1, 2. a) ¿Jehovata ni mike tuin ño jai aune nitre kä tibienbätä tä ni mike tuin ño jai? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

NITRE gobranka aune bikaka krikri ye kwati krubäte “tätre kukwe miketbe tare ni mda mda mikakäre ja ngoto täni”, ye abokän tätre ni mada mike ja tare nike meden gärätä (Mat. 20:25; Ecl. 8:9). ¡Jehová abokän ñaka ye erere! Niara Ngöbö dite krubäte, akwa tä ni kä tibienbätä töi mike nüke gare jai. Tä ni tarere, ja ruin ño nie ye tä mike nüke gare jai aune nita dre ribere jai ye gare kwin ie. Ne madakäre, niara ñaka tä kukwe ribere krubäte nie nuaindre, ñan ñobätä aune “ni abokän dobro ye törö ie” (Sal. 103:13, 14).

² Nitre kwati Jehová mikaka täte ye niarakwe töi mikani nüke gare jai ye mikata gare Bibliabätä. Ani mike gare ketamä jai. Kena, Samuel dimikani kwe kukwe tare mike gare sacerdote bäri kri Elí ie ye ngwane töi mikani nüke gare kwe jai. Ketebukäre, Moisés ñaka tö namani ja tuai nitre Israel jie ngwanka niebare kwe ie ye ngwane, töi jämebiti blitabare kwe ben. Aune ketamäkäre, nitre israelita mikani kwäre kwe Egipto ye ngwane töi mikani nüke gare kwe jai. Nikwe töbikaitari kukwe namani bare yebätä ngwane, tä dre driere nie Jehovabätä  aune tä dre driere ja töi kräke nie yebätä nikwe töbikadre arato.

3. a) ¿Bati deu dre namani bare Samuelbätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Ni raba kukwe meden ngwentari jai?

³ Samuel nämäne chi ye ngwane, namanina sribire Jehová kräke tabernáculo yete (1 Sam. 3:1). Bati deu, nikani kübien ye ngwane, kukwe ñan tuabare namani barebätä * (ñäkädre 1 Samuel 3:4, 8-10 yebätä). * Ni iti kukwe juruabare ie aune ye Elí ni sacerdote bäri kri nämäne niara kärere namani ruin ie. Niara nämä Elí kukwei mike täte, yebätä nikani betekä aune niebare kwe ie: “Tita nete, mäkwe ti käräni”. Elí ñaka niara kärere niebare kwe ie. Ye erere namaninta bare bobukäre. Samuel nikaninta bämäkäre ye ngwane, Ngöbö ara nämäne niara kärere nükani gare Elí ie. Aisete Samuel dre niedre ye Elí mikani gare ie aune ye erere nuainbare kwe. Jehová ara nämäne Samuel kärere, ¿ye ñobätä ñaka mikani gare bengwairebe kwe ie? Biblia ñaka mike gare. Akwa Jehová nämäne Samuel töi mike nüke gare jai yebätä ñaka mikani gare bengwairebe kwe ie raba ruin nie. ¿Ñobätä nita ye niere?

4, 5. a) Jehovakwe Samuel juani kukwe mike gare Elí ie ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe? b) ¿Kukwe namani bare ye tä dre mike gare nie Jehovabätä?

⁴ Kukwe biani Jehovakwe Moisés ie yete nie nämäne monsotre kia rabadre nitre umbre mike tuin ütiäte jai, metrere “ni ji ngwanka” ye niaratre rabadre mike tuin ütiäte jai (1 Sam. 3:11-18; Éx. 22:28; Lev. 19:32). Ye medenbätä, ñaka namani nuäre Samuel kräke nänkäre dekä Elí känti Ngöbökwe kukwe tare ñäkäbare Elí rüere ye niekäre ie raba ruin nie. Ñodre, kukwe namani bare nieta yekänti mikata gare “kä jürä namani Samuelbätä kukwe mikani gare ie ye niekäre Elí ie”. Akwa metrere Ngöbö nämäne Samuel kärere ye Ngöbökwe mikani nüke gare metre Elí ie. Aisete Ngöbökwe dre niebare ye Samuel ñaka rabadre üke niebare Elikwe ie. Ye erere Samuel nuainbare aune ‘kukwe ye jökrä niebare kwe ie’.

⁵ Samuel kukwe niebare Elí ie ye namanina gare ie, ñan ñobätä aune “ni iti Ngöbö mikaka täte” käkwe kukwe ye erere bäsi mikanina gare käne ie (1 Sam. 2:27-36). Kukwe namani bare ye tä mike gare nie, Jehová ye töbätä krubäte aune tä ni töi mike nüke gare jai.

6. ¿Ngöbökwe Samuel dimikani ye tä dre mike gare nie?

⁶ Kukwe namani bare Samuelbätä ye tä mike gare nie arato, kukwe meden meden ñaka nuäre ben monsotre bati tä ja tuin aune ja nemen ruin ño ietre ye nüke gare Jehovai. Mä jakaire o kä jürä mäbätä aune mäkwe kukwe driedre nitre umbre ie o mäkwe ñaka ja ngwandre monsotre mada erere, ¿ye ñaka tä nemen nuäre mä kräke? Jehová tö mä dimikai ye mäkwe ngwan törö jai, aisete mäkwe oradre ie aune ja ruin ño mäi ye mäkwe mika gare jökrä ie (Sal. 62:8). Mäkwe töbika Samuel yebätä aune ja mräkätre mada bati mä erere o niena umbre, abokän käkwe kä ngwanina nüke jai kukweta nemen bare mäbätä ye erere ben yebe mäkwe blita. Kukwe ruärebätä Jehovakwe niaratre dimikani yebätä raba blite mäbe raba ruin nuen.

7, 8. ¿Ja nämäne ruin ño Moisés ie ye nükani gare Jehovai ye bämikani ño kwe?

⁷ Kä nämäne 80 Moisebiti ye ngwane, Jehovakwe sribi ñaka nuäre biani nuaindre ie. Niarakwe  nitre Israel nämäne klabore Egipto ye mikani kwäre (Éx. 3:10). Kä 40 näre te Moisés nämäne oveja ngübare Madián, yebätä sribi biani nuaindre ie yekwe töi mikani ñan krütare raba ruin nie. Ye medenbätä, niebare kwe Jehovai: “¿Ti ne ai rikadre Faraón känti aune tikwe nitre Israel ye diandrekä Egipto ribeta mäkwe tie ya?”. Ngöbökwe käbämikani ie: “Ti täi mäbe” (Éx. 3:11, 12). Ne madakäre, niarakwe dre niei ye nitre umbre ji ngwanka Israel käkwe kukwe nuai käbämikani kwe ie. Akwa yebiti ta, Moisés niebareta ie: “Nane niaratre ñan ti kukwei mikadre era jai aune ñan ti kukwe nuadre” (Éx. 3:18; 4:1). Moisés namani kukwe bä jene niere Ngöbö kukweikäre. Akwa Jehová ñaka nämäne jerekäbe niara ngübare bätärekä, ñakare aune ja di biani kwe ie kukwe ñan tuabare nuainkäre. Biblia tä mike gare, Ngöbökwe ja di biani Moisés ie kukwe ñan tuabare nuainkäre (Éx. 4:2-9, 21).

⁸ Akwa yebiti ta, Moisés namani jankunu kukwe bä jene niere Ngöböi aune blita ñaka gare kwin ie nie namani kwe. Jehovakwe niebare ie: “Mäkwe blitai ye ngwane ti täi mäbe bätä mäkwe dre niedre ye tikwe driedi mäi”. ¿Moisés ja töi kwitani? Ñakare, ñan ñobätä aune Ngöbökwe ni mada juandre ribebare kwe ie. Yebätä Jehová namani rubun kräke. Akwa ñaka ñäkäbare kwe Moisés ie, ñakare aune töi mikani nüke gare kwe jai aune Aarón blitai niara kräke niebare kwe ie (Éx. 4:10-16).

9. Jehovakwe Moisés ngübabare bätärekä aune töi mikani nüke gare jai, ¿ye köböire dre namani bare?

⁹ ¿Kukwe namani bare ye tä dre driere nie Jehovabätä? Ngöbö abokän dite krubäte, yebätä die yebiti Moisés ngwandre nikenkä kwe aune mikadre ja dibiti kwe ja kukwei mike täte näre. Akwa Ngöbökwe ñaka nuainbare, ñakare aune Moisés ngübabare bätärekä kwe aune ja töi mikani jäme kwe kräke bätä ja di ngwani kwe Moisés ni töi bobre ye töi mikakäreta jäme. ¿Ngöbökwe Moisés töi mikani nüke gare jai ye köböire kukwe kwin namani bare? Jän, ñan ñobätä aune Moisés namani ji ngwen kwin krubäte aune ja di ngwani kwe nitre mada ngübare bätärekä aune töi mikakäre nüke gare jai Jehová erere arato (Núm. 12:3).

10. Nikwe ja ngwandre Jehová erere aune nitre mada töi mikadre nüke gare jai, ¿ye köböire dre kwin rabai nikwe?

 ¹⁰ Kukwe namani bare ye tä kukwe ruäre driere ja töi kräke nie arato. Ni brare gure, ni rüne, ni meyere o nita ji ngwen konkrekasionte ngwane, kukwe ruäre tä ükadrete nie. Ye erere ngwane, nikwe nitre mada töi mikadre nüke gare jai, ja töi mikadre jäme kräketre aune ngübadre bätärekä Jehová erere, ye ütiäte krubäte (Col. 3:19-21; 1 Ped. 5:1-3). Nikwe ja di ngwain ja ngwankäre Jehová erere aune Jesukristo Moisés Umbre ye erere ngwane, nitre mada ye törbai blitai nibe bätä nikwe niaratre dimikai (Mat. 11:28, 29). Ne madakäre, nikwe kukwe kwin bämikai niaratre käne (Heb. 13:7).

11, 12. Jehovakwe nitre israelita dianinkä mento Egipto ye ngwane, ¿niarakwe dre nuainbare ne kwe kä jürä ñaka rabadre bätätre?

¹¹ Kä 1513 kä 1 känenkri yete nitre israelita kämikaninkä Egipto ye ngwane, niaratre nämäne 3 millón biti bäri raba ruin nie. Monsotre kia, nitre umbre aune nitre bren nämäne siba yete. Nitre kwati krubäte jie ngwandre yekäre töi mikadre nüke gare jai. Aune Moisés yebiti Jehovakwe ye erere nuainbare. Ye köböire, nitre israelita nikani mento ye ngwane, kä jürä ñaka namani bätätre (Sal. 78:52, 53).

¹² ¿Jehovakwe dre nuainbare ne kwe kä jürä ñaka rabadre niaratre yebätä? Kena, niaratre dianinkä mento kwe “nitre rükä ye erere jatäri” (Éx. 13:18). Niaratre ja ükaninte nänkäre gwairebe mento yebiti namani gare metre ietre, Ngöbö nämäne niaratre jie ngwen. Ketebukäre, Jehová nämäne yete ye bämikani kwe rare “muta yebiti” aune dibire “ñukwä trä yebiti” (Sal. 78:14). Ye abokän Ngöbö nämäne kukwe ne erere niere ietre raba ruin nie: “Munkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä. Tita munbe mun jie ngwankäre aune mun kriemikakäre”. Ngöbö nämäne juta Israel jie ngwen ye namani gare ietre.

13, 14. a) ¿Mar Rojo yete Jehovakwe dre nuainbare nitre israelita kräke? b) ¿Jehová dite ye bämikani ño kwe nitre egipcio ie?

¹³ Mar Rojo yekänti ni reketadrekä nitre rükä faraonkwe ie ye ani bämike ja töite (Éx. 14:19-22). Batibe, Ngöbökwe ni kriemikadre. Muta rikadre nitre rükä faraonkwe ye jiete aune Ngöbökwe nitre egipcio ye ketadrebätä. Niaratre rabadre kä drüne te, akwa ni abokän känti kä trä rabadre ngwen. Ye ngwane, Moisés küde ngökadrete mren kokwäre aune murie dite kädrikri käkwe ñö ñäkädrebiti nememe kä kwäräkri jutuadre nie. Aune ni, ni mräkätre, jondron nire nikwe bätä nitre mada yebe ni rikadre gwairebe mrente ta. Batibe kukwe ñan tuabare jutuadre nie: kä ñaka tädre dobrokwäre aune brimo, ñakare aune kä tädre nötare aune kwin, yebätä rabadre nuäre nänkäre nie. Nitre näin bätäre krubäte, akwa jökrä rabadre kwin kä kwäräkri.

¹⁴ Ye bitikäre, faraón ni bikaka kri aune dokwä ribi ye rikadre ni jiebiti mrente ta (Éx. 14:23, 26-30). Ye ngwane, Moisés küde ngökadrete bobukäre mren kokwäre. Aune ñö ñäkäninbiti ketebu ye jatadre ngeden jabiti, jatadre ngätäita jai aune rabadre mate ja dibiti jai kwärikwäri. Faraón aune nitre rükä kwe yei kä ñaka rabadrera jire rabatekäre nire (Éx. 15:8-10).

15. Kukwe namani bare yebätä mätä töbiketari ngwane, ¿tä dre driere mäi Jehovabätä?

¹⁵ Kukwe namani bare ye tä driere nie, Jehová ye abokän kukwe ükatekä kwin jatäri aune ye tä ni töi mike jäme (1 Cor. 14:33, TNM). Tä driere nie arato, niara ye ni oveja ngübaka ye erere töi jäme aune tä ni ngübare kwin. Jehovata ni mike kwäre aune tä ni kriemike ni rüe yebätä. Nitre ñaka Ngöbö mike täte gaite käi nibira ja ken krubäte, aisete kukwe namani bare nibi gare nie ye tä ni töi mike jäme (Prov. 1:33).

16. Jehovakwe nitre israelita mikani kwäre yebätä nikwe ja tötikadre ngwane, ¿raba ni dimike ño?

 ¹⁶ Kä nengwane Jehovata ni niara mikaka täte ye ngübare kukwe ja üairebiti aune kukwe madabiti arato. Aune kukwe tare rabai bare abokän nibira ja ken krubäte ye näire nuaindi jankunu kwe (Apoc. 7:9, 10). Ye medenbätä, ni bati o ni niena umbre, nita kwin o nita ja tare nike bren ruäre kisete, akwa kukwe tare rabai bare ye näire kä jürä ñaka rabai nibätä. * Ñakare aune, Jesukwe kukwe niebare ne nikwe ngwandre törö jai: “Munkwe kä ngwan juto jabätä, käkwe dokwä gakrö krö, ñobätä ñan aune ye bätäbe mun rabaira kwäre” (Luc. 21:28, NGT). Gog ye abokän juta jene jene bäri dite faraón kräke yekwe ja mikai gwaire ni rüere ye ngwane, nikwe tö ngwain jankunu Ngöböi (Ezeq. 38:2, 14-16). ¿Ñobätä kä jürä ñaka rabai nibätä? Ñan ñobätä aune Jehová ñaka ja töi kwite jire ye gare nie. Niara ye rabai ni ni mikaka kwäre töi jäme aune ni töi mike nüke gare jai (Is. 26:3, 20).

17. a) Jehovata juta kwe ngübare ño yebätä kukwe namani bare ye tä dre driere nie abokän rabadre gare nie yekäre, ¿nikwe dre nuaindre aune yekwe ni dimikai ño? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

¹⁷ Kukwe ja tötikara nekänti nikwe kukwe ketamä miri gare jai abokän tä bämike, Jehovata töi kwinbiti juta kwe ngübare, jie ngwen, mike kwäre aune töi mike nüke gare jai. Nikwe töbikadretari kukwe ye jökräbätä. Nikwe nuaindre ye ngwane, tä dre driere nie Jehovabätä ye nikwe mikadre nüke gare jai. Ye köböire, niara töi keta kabre kwin ye rabai törö bäri nie aune ni dimikai kwe tödeke bäri aune Ngöbö tarere. Ño ni raba ni mräkätre, ja mräkätre konkrekasionte bätä nitre ie nita kukwe driere ye töi mike nüke gare jai aune ja ngwen Ngöbö erere ye kukwe ja tötikara mada yekänti rabai gare nie.