ngwane, niara aune Bernabé ye ngöbö Zeus aune Hermes nükani metre nitre nünanka juta Licaonia namani nütüre. Pablo aune Bernabé mika namani ütiäte jai aune käikitaka namani, ¿yebätä ja namani ruin ütiäte ietre? Juta ketebu känti niaratre ngwani ja tare nike, ¿ye erere ben ñaka namanina ja tuin namani ruin ietre? Kukwe mika namani gare niaratrebätä, ¿ye köböire kukwe driei kwetre nitre ie namanintre nütüre? Ñakare. Bengwairebe dän ngianinkä kwetre jabätä aune namanintre kukwe ne niere nitre kwati krubäte ngätäite: “Nun abko ñakare ngöbö, akwa nun ja kwrere munbe. ¡Se ñobtä mun tö nibi nun mikai ütiäte kore jae se!” (Hech. 14:8-15).

10. ¿Ñobätä Pablo aune Bernabé ie ja ñaka namani ruin bäri ütiäte nitre Licaonia yebätä?

¹⁰ Pablo aune Bernabé ie nämäne gare, niaratre ye ja mikaka ngite nitre mada ye kwrere arato. Akwa yebiti niaratre ñaka nämäne mike gare, nitre Licaonia nämäne kukwe mike täte ye erere niaratre nämäne mike täte. Niaratre ye dianinkä Ngöbökwe sribi misionero nuainkäre (Hech. 13:2). Ne madakäre, niaratre dianinkä üai deme yebiti aune nämäne tö ngwen nüna kä kwinbiti ie. Akwa, nitre mada yekwe kukwe kwin ye kadre ngäbiti ngwane, raba tö ngwen siba nüna kä kwinbiti ie ye nämäne gare ietre.

11. Nita kukwe driere ye ngwane, ¿ni raba ja töi mike ño bobre Pablo erere?

¹¹ ¿Ni raba ja töi mike ño bobre Pablo erere? Jehová köböire sribita nemen bare kwin nie, akwa sribi yebätä nitre rabadre ni käikitekä ye ngwane, ja ñaka rabadre ruin ütiäte nie. Nikwe ngwandretari jai: “¿Nitre ie tita kukwe driere ye tuin ño tie? Tita nüne yekänti nitre töita ñaka nitre mada ka ngäbitibätä ja erebe, ¿ye erere ti töita?”. Kä jökräbiti tibien, ni testiko Jehovakwe täbe nitre tö kukwe metre mikai gare jai ye känene. Ye nuainkäre, nitre kristiano ruäre tätre ja kite blite kukwe madabiti aune tätre ja töi mike nüne nitre mada mika ñaka tuin ütiäte jai ye kwrere. Ja mräkätre yei ja ñaka ruin bäri ütiäte nitre yebätä. Ñakare aune, tätre nitre itire itire ye töi mike nüke gare jai ne kwe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä kadre ngäbiti kwetre.

12. ¿Epafras töi nämäne ja mräkätrebätä ye bämikani ño kwe?

¹² Nikwe ja mräkätre mada kräke oradre yebiti nikwe bämikai ni abokän töi bobre aune ni tö Jehová kukwei mikai täte arato (2 Ped. 1:1). Ye erere ni kristiano kädeka nämäne Epafras käkwe nuainbare. Pablokwe kukwe tikani ye aibe känti, niara kädekateta bämä jire Bibliabätä. Apóstol Pablo nämäne ngite Roma ye ngwane, kukwe tikabare kwe nitre kristiano Colosa ie yekänti niebare kwe Epafras nämäne käre orare niaratre kräke  (Col. 4:12). Epafras ie niaratre nämäne gare kwin aune töi nämäne krubäte niaratrebätä. Niara nämäne “ngite” Pablo ben, akwa yebiti ta nitre mada dimikadre kukwe ja üairebiti yebätä töi nämäne (Filem. 23). Niara nämäne nitre ye dimike aune yebiti nämäne bämike niaratre ye nämäne tare kwe bätä töi nämäne bätätre. Nita orare ja mräkätre kräke aune metrere nita niaratre kädekete ye köböire kukwe kwin tä nemen bare (2 Cor. 1:11; Sant. 5:16).

13. Nita orare ye ngwane, ¿ni raba ja ngwen ño Epafras ye erere?

¹³ ¿Ja mräkätre meden meden kräke nikwe oradre? Nikwe töbikadre metrere ja mräkä itibätä. Ja mräkätre konkrekasionte o nitre ja mräkäre kisete kukwe kri tä o kukwe ütiäte tä diandre nuaindre ietre o nuateta ye ngwane, Epafras erere ja mräkätre kwati tätre orare kräketre. “Testigos de Jehová presos por sus creencias” nieta, abokän tä jw.org (sección PRENSA > ASUNTOS LEGALES) yekänti ja mräkätre kädekateta jatäri ye ja mräkätre mada tä kädekete orasion nuainta kwetre yete. Ja mräkätre kän mräkä krütani, ruäre namaninte nire kukwe tare aune rü yete aune ruäre tätre ja tare nike ngwian ñaka kwetre ye kisete, nikwe ñaka niaratre käi kwitadrekä jabiti arato. Erametre, ja mräkätre kwati krubäte kräke oradre ye tätre ribere jai. Ye erere nita orare kräketre ye ngwane ni ñan töbike ja aibebätä, ñakare aune ni töita ni jökräbätä ye nita bämike (Filip. 2:4). Jehová tä orasion ye kwrere kain ngäbiti.

14. ¿Ni mada kukwe nuadre yebätä Jehovata kukwe meden kwin bämike ni kräke?

¹⁴ Nita ni mada kukwe nuin ye ngwane, ni töi bobre ye ni raba bämike arato. Santiago 1:19 (NGT) tä niere ni kristiano ie: “Ni jökrä käkwe ja mikadre juto jötrö ngwarbe ni kukwe nuare”. Jehovata kukwe ye erere bämike ni käne (Gén. 18:32; Jos. 10:14). Éxodo 32:11-14 tä dre driere nie ye ani mike gare jai. Jehovakwe dre nuaindre ye Moisés niedre ie ye ñaka nämäne ribere jai, akwa ja nämäne ruin ño Moisés ie ye tuanimetre kwe niere jai. Ni iti ja mikadre ngite käkwe kukwe niedre ye ni mada ñaka raba kukwe nuin jire aune mike täte, ¿ñan ererea? Akwa, ni kä tibienbätä tä orare ye Jehová tä kukwe nuin.

15. ¿Ni raba ja ngwen ño Jehová erere?

¹⁵ Ni itire itire rabadre ngwentari jai: “Jehovakwe töi bobrebiti Abrahán, Raquel, Moisés, Josué, Manóah, Elías aune Ezequías kukwe nuani ye erere ti rabadre nuainne, ¿ñan ererea? ¿Ja mräkätre kukwe niedre tie ye ti raba kukwe nuin aune mike täte niaratre mikakäre ütiäte jai? ¿Ja mräkätre ruäre konkrekasionte o ti mräkätre meden abokän ti rabadre kukwe nuin? ¿Ti raba dre nuainne dimikakäre?” (Gén. 30:6; Juec. 13:9; 1 Rey. 17:22; 2 Crón. 30:20).

16. Simeí ñäkäbare tare David ie ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe?

¹⁶ Nitre mada tä ñäke tare nie ye ngwane, ni töi bobre ye tä ni dimike ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe (Efes. 4:2). Kukwe ye erere namani bare mikata gare 2 Samuel 16:5-13 yekänti. Simeí rei Saúl mräkä yekwe ñäkäbare tare aune kukwe ngwarbe niebare David bätä nitre sribikä kwe rüere ye ngwane, kä ngwani nüke kwetre jai. David törbadre akräke bengwairebe kukwe ye ükadrete kwe, akwa ja töi mikani kwe kä ngwen nüke jai. ¿Nirekwe niara dimikani kä ngwen nüke jai? Nibike kukwe ye mike gare jai Salmo 3 yekänti.

17. a) ¿Ñokänti David kä ngwani nüke jai? b) ¿Ni raba ja ngwen ño David erere?

¹⁷ David nämäne ngitie ngobo Absalón ngänikaire ye ngwane, Salmo 3 ye tikani. Bersikulo 1 aune 2 tä kukwe niere ye erere mikata gare 2 Samuel kapitulo 16 yekänti. David  nämäne tö ngwen ye mikata gare Salmo 3:4 yekänti. Niarakwe niebare: “Tikwe ngwänäinkä ja dibiti Jehovai. Aune niarakwe ti kukwei kai ngäbiti ngutuä deme kwe yekänti”. Ni rüe rakadrekä ye ngwane nikwe oradre arato. Ye ngwane, Jehovakwe üai deme kwe yebiti ni dimikai kä ngwen nüke jai. Ni mada käkwe kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ye ngwane, ¿ni raba kä ngwen nüke jai aune ngite juen tabiti? ¿Nita ja tare nike ye tuin Jehovai aune niarakwe ni dimikai yei nita tö ngwen?

18. Jehovata kukwe niere nie ye nikwe nuaindi jankunu ngwane, ¿dre kwin rabai nikwe?

¹⁸ Kukwe meden metre gare nie abokän nikwe nuaindi ye ngwane, kukwe kwin keta kabre rabai nikwe. Yebätä Proverbios 4:7 tä niere: “Ni rabadre töbätä ye jondron bäri ütiäte”. Kukwe gare nie ye köböire nita nemen töbätä aune nita kukwe meden den nuaindre jai yebiti nita bämike ni abokän töbätä, akwa kukwe gare nie ye ñan ai köböire nita bämike ni abokän töbätä. Biblia tä niere, ngaña ye “töbätä sribebare ño ye ererebätä”, ñan ñobätä aune kä morente “tätre mrö ükökrö jai” (Prov. 30:24, 25). “Ngöbö töbätä” ye Kristo tä bämike aune dre tuin kwin Rün ie ye käre tä nuainne (1 Cor. 1:24, TNM; Juan 8:29). Dre nuaindre nikwe ye gare nie, akwa mikadre nemen bare ye ñaka ja erebe ye gare Ngöböi. Nire töi bobre ye tä bämike, tä kä ngwen nüke jai aune kukwe meden kwin nuaindre kwe abokän gare ie ye erere tä nuainne ye kräke Ngöböta kukwe kwin mike nemen bare (ñäkädre Mateo 7:21 yebätä). * Ye medenbätä, nikwe ja di ngwandre gwairebe Jehová mikakäre täte töi bobrebiti ja mräkätre jökrä konkrekasionte yebe. Kukwe meden metre gare nie abokän nikwe nuaindre ye ñaka rabai bare bengwairebe nie. Akwa, nikwe nuaindi ngwane nikwe bämikai ni abokän töi bobre aune kä rabai juto nibätä kä nengwane aune kärekäre.