ORA nuäi ni töta nemen gai ngwane, ¿nita dre nuainne? Ruäre ngwane, nita reloj mike ñärärä ja küdebätä o reloj tä mikaninkä kuin ye mike ñärärä. Ni mada tä ora ngwentari nie ngwane, ¿nita dre niere? Ni raba kukwe keta kabre niere ora niekäre.

Ñodre, kä rükadre ñänä ruäre ye bitikäre ora rikadre krati aune minuto 45 ta ye ni raba bämike ja töite. Ye ngwane ni raba niere ora 1 aune minuto 45 dere, o minuto nebe 15 ne kwe kä rükadre 2 dere. O nane nita nüne yekänti nitre tä ora täine 1 nemen 24 ye ngwane, ni raba niere ora 13 aune minuto 45.

Nita ñäke Bibliabätä ye ngwane, ni tärä kukwe ne kwrere ngwentari jai: “¿Nitre kä ye näire nämäne ora täine ño?”. Nita ora täine ye erere, niaratre nämäne ora täine jene jene. ‘Dekä’, ‘ñänä ruäre’, ‘dere’ aune ‘kä de’ ye nieta Escrituras Hebreas yebätä (Gén. 8:11; 19:27; 43:16; Juec. 19:9). Akwa, ruäre ngwane Biblia tä kukwe niere bäri metre ta.

Kirabe sete nitre mika nämäne krare, akwa metrere mika nämäne krare deu. Siklo nikani ruäre ta yete Jesús jämi därere ye känenkri, nitre israelita nämäne köbö deu ye ñäkebiti ketamä jatäri, abokän ie ‘vigilia’ nie nämäne (Sal. 63:6). Ñodre, “ora krä jätä deu nememe krobu dekä” yebätä blitata Jueces 7:19 yekänti. Nitre griego aune romano nämäne köbö deu ye ñäkebiti ketabokä jatäri ye erere nitre judío jatani nuainne Jesús näire.

Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä yekänti vigilia ye kädekateta bä kabre. Ñodre, ‘kä jatanina ngwen dekä’ ye ngwane, Jesús nänbare ñöbiti ta rabakäre nitre ja tötikaka kwe nämäne rute yekänti (Mat. 14:25). Bati, Jesukwe niebare: “Ni gore rükadre kä ñongwane, ye rabadre gare ju bkänkäye akräke ju bkänkä käkwe kraidre gwi angwane, jändrän ñan goidre jire kän kwe” (Mat. 24:43).

Jesukwe blitabare köbö ketabokä deu yebätä nitre ja tötikaka kwe yebe: “Ja mika juto munkwe ñobätä ñakare angwane ju bökänkä kwainta ñongwane ñakare tärä gare mun ie. Kwainta dere ya, kwainta kä ruäre deu ngwane ya, kwainta antlan ngwäne ngwane ya, kwainta dekä ngwane ya, ñakare tärä gare” (Mar. 13:35, NGT). Vigilia kena ye abokän, “dere” ñänä nämäne niken nekä ye ngwane nememe ora krä ökän näre deu. Vigilia ketebukäre abokän, ora krä ökän näre deu nememe “kä ruäre deu”. Vigilia ketamäkäre ye abokän, “antlan nämäne ngwäne” ye ngwane, ye kä ruäre deu nememe ora krämä näre dekä. Vigilia ketamäkäre yete deu antlan ngwänänbare ye ngwane, Jesús jänikani ngite raba ruin nie (Mar. 14:72). Aune Vigilia ketabokäkäre ye abokän, ora krämä dekä nememe kä ngwen “dekä”.

Nibira gare nie ye erere, kä nengwane reloj tärä nikwe ye erere ñaka nämäne nitre kirabe yekwe, akwa ora täindre ño ye nämäne gare ietre.