NITRE ji ngwanka konkrekasionte kä jökräbiti tibien tä sribi nuainne juta Ngöbökwe yete ye tuin ütiäte krubäte ietre. Niaratre tä ni dimike ye käita juto nibätä. Akwa nitre ji ngwanka niena umbre yei bitinkä ribebare, rabadre sribi meden tä bäri niaratre kisete ye mike nitre ji ngwanka bäri bati ye kisete.

Yete ja känenkäre, ja mräkätre dirikä kwela Ngöbökwe yete aune circuito tuabitikä yebiti kä rabadre 70 ngwane, rabadre sribi ye nuainne mrä. Ne madakäre, ni Sukursal Jie Ngwanka o ni gätä nitre umbrekwe köböikitaka yebiti kätä nemen 80 ngwane, sribita kisete ye ja mräkätre bäri bati tä nemen nuainne. ¿Kukwe ükaninte mrä ye tuin ño nitre ji ngwanka niena umbre yei? Niaratre tä ja ngwen metre Jehovai aune juta ükaninte kwe yei.

Ja mräkä Ken nämäne Sukursal Jie Ngwen bäsi kä 49 te, tä niere: “Kukwe ükaninte mrä ye rababa gare tie angwane rababa debe ti kräke. Ne madakäre, köbö ye arabe te dekä tikwe ribeba Jehovai nun nämä ja mräkä bäri bati ribere sukursal jie ngwankäre”. Kä jökräbiti tibien nitre ji ngwanka kwati niena umbre  ye töita Ken erere. Erametre, nitre ji ngwanka ye nämäne kä jutobiti sribire Ngöbö kräke ja mräkätre mada dimikakäre, ye medenbätä niaratre ruäre namani ulire.

Ja mräkä Esperandio abokän nämäne gätä nitre umbrekwe köböikitaka konkrekasion kwe yete tä niere, kukwe ükaninte mrä ye namani gare ie ngwane, kenanbe namani ulire. Akwa tä mike gare, niara tä bren bren yebätä tä kä ribere jai ja ngübakäre. Täbe sribire jankunu Jehová kräke aune tä ja mräkätre dimike krubäte.

¿Aune ja mräkätre nämäne kä kwati krubäte te circuito tuinbiti ye tä dre niere? Allan, abokän käkwe sribi ye nuainbare kä 38 te, tä niere: “Kukwe ye rababa gare tie ngwane ti töi rababa niä”. Akwa ja mräkätre bäri bati kitadre ye köböire kukwe kwin tä nemen bare ye nüke gare ie aune tä jankunu sribire Jehová kräke.

Russell nämäne circuito tuinbiti aune nämäne dirire kwela ükaninte yete kä 40 te. Kenanbe, niara aune muko kwe namani ulire. Tä niere: “Sribi nuain nämä nunkwe ye nämä tuin ütiäte nunye aune nun di nämä nuainkäre jankunu nämä ruin nunye”. Kukwe gare krubäte ietre yebiti tätre konkrekasion dimike kä nengwane aune niaratre käita juto ja mräkätrebätä.

Ja namani ruin ño nitre ji ngwanka yei ye erere ja ñaka nemen ruin nie. Akwa, kukwe tä tikani Samuel ketebukäre yete ye raba ni dimike ja namani ruin ño ietre ye mike gare jai.

Absalón ja mikani rün kwe David rüere ye nikwe ngwandre törö jai. David ngitiani juta Jerusalén kä Mahanaim yekänti, kä ye nemenkä ñö kri Jordán kädrikri. David aune nitre nikani ben ye nämäne kä yekänti ngwane, namanintre jondron ribere jai nünankäre jankunu. ¿Dre namani bare?

Nitre nimä nünanka kä yekänti ye ja ngwani mantiame David ben aune cama, mrö aune jondron mada mada ye biani kwetre David ie. Niaratre ye Iti abokän Barzilai (2 Sam. 17:27-29). Absalón ñaka namanina ye ngwane, David nikaninta Jerusalén aune Barzilai nikani nitre mada ben rei miketari nememe ñö kri Jordán yekänti. Barzilai rikadre David ben Jerusalén aune yete mrö rabai kwe niebare reikwe ie, akwa Barzilai ñaka nämäne ye ribere jai ñobätä ñan aune niara nämäne jondron bökäne krubäte (2 Sam. 19:31-33). Barzilai nämäne töbätä, kukwe nämäne gare krubäte ie aune raba mäträre kwin yebätä David nämäne mike ütiäte jai. Barzilai rabadre nüne aune sribire rei ben ye rabadre ütiäte krubäte.

Akwa, Barzilai ja töi mikani bobre aune kä namanina 80 niarabiti yebätä “kukwe meden kwin aune meden käme” ye ñaka namanina nüke gare ie niebare metre kwe David ie (2 Sam. 19:35). ¿Dre gäräbare kwe? Erametre, niara nünanbare raire yebätä kukwe nämäne gare krubäte ie. Aune niara nämäne jankunu mäträre kwin ni madabätä, rei  Rehoboam yebätä nitre umbre mäträbare kwin ja känenkäre ye erere (1 Rey. 12:6, 7; Sal. 92:12-14; Prov. 16:31). Aisete, Barzilai nämäne blite metrere niara namanina umbre aune ñaka raba jondron ruäre nuainne yebätä. Niebare kwe arato, niara namanina umbre yebätä mrö bänä ñaka namanina ruin ie aune ni kukwe ñaka namanina ruin ie (Ecl. 12:4, 5). Yebätä niebare kwe David ie rikadre monso bati Kimham ngwena jabe Jerusalén, ye abokän ngobo kwe raba ruin nie (2 Sam. 19:36-40).

Barzilai töi nämäne ño ye ererebätä kukwe miri gare käne ye ükaninte. Ebökänä, kukwe mrä ne ükaninte ngwane, ñaka töbikabare ni iti tä dre nuainne o tä ja tuin kukwe meden ben yebätä. Ñakare aune, ni näire kukwe meden bäri kwin nitre ji ngwanka kwati niena umbre kräke yebätä töbikabare.

Nitre ji ngwanka niena umbre ye töi bobre aune kukwe ükaninte ye kwin krubäte nükani gare bengwairebe ietre. Sribi tä niaratre kisete ye mikadre kwetre ja mräkätre bäri bati kisete ye köböire, ja känenkäre sribita juta Ngöbökwe yete ye nuain raba jankunu. Bä kabre nitre ji ngwanka niena umbre ye tä ja mräkätre bäri bati ye kite sribibätä, ñodre Barzilai käkwe ngobo kwe kitani sribibätä aune apóstol Pablo käkwe Timoteo kitani sribibätä ye erere (1 Cor. 4:17; Filip. 2:20-22). Ja mräkätre bati ye abokän “jändrän biani ngwarbe” Ngöbökwe ye kwrere aune sribi nuainta kwetre ye raba juta Ngöbökwe mike nirien (Efes. 4:8-12, NGT; Números 11:16, 17, 29 mikadre ñärärä arato).

Kä jökräbiti tibien, sribi tä nitre ji ngwanka niena umbre kisete ye ruäre ja mräkätre mada tä nemen nuainne ye köböire niaratre raba kukwe driere bäri.

Ja mräkä Marco nämäne ni circuito tuinbiti kä 19 te, tä niere: “Ti ñan niena sribi ruäre konkrekasionte nuainne ye köböire ja ngwaitre muko ñaka kukwebätä yebe ti raba blite”.

Ja mräkä Geraldo käkwe circuito tuaninbiti kä 28 te, tä niere: “Ti aune ti muko nunkwe ja töi mikaba sribi mada nuainne, ñodre nitre tä tibo kukwe ja üairebiti ye dimike aune nitre mada tötike Bibliabätä”. Kä nengwane tä nitre 15 tötike Bibliabätä aune nitre ruäre nämäne tibo kukwe ja üairebiti ye tä ja ükökrö nieta kwe.

Ja mräkä Allan yebätä ni blitani käne ye tä mike gare: “Nun töita kwatibe kukwe driebätä. Nun töta nemen kukwe driedi krubäte nitre jökrä ngwärekri, jondron rürübäinta yekänti aune nitre nünanka nun bäre yei. Nitre nibu janamanena gätäbätä nunbe Ju Ja Ükarakrö yete”.

Mä ni ji ngwanka niena umbre ngwane, mä raba kukwe mada kwin nuainne. Ñodre, kukwe gare krubäte mäi ye mä raba mike gare ja mräkätre bäri bati mä kräke yei. Russell, tä niere: “Jehová tä ja mräkätre bäri bati ye tötike ñobätä ñan aune niaratre raba sribi nuainne. Niaratre tä dirire aune tä ja mräkätre tuinbiti kä jutobiti ye tä kukwe kwin mike nemen bare” (recuadro “ Mäkwe ja mräkätre bäri bati dimika sribikäre kwin” mikadre ñärärä).

Sribi nuain nämäne käne mäkwe ye mä ñaka niena nuainne ngwane, mäkwe ja töi mika kwin jankunu. Mäkwe sribi nuainbare ja brukwä tätebiti yekwe nitre kwati dimikanina ye erere mä raba nuainne jankunu. Mä ütiäte krubäte ja mräkätre jökrä kräke.

Kukwe ne ütiäte, mäkwe sribi nuainbare ye Jehová tä mike ütiäte krubäte jai ja brukwä tätebiti. “Munkwe sribibare ja tarebiti Ngöbö kräke nitre deme dimikakäre aune mun täbe dimike” ye Ngöbökwe ñaka käi kwitaikä jire jabiti käbämikata kwe (Heb. 6:10, TNM). Texto ye tä mike gare nikwe dre nuainbare ye ñan aibe Ngöböta ngwen törö jai. Ñakare aune, mä  ütiäte Jehová kräke aune mäkwe dre nuainbare bätä mätä dre nuainne niara kräke ye ñaka käi kwitaikä kwe jabiti.

Aune ni abokän täbe sribita ni kisete nuainne ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Kukwe nieta nete ne ütiäte ni kräke arato. ¿Ñobätä?

Ñobätä ñan aune nitre ji ngwanka niena umbre ye ruäre ben nita blite. Ye erere ngwane, niaratre tän kukwe ja üairebiti aune mekerabe tä kukwebätä, aisete raba kukwe kwin mike gare nie. Mäträdre kwetre nibätä aune kukwe mikadre gare kwetre nie ye nikwe ribedre ietre. Ne madakäre, kukwe gare krubäte ietre yebiti tätre sribi nuainne ño kä nengwane ye nikwe mikadre ñärärä.

Nitre ji ngwanka niena umbre aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre tä kukwe mike gare jai niaratre yebätä ye raba kukwe ne ngwen törö jai: nitre sribibarera mekera aune täbe nuainne kä nengwane ye ütiäte krubäte Jehová kräke.