1. ¿Ñobätä käta juto ni testiko Jehovakwe yebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

ERAMETRE, ni testiko Jehovakwe yebätä käta juto. Niaratre tätre ja ükökrö Ngöbö mikakäre täte o tätre kä denkä jai rabakäre keteitibe jakänti ye ngwane, tätre kötö jabe aune blite jabe ja di mikakäre kwärikwäri ye köböire käta juto bätätre. ¿Ñobätä käta juto krubäte niaratre yebätä? Metrere niaratre ie kukwe gare Jehovabätä, tätre mike täte aune tätre ja ngwen “Ngöbö kä juto bökänkä” erere yebätä käta juto bätätre (1 Tim. 1:11, TNM; Sal. 16:11). Niara ye kä juto bökänkä, yebätä tö kä tuai juto nibätä aune tä kukwe keta kabre nuainne kämikakäre juto nibätä (Deut. 12:7; Ecl. 3:12, 13).

2, 3. a) ¿Kä tädre juto nibätä ye dre gärätä? b) ¿Dre dre köböite kä ñaka raba nemen juto nibätä?

² Ni itire itire rabadre kukwe ne ngwentari jai: “¿Käta juto tibätä? ¿Tikwe dre nuaindre ne kwe kä tädre juto tibätä?”. Kä tädre juto nibätä ye abokän ja rabadre ruin kwin nie aune dre dre tädre nikwe ye käi tädre juto krubäte nibätä ye meden gärätä. Biblia tä mike gare, kä tädre juto nibätä yekäre nikwe ja ketadre Jehovabe. Akwa, kä nengwane ñaka raba nemen nuäre ni kräke nünankäre kä jutobiti. ¿Ñobätä?

 ³ Ni kitakata sribibätä, ja tuanmetreta o ni kitakata kukwebätä o ni mräkä tare nikwe tä krüte nikän ye köböite kä ñaka raba nemen juto nibätä. Kukweta nemen jabätä nie ni mräkäbe, sribikänti o kwelate nitre tä nemen ni kötaire, nitre kukwe madabätä tä ja mike ni rüere o ni mikata ngite ye köböite kä ñaka raba nemen juto nibätä arato. Aune nita bren krubäte o töbike krubäte ye köböite ja raba nemen ruin kore nie arato. Akwa Jesukristo “aibe tä Gobrane aune käta jutobätä”, ye tö ni töi mikaita jäme aune kä mikai juto nibätä (1 Tim. 6:15, TNM; Mat. 11:28-30). Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti ye ngwane niebare kwe, nitre gobrainta Satanakwe ngätäite nita nüne ye köböite kukwe tare keta kabre ben ni raba ja tuin, akwa yebiti ta kä raba nemen juto nibätä.

4, 5. ¿Käre kä tädre juto nibätä yekäre nikwe dre nuaindre?

⁴ Kukwe keteitibätä Jesukwe blitabare käne ye ütiäte krubäte. Niarakwe niebare: “Nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä käta juto, ñobätä ñan aune Gobran kä kwinbätä ye tä kräketre” (Mat. 5:3, TNM). ¿Nikwe Ngöbö mikadre gare jai aune ja tuanemetre jie ngwandre ie abokän gare nie ye ni raba bämike ño? Nikwe ja tötikadre Bibliabätä, kukwe biani kwe nie ye nikwe mikadre täte aune nikwe sribi kwe mikadre nuaindre käne jai yebiti nikwe bämikadre. Ye erere nikwe nuaindre ngwane, kä rabai bäri juto nibätä aune kukwe käbämikata Ngöbökwe köböra nemen bare yei nikwe tödekai bäri. Ne madakäre, “jondron kwin nita jiebäre ngäbiti” abokän tä kukwe Ngöbökwe yebätä käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai kukwe kri rabai ni kisete yebe (Tito 2:13, NGT).

⁵ Käre kä tädre juto nibätä yekäre nikwe ja ketadre kwin Jehovabe. Apóstol Pablo niebare: “Käre munkwe ni Dänkien [Jehová] käi ngwian bäri nuäre jabtä. Käre munkwe käi ngwian bäri nuäre jabtä tita niereta mda munye” (Filip. 4:4). Nikwe ja ketadre kwin Ngöböbe yekäre nikwe niara kukwei mikadre gare jai. Kukwe Ngöbökwe tä niere: “Nire tä nemen töbätä aune kukwe tä nüke gare ie yebätä kätä juto”. Aune tä niere arato: “Nire nire tä kukwe ye mike täte aune tä ja ketete dimebätä ye kräke tä nemen kri ja nire kräke ye kwrere, ye köböire kä rabai juto bätätre” (Prov. 3:13, 18).

6. ¿Dre köböire kä raba nemen käre juto nibätä?

⁶ Akwa, käre kä tädre juto nibätä yekäre dreta nemen gare nie Bibliabätä ye nikwe mikadre täte ye ütiäte krubäte. Kukwe ye ütiäte krubäte ye Jesukwe mikani gare kukwe niebare kwe nebiti: “Kukwe ne gare munye ngwane, munkwe nuaindi ye köböire kä rabai juto munbätä” (Juan 13:17, TNM; ñäkädre Santiago 1:25 yebätä). Ye köböire ni rabai dite kukwe ja üairebiti aune käre kä täi juto nibätä. Akwa, kukwe keta kabre köböite kä ñaka tä nemen juto nibätä, ¿se ñokänti kä raba nemen juto nibätä? Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti ye ngwane, drebätä blitabare mada kwe ye ani mike gare jai.

7. ¿Ñobätä käta juto nitre tä ja muaire yebätä?

⁷ “Nire nire tätre ja müaire, ni ye abko Ngöbökwe die mikadi amne kä rabadi nuäre btä” (Mat. 5:4). Ni ruäre tä kukwe ne ngwentari jai raba ruin nie: “¿Ñokänti kä raba nemen juto nitre tä ja muaire yebätä?”. Nitre ñaka Ngöbö mike täte tä ja muaire kukwe jökräbätä ye ñan aibätä Jesús nämäne blite. Ñan ñobätä aune, ‘kukwe tare krubäte tä nakainkä abokän ñaka tä nemen nuäre ükadrete’ yebe nita ja tuin, yebätä nitre töi käme ye tä ja muaire arato (2 Tim. 3:1, TNM). Akwa, niaratre töita ja aibebätä köböite tätre ja muaire yebätä ñaka raba nökrö Jehová ken, aisete kä ñaka juto bätätre. Metrere Jesús nämäne blite nitre tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä. Niaratre ngite aune kukwe tare krubäte tä nemen bare ye nüke gare ietre. Jehová töita niaratre yebätä, tä niaratre töi miketa jäme Bibliabiti, tä dimike nüne kä jutobiti  aune tä nüna kärekäre ye käbämike ietre (ñäkädre Ezequiel 5:11; * 9:4 yebätä). *

8. Ñobätä ni töi jäme ye köböire kä raba nemen juto nibätä ye mä raba mike gare.

⁸ “Kä nuäre ni jämebätä, ñobätä ñan angwane Ngöbökwe kä tibien ne biandi ngwarbe ni ye ie” (Mat. 5:5, NGT). ¿Ñobätä ni töi jäme ye köböire kä raba nemen juto nibätä? Nitre ruäre brukwä nämäne käme krubäte, ñaka nämäne ja kete kwin nitre madabe aune nämäne nitre mada nuainne tare. Akwa kukwe metre Bibliabätä namani gare ietre, ja töi kwitani kwetre aune tätre ja ngwen “ni btin kwrere”. Aune kä nengwane, niaratre tä ni mada tarere, ni mada mike tuin bobre jai, ja töi mike kwin, ja töi mike bobre, ja töi mike jäme aune ni mada ngübare bätärekä (Col. 3:9-12, TNM). Ye köböire, tätre ja kete kwin nitre madabe aune käta juto bätätre. Ne madakäre, Kukwe Ngöbökwe tä käbämike nitre yekwe “kä tibien rabai” (Sal. 37:8-10, 29).

9. a) ¿‘Ni töi jäme’ yekwe Kä tibien rabai nieta ye dre gärätä? b) ¿Ñobätä kä raba nemen juto nitre “tä kukwe kwin nuaindre ribere mrö aune tomana kwrere jai” yebätä?

⁹ ¿Ni töi jäme yekwe “kä tibien” rabai nieta ye dre gärätä? Nitre ja tötikaka Jesukwe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rabai sacerdotere aune reire ye ngwane, Kä tibien rabai kwetre (Apoc. 20:6). Aune ni kwati krubäte ñaka tä tö ngwen nüna kä kwinbiti ie, yekwe nünain kärekäre, töi rabaita metre, nünain jäme kwetre aune kä jutobiti ye ngwane, Kä tibien rabai kwetre. Nitre yebätä Jesukwe niebare arato: “Nire nire tä kukwe kwin nuaindre ribere mrö aune tomana kwrere jai yebätä kätä juto” (Mat. 5:6, TNM). Niaratre tö nämäne dre dre ie abokän rabai kwetre yebätä ja rabai ruin kwin ietre kä mrä yete (2 Ped. 3:13). Ngöbökwe nitre kukwe käme nuainkä gaite täte ye ngwane, nitre kukwe kwin nuainkä yebätä kä rabai juto kärekäre aune kukwe käme bätä kukwe ñaka kwin nuainta yebätä ñaka rabaita ja muaire jire (Sal. 37:17).

10. ¿Nikwe ni mada mikadre tuin bobre jai ye dre gärätä?

¹⁰ “Kä tä nuäre nibätä angwane ni tä ni mada mike tuin bobre jai, ñobätä ñan angwane Ngöbökwe ni ye mikai tuin bobre jai arato” (Mat. 5:7). Ni mada mikata tuin bobre jai ye abokän “ja ruin ño ni madai ye nüke gare nie” meden gärätä. Akwa mikata gare Bibliabätä, ni mada mikadre tuin bobre jai ye ñan aibe ngöräbe. Ñakare aune, ye abokän nikwe kukwe ruäre nuaindre ni ye dimikakäre meden gärätä.

11. ¿Ni samaritano yebätä kukwe bämikani ye tä dre driere nie?

¹¹ (Ñäkädre Lucas 10:30-37 yebätä). Ni mada mikadre tuin bobre jai ye dre gärätä, ye abokän ni samaritano yebätä Jesukwe kukwe bämikani ye tä mike gare metre. Ni iti nuainbare tare ye jutuabare ni samaritano ie ngwane, namani tuin bobre ie aune dimikani kwe. Jesukwe kukwe bämikani ye bitikäre niebare kwe, nikwe ye erere nuaindre arato. Ye medenbätä, nikwe ngwandretari jai: “¿Tita ja ngwen ni samaritano ye erere? ¿Niara erere tita ni mada mike tuin bobre jai? Ni mada tä ja tare nike ye ngwane, ¿tita mike tuin bobre jai? ¿Ti raba dre nuainne mada niaratre dimikakäre? Ñodre, ¿ja mräkätre niena umbre, nitre kän muko krütani aune monsotre tä kaibe kukwebätä ye tita dimike? ¿Ti raba ja töi mike nitre tä ulire ye töi mikakäreta jäme?” (1 Tes. 5:14; Sant. 1:27).

12. Nita ni mada mike tuin bobre jai, ¿ye ñobätä tä kä mike juto nibätä?

¹² Nita ni mada mike tuin bobre jai, ¿ye ñobätä tä kä mike juto nibätä? Nita jondron kwin nuainne nitre mada kräke ngwane, tä nüke gare nie “nita jändrän bien ni mdaye, btä käta neme bäri nuäre nibtä ni jändrän kaka ngäbti ye ngwä”. Aune ye köböire Jehová tä ni kain ngäbiti ye  gare nie (Hech. 20:35; ñäkädre Hebreos 13:16 yebätä). Nireta ni mada mike tuin bobre jai yebätä Rei David kukwe ne niebare: “Jehovakwe kriemikai aune mikaite nire. Kä rabai jutobätä kä tibienbätä” (Sal. 41:1, 2). Nikwe nitre mada mikai tuin bobre jai ngwane, Jehovakwe ni mikai tuin bobre jai aune ye köböire kä rabai juto nibätä kärekäre (Sant. 2:13).

13, 14. ¿Ñobätä ni brukwä kwin yebätä käta juto?

¹³ Jesukwe niebare: “Kä nuäre nibätä angwane ni brukwä kwin, ñobätä ñan angwane ni ye käkwe Ngöbö tuadi” (Mat. 5:8, NGT). Ni brukwä rabadre kwin yekäre, ni töi tädre kwin arato. Jehovakwe ni kadre ngäbiti yekäre nikwe ja töi mikadre ye erere ye ütiäte krubäte (ñäkädre 2 Corintios 4:2 yebätä; 1 Tim. 1:5).

¹⁴ Nire nire brukwä kwin yebätä käta juto, ñan ñobätä aune Jehovata niaratre kain ngäbiti. Niarakwe niebare: “Ni tä dängutu jabätä bätete, [...] ne nie abräbätä kä tä nuäre” (Rev. 22:14, NGT). ¿Dän bätädrete nieta ye dre gärätä? Ye abokän nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye Jehovata mike tuin kwin merebe jai aune ñaka krütaita jire bätä kä rabai juto kärekäre bätätre kä kwinbiti ye meden gärätä. Aune ni kwati krubäte tä tö ngwen nüna Kä tibienbätä ie, ye Ngöböta tuenmetre nemen ja ketamuko jakwe, ñan ñobätä aune tä ni mike tuin jai ni kukwe kwin nuainkä ye erere. Biblia tä niere: “Dängutu jabätä bätäninte kwetre aune dän jabätä mikani ngwenbrere kwetre Cordero däriebiti” (Rev. 7:9, 13, 14, NGT).

15, 16. ¿Nitre brukwä kwin ie Ngöbö tuin nieta ye dre gärätä?

¹⁵ Biblia tä niere, ni kä tibienbätä käkwe Ngöbö tuadre ye ngwane, ñaka raba nüne jankunu (Éx. 33:20). Akwa, ¿ñobätä Jesukwe niebare nire nire brukwä kwin yekwe “Ngöbö tuadi”? Nikwe “Ngöbö tuadi” nieta ye abokän “bämikadre ja töite, mikadre nüke gare jai aune rabadre gare nie” meden gärätä raba ruin nie. Ngöböta ‘kä trä tikekä nire nire töite’ ye abokän ie niara niena gare kwin aune niara töi ño ye tuin ütiäte ietre (Efes. 1:18). Jesukwe ja ngwani Ngöbö erere. Ye medenbätä niebare kwe: “Nire nire käta ti tuen, ye abko tä ti Rün tuen arato” (Juan 14:7-9).

¹⁶ Ngöbö töi keta kabre kwin ye gare nie, ¿akwa ñokänti niara raba tuin nie arato? Niarata dre nuainne ni dimikakäre yebätä nikwe töbikadre (Job 42:5). Nire nire tä ja di ngwen ja ngwankäre kwin aune metre ye kräke niarakwe kukwe kwin keta kabre nuaindi yebätä nikwe ja töi mikadre ye köböire niara raba tuin nie arato. Aune nitre dianinkä ye tä niken kä kwinbiti ngwane, tätre Jehová tuin metre ja okwä jeñebiti (1 Juan 3:2).

17. ¿Ñobätä käta juto nitre tä ja mäketa jäme ni madabe yebätä?

¹⁷ Jesukwe niebare arato: “Nire nire käta sribire ni mda mda mikakäre ja mäketa, ni ye abko  Ngöbökwe die mikadi amne kä rabadi nuäre btä”, ye abokän nitre tä ni mada töi mike ja mäketa jäme ye meden gärätä (Mat. 5:9). Kukwe ütiätebätä käta juto nitre yebätä, ñan ñobätä aune Santiago ni ja tötikaka Jesukwe käkwe niebare: “Ni nünanka jäme, käta ni mda mda die mike nüne jäme, ni ye abko tä nüne metre Ngöbö ngwärekri” (Sant. 3:18). Kukwe tärä jabätä nie ja mräkätre konkrekasionte o ni mräkä yebe ngwane, Jehovakwe ni dimikadre ja mäketa jäme bentre ye nikwe ribedre ie. Niarakwe üai deme kwe bian nie bätä ni dimikai kwe ja töi mike ni kristiano erere aune kä rabai bäri juto nibätä. Nikwe käne ja töi mikadre ja mäketa jäme ni madabe ye ütiäte krubäte mikani gare Jesukwe kukwe niebare kwe nebiti: “Ma rika jändrän ngwena kukwadre Ngöböye ñukwä gräbti ja ngite ütiäre ju blitakrä Ngöböbe känti ne ngwane, ma rabara yete, ye btäräbe ma mräkä iti romon makrä, ye rükata töre mae, ne ngwane jändrän ye makwe mikate ñukwä grä ken yete, abti ma jana ja mäketa käne ma mräkäbe, bti ma jatata, käkwe jändrän ye bian kukwadre Ngöböye” (Mat. 5:23, 24).

18, 19. Ni kristiano rüere ja mikata, ¿akwa ñobätä käta juto bätätre?

¹⁸ “Ni mdakwe ñäkä taretare munye amne mun mika ja tare nike amne tödekabtä tibti ni mda mdakwe kukwe käme nie ngwarbe bätäkä ngwarbe mun rüere, ye ngwane Ngöbökwe mun die mikadi amne kä rabadi nuäre munbtä”. ¿Ñobätä Jesukwe kukwe ye niebare? Niara arabe käkwe mikani gare: “Munkwe kä ngwian bäri nuäre jabtä amne kä raba juto munbtä, ñobtä ñan angwane munkwe ja tare nikadi ye ütiäre abko Ngöbökwe jändrän kuin biandi munye kä käinbti sete. [...], ñobtä ñan angwane nitre Ngöbö kukwei niekä kira abko rüe käkwe mikani ja tare nike kore arato” (Mat. 5:11, 12). Nitre apóstol ye metani aune niaratre ñaka rabadre kukwe driere jankunu niebare ietre ye ngwane, niaratre “jataninta mento nitre kukwe ükatekä känti. Kä namani nuäre bätätre”. Niaratre metani ye ñaka matani kwin bätätre, akwa kä namani juto bätätre “ñobtä ñan angwane niaratre namani ütiäte Ngöbö ngwärekri ja tare nikabtä Jesu kräke” (Hech. 5:41).

¹⁹ Kä nengwane, ni Jehová mikaka täte tä Jesús kä mike gare yebätä nita ja tare nike o nita kukwe tare krubäte ben ja tuin ye ngwane, kä jutobiti nita kä ngwen nüke jai (ñäkädre Santiago 1:2-4 yebätä). Ni ñaka tö ja tare nikai arato. Akwa, ni nuateta ye näire nita ja ngwen metre ngwane, Jehovakwe ni dimikai kä ngwen nüke jai. Kukwe namani bare Henryk Dornik yebätä ye ani mike gare jai. Sö agosto kä 1944 yete, gobrantre nikani Henryk Dornik aune eteba kwe ngwena nitre mika nämäne ngite sribikäre ja dibiti yekänti. Nitre ja mikaka niaratre rüere yekwe niebare: “Niaratre töi kwita ñaka raba jire. Niaratre ngwanta ja tare nike ye käita juto bätätre tuin nuen”. Akwa ja mräkä Henryk Dornik mikani gare: “Ti mika nämä ja tare nike ye käi ñaka nämä juto tibätä, ñakare aune ti mika nämä ja tare nike krubäte yebätä ti nämä kä ngwen nüke jai, ñan ñobätä aune ti töi nämä ja ngwanbätä metre Jehovai ye nämä gare kwin tie ye nämä kä mike juto tibätä”. Aune niebare kwe arato: “Ti nämä orare käre yekwe ti dimikaba, ñan ñobätä aune ja rababa ruin bäri Jehová ken tie. ¡Niarakwe ti dimikaba krubäte!”.

20. “Ngöbö kä juto bökänkä” mikata täte nikwe, ¿ye ñobätä tä kämike juto nibätä?

²⁰ “Ngöbö kä juto bökänkä” ye tä ni kain ngäbiti ngwane, nitre kukwe ngwarbe yebätä aune ni mräkätre tä ja mike ni rüere, nita nemen bren o nita kite umbre akwa käta juto nibätä (1 Tim. 1:11, TNM). Aune Ngöbö “ñan ni ngökö” tä kukwe käbämike abokän mikai nemen bare kwe ie nita tö ngwen, yebätä käta juto nibätä arato (Tito 1:2, NGT). Niarakwe nuaindi ngwane, kukwe keta kabre kwin nuaindi kwe ni kräke yebätä kukwe tare ben nita ja tuin ye ñaka rabai tuin kukwe kri ye erere nie. Jehovakwe Kä Bä Nuäre yete jondron keta kabre biain nie ye ni raba bämike ja töite. Erametre, nikwe nünain jäme kärekäre aune kä rabai juto nibätä (Sal. 37:11).