KUKWE JA TÖTIKARA 40
Nitre kwati ngwain ‘kukwe metre kokwäre’
“Nire tä nitre kwati ngwen kukwe metre kokwäre, ye rabai trä ngitiekä muke kwrere kärekäre” (DAN. 12:3).
KANTIKO 151 Jehovakwe käräita
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI a
1. ¿Gobran Ngöbökwe gobrain mil krati ngwane kukwe meden kwin krubäte rabai bare?
KRISTOKWE gobrandi mil krati ngwane köbö te nitre gaikröta kä tibienbätä ye rabai kwin krubäte ye ni raba bämike ja okwäte. Ni jökräkwe ni mräkä krütanina ye ni tö tuabätä aune Jehová tö tuabätä arato (Job 14:15). Kä jökräbiti tibien nitre kwati käkwe mräkätre kwe tuaita ye käi rabai juto bätätre ni raba bämike ja okwäte. Nitre kukwe metre nuainkä kä tä tikani tärä ja nire kräkebätä ye gaikröta nünankäre rababa gare nie kukwe ja tötikara känebätä (Hech. 24:15, TNM; Juan 5:29, TNM). Ni mräkä tare nikwe krütani nikän ye gaikröta käne raba ruin nie. b Ne madakäre, nitre ñan kukwe metre nuainkä, ye ie kä ñan namani Jehová mikakäre gare jai o ja ngwankäre metre Jehovai krütadre ye känenkri ye gaikröta kukwe ükatekäre bentre.
2, 3. a) Isaías 11:9, 10 tä niere erere, ¿kukwe ükaite kri nitre tötikakäre ñan nuainbare erere ye drekäre nuaindi? b) ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti?
2 Nitre gaikröta jökrä ie rabai ja kitadre krubäte (Is. 26:9; 61:11). Ye medenbätä, kukwe ükadrete kri nitre tötikakäre ñan nuainbarera erere ye ribei (ñäkädre Isaías 11:9, 10 yebätä). c Nitre ñan kukwe metre nuainkä ye ie rabai ja kitadre Jesukristobätä, Gobran Ngöbökwebätä, ni kökanintaribätä, Jehová kä ütiäte aune niara aibe raba gobrane yebätä. Jehová töita dre nuainne ye jatani mike gare ño jatäri, kukwe yebätä nitre kukwe metre nuainkä ye ie rabai ja kitadre. Nitre Ngöbö mikaka täte ruäre ye krütani Biblia tika jämi täte ye känenkri. Erametre, nitre ñan kukwe metre nuainkä aune nitre kukwe metre nuainkä ie kukwe rabai krubäte ja kitadre.
3 Kukwe ngwantarita ne rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti: ¿Kukwe ükaite kri nitre tötikakäre ye nuaindi ño? ¿Nire käkwe kain ngäbiti yebätä dre rabai bare? ¿Nitre tötikai ye ñan kai ngäbiti kwe yebätä dre rabai bare? Kukwe mikata gare kukwe ngwantarita nebätä ye nikwe mikadre gare jai. Nitre gaikröta ye ngwane dre rabai bare ye mikakäre gare jai profecía ütiäte mikata gare tärä Daniel aune Apocalipsis yebätä, ye käkwe ni dimikai mike nüke gare jai. Käne, profecía ütiäte nieta Daniel 12:1, 2 ye ani mike gare jai.
“NITRE [...] TÄ KÜBIANI DOBOTE YE RÜKAITA NGWÄTE”
4, 5. ¿Dre rabai bare kä krüte näire nieta Daniel 12:1 yete?
4 (Ñäkädre Daniel 12:1 yebätä). d Kukwe ruäre jatai nemen bare jatäri kä krüte näire ye tärä Daniel tä mike gare. Ñodre, Daniel 12:1 känti tä niere Miguel, abokän Jesukristo, tä nünaninkä krö juta Ngöbökwe yekri. Profecía ye jatani nemen bare kä 1914 Jesús kädekani gobrankäre Ngöbökwe ye ngwane.
5 Akwa, Jesús ye rükai krö ja tare nika ñaka kri nükebe kä ye näire abokän erere ja tare nikadi kri krubäte ye ngwane, ye niebare Daniel ie arato. Kukwe tare näire ye abokän ja tare nikadi kri kädekateta Mateo 24:21 ye ara. Ja tare nikai kri ye jataira krüte ngwane, Jesús rükai krö o juta Ngöbökwe ngie mikai kwe rü Armagedón ye ngwane. Juta Ngöbökwe nieta ye ie tärä Apocalipsis tä “nitre kwati krubäte” niere, nitre ye rabaite kwäre “ja tare nikai kri” ye ngwane (Apoc. 7:9, 14).
6. ¿Ja tare nikai kri ngwane nitre kwati krubäte rabaita nire ye bitikäre dre rabai bare aune ñobätä nita kukwe ye niere? (Sección “Nitre tä kukwe ngwentari” tä täräkwata nebätä yete blitata nitre gaikröta kä tibienbätä yebätä ye mikadre ñärärä).
6 (Ñäkädre Daniel 12:2 yebätä). e Ja tare nikadi kri ye ngwane, nitre kwati krubäte rabaite kwäre ye bitikäre ¿dre rabai bare? Nitre gaikröta yebätä blitata profecía yebätä. Akwa nitre Ngöbö mikaka täte gaikröta ja üairebiti tä nemen bare kä krüte näire, nämäne nüke gare käne nie erere ye ñan ai gärätä. Ñakare aune nitre gaikröta kä bä nuäre yete yebätä blitata. f ¿Ñobätä nita kukwe ye niere? Job 17:16 yete blitata “dobro”, kukwe ye bäsi ja erebe “kä känti nitre doboi mikata” yebätä. Profecía tä Daniel 12:2 ye tä blite nitre gaikröta metre kore yebätä ye rabai bare kä krüte näina ta rü Armagedón ye bitikäre mikata gare.
7. a) ¿Nitre ruäre gaikröta “nünankäre kärekäre” ye dre gärätä? b) ¿Ñobätä nitre gaikröta ne ye bäri kwin?
7 Akwa nitre gaikröta “nünankäre kärekäre” nieta Daniel 12:2 yete, ¿ye dre gärätä? Kä mil krati ye ngwane nitre gaikröta ye ie Jehová rabai gare, o Jehová mikai gare kwetre jankunu jai aune Jehová bätä Jesús kukwe mikai täte kwetre ngwane, mrä ja nire kärekäre ye biain ietre (Juan 17:3, TNM). Nitre gaikröta ne ye bäri kwin nitre ganinkröta mekera ye kräke (Heb. 11:35). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre töi ngite ganinkröta mekera ye krütaninta.
8. ¿Nitre ruäre gaikröta “mikakäre ja gaire aune mikakäre tuin ngwarbe jai kärekäre” ye dre gärätä?
8 Akwa kukwe ükaite kri nitre tötikakäre ye ni jökrä käkwe ñan kai ngäbiti o mikai ütiäte jai. Nitre ruäre gaikröta “mikakäre ja gaire aune mikakäre tuin ngwarbe jai kärekäre” mikata gare profecía Danielkwebätä. Niaratre käkwe ja mikai Ngöbö rüere yebätä kä ñaka täi tikani tärä ja nire kräke yebätä aune ja nire käre ye ñan biain ietre. Niaratre mikai tuin ngwarbe jai kärekäre o gaite. Aisete, nitre gaikröta yebätä dre rabai bare mrä mikata gare Daniel 12:2 yebätä, gaikröta ye bitikäre dre nuaindi kwe ye ererebätä g (Apoc. 20:12). Nitre ruäre ie ja nire käre biain, akwa nitre madai ñakare.
‘NITRE KWATI NGWAIN KUKWE METRE KOKWÄRE’
9, 10. a) Daniel 12:3 tä niere erere, ¿ja tare nikai kri ye bitikäre dre mada rabai bare? b) ¿Nire “rabai trä ngitiekä kä kwinta ye kwrere”?
9 (Ñäkädre Daniel 12:3 yebätä). ¿Dre mada rabai bare kukwe tare köböra nemen bare yete? Daniel 12:2 yete dre nieta nibira gare nie, akwa bersikulo 3 yete kukwe mada rabai bare ja tare nikadi kri ye bitikäre mikata gare arato. h
10 Nitre “rabai trä ngitiekä kä kwinta ye kwrere”, ¿ye abokän nire nire? Jesukwe kukwe niebare raba kwen nie Mateo 13:43 yete ye raba ni dimike mike gare jai. Niebare kwe: “Nitre nünanka metre Ngöbö ngwärekri abko btätre kä rabadi nuäre amne ñänä träta nebe dirare, ye kwrere jire kä rabadi btätre kä nuärete Rün Ngöbö kwe känti”. Jesukwe kukwe ne niebare ngwane, nämäne blite “nire nire bti Ngöböta gobrane” ye abokän nitre dianinkä nänkäre kä kwinbitibätä. Nitre ye käkwe gobrain ben gobran kä kwinbiti yete (Mat. 13:38). Aisete kukwe nieta Daniel 12:3 ye tä blite nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune sribi meden nuaindi kwetre gobrandi kä mil krati ye ngwane yebätä raba ruin nie.
Kä mil krati ye ngwane, kukwe ükaite kri nitre tötikakäre yebätä nitre 144,000 sribidi gwairebe Kristobe sribi yebätä (Párrafo 11 mikadre ñärärä)
11, 12. ¿Nitre 144,000 ye käkwe sribi meden nuaindi kä mil krati ye näire?
11 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye näin “nitre kwati ngwena kukwe metre kokwäre”. ¿Nuaindi ño kwetre? Kä mil krati ye ngwane kukwe ükaite kri nitre tötikakäre yebätä niaratre käkwe sribidi gwairebe Kristobe. Nitre 144,000 ñan rabai reire aibe, ñakare aune rabai sacerdotere (Apoc. 1:6; 5:10; 20:6). Aisete, nitre jökrä dimikai kwetre “mikakrä kuinta”. Nitre kä tibienbätä dimikai kwetre rabakäre bätärekä bätärekä töi metre (Apoc. 22:1, 2; Ezeq. 47:12). ¡Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti käkwe kukwe ye nuaindi ye käi rabai juto krubäte bätätre!
12 ¿Nitre “kwati” jä näin “kukwe metre kokwäre” ye ngätäite nire nire täi? Nitre gaikröta, nitre rabaite kwäre rü Armagedón yete aune monsotre däredi kä bä nuäre yete ye täi nitre ye ngätäite. Kä mil krati ye jataira krüte ngwane, nitre kä tibienbätä ye töi rabai metre. Akwa tärä ja nire kräke yebätä, ¿ñongwane nitre kä tikai plumabiti aune ñan lápiz yebiti?
NI NUAITE MRÄ
13, 14. Ja nire käre biandre nitre kä tibienbätä ie känenkri, ¿nitre töi metre rabadre dre bämike?
13 Ni töi metre yebätä ja nire kärekäre rabai nikwe ye ñan ai gärätä nikwe ngwandre törö jai. Ani töbike Adán aune Eva yebätä. Niaratre töi nämäne metre, akwa ja nire kärekäre rabadre kwetre yekäre nämäne juto biare Jehová mikakäre täte ye rabadre bämike. Tare krubäte, niaratre ñan käkwe Ngöbö mikani täte (Rom. 5:12).
14 Nibira gare nie erere, kä mil krati krütaira ngwane nitre jökrä kä tibienbätä ye töi rabai metre. ¿Nitre töi metre ye käkwe ja mikai gobran Jehovakwe yekri kärekäre? O Adán aune Eva töi nämäne metre, akwa ñan ja ngwani metre kwe Jehovai, ¿ye erere nitre ruäre käkwe ja ngwain? ¿Kukwe ye ükaite ño?
15, 16. a) ¿Nitre jökrä kä tibienbätä ye ie ñongwane kä biain tä ja ngwen metre Jehovai ye bämikakäre? b) ¿Ni nuaite mrä ye köböire dre rabai bare?
15 Satana ye ketaikä mil krati te. Ye ngwane ñan ni ngökai kwe. Akwa kä mil krati krütaira ngwane, tikaiteta aune ja di ngwain kwe nitre kä tibienbätä töi metre ye ngökakäre. Kä ye näire, ni jökrä ie kä biain nita nirekri ye bämikakäre, ñäkäbare Ngöbö kä aune gobranta ño kwe rüere yebätä (Apoc. 20:7-10). Nitrekwe dre nuaindre ye köböire kä tikai kärekäre täräbätä o ñakare.
16 Nitre ruäre, nibe ñan gare nie, ye käkwe ja ngwain Adán aune Eva erere. Gobran Jehovakwe ye ñan kai ngäbiti kwetre. ¿Dre rabai bare nitre yebätä? Apocalipsis 20:15, (NGT), tä niere: “Ni ñokwa kä ñakare kwama tärä ja nirekräkwebätä, ne kitaba ñukwä jutra okwä krite”. Jän, nitre ja mikaka Jehová rüere ye gaite kärekäre. Akwa nitre kwati krubäte yekwe ja ngwain metre Jehovai nuaite ye ngwane. Niaratre kä ye tikai kärekäre tärä ja nire kräke yebätä.
“KÄ KRÜTE NÄIRE”
17. ¿Dre rabai bare ni näire niebare Daniel ie? (Daniel 12:4, 8-10).
17 ¡Kukwe rabai bare ja känenkäre ye tä kä mike juto krubäte nibätä! Akwa kukwe meden ütiäte rabai bare ni näire, “kä krüte näire”, ye ángel iti käkwe mikani gare Daniel ie (ñäkädre Daniel 12:4, 8-10 yebätä; 2 Tim. 3:1-5). Niebare kwe: “Kukwe metre ye ririai bäri”. Aisete, kukwe tä niebare profecía Danielkwebätä ye rükai gare bäri kwin juta Ngöbökwe ie. Kukwe mada rabai bare kä krüte näire ye ángel käkwe mikani gare arato. Niebare kwe: “Nitre käme ye käkwe ja ngwain blo aune nitre käme iti jire ie kukwe ñaka rükai gare”. i
18. ¿Nitre blo yebätä dre kebera nemen bare?
18 Ni näire nitre blo töta nemen dre nuain ye erere tätre nuainne (Mal. 3:14, 15). Akwa Jesús kebera kukwe ükete nitre tä ja ngwen cabra kwrere yebe aune diainkä jenena kwe oveja yebätä (Mat. 25:31-33). Nitre blo ye ñaka rabaite nire ja tare nikai kri ngwane aune ñan gaikröta nünankäre kä bä nuäre yete. Niaratre kä ye ñan tikai ‘tärä ngwankäre törö jai’ abokänbätä blitata Malaquías 3:16 yebätä.
19. ¿Ni rabadre dre nuainne gwä ngwane aune ñobätä? (Malaquías 3:16-18).
19 Ni ñan tä nitre blo ngätäite ye nikwe bämikadre kä nengwane (ñäkädre Malaquías 3:16-18 yebätä). j Jehová tä “juta jen kwe” o jondron ütiäte kwe ye ükekrö. Ni tö ja tuabätä nitre ye ngätäite, ¿ñan ererea?
¡Daniel, ni mräkä tare nikwe aune nitre kwati mada rükaita krö ye ie jondron kwin biain kä bä nuäre yete ye käkwe kä mikai juto nibätä! (Párrafo 20 mikadre ñärärä)
20. ¿Kukwe meden käbämikani mrä Daniel ie aune ñobätä rabadre bare ie ni tö?
20 Erametre kä ütiäte näire nita nüne. Akwa kukwe bäri ütiäte kebera nemen bare. Kukwe käme ye dianka kebera jökrä. Ye bitikäre, Jehovakwe kukwe käbämikani Daniel ie ye rabai bare ño ye nikwe tuai nemen bare: “Köbö krüte jataira niken ta ngwane mä rükaita krö jondron biain mäi ye ka ngäbitikäre” (Dan. 12:13). Daniel aune ni mräkä tare nikwe krütani nikän ye ni tö tuabätä, ¿ñan ererea? Ye erere ngwane, mäkwe ja di ngwan ja ngwankäre metre aune mä kä ye tikai tärä ja nire kräke Jehovakwe yebätä.
KANTIKO 80 Jehová töi kwin ye gain
a Kukwe ükaite kri nitre tötikakäre nieta Daniel 12:2, 3 yete ye ño, ye mikai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Kukwe ükaite yete nire nirekwe sribidi aune ñongwane rabai bare ye mikai gare nie arato. Ne madakäre, kukwe ükaite nitre tötikakäre ye käkwe nitre dimikai ja tuakäre nuaite mrä, Kristokwe gobrandi mil krati ünä ye ngwane.
b Nitre ja ngwanka metre Jehovai krütani kä krüte näire ye gaikröta käne aune nitre krütani känenkri ye gakrö näin jatäri raba ruin nie, nitre ja mräkäre erere jatäri. Ye erere akräke, nitre ja mräkäre ie nire namani gare ye kain ngäbiti kwetre. Nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti ye nuainta “ja täritäri” nieta Bibliakwe. Aisete, nitre gaikröta kä tibienbätä ye nuaindi jatäri täri raba ruin nie (1 Cor. 14:33; 15:23).
c Isaías 11:9, 10: “Ñaka ni mada nuaindi tare kwe aune ngutuä tikwe deme ye jökrä känti kukwe tare ñaka nuaindi kwe, ñobätä ñan aune kukwe Jehovakwe ye rabai gare kä jökräbiti tibien ñö tä mrenbiti ta ye kwrere. Kä ye näire Jesé ngätri rükai krö kukwe mikakäre gare juta ie ye kwrere. Juta käbiti tibien näin kokwäre ja jie ngwamana ie aune kä ja dükakäre kwe ye rabai ütiäte”.
d Daniel 12:1: “Kä ye näire Miguel, príncipe kri tä juta mäkwe yekri ye rükai krö. Juta keteiti ükaninte ngwane, ja tare nika ñaka kri nükebe kä ye näire abokän erere ja tare nikadi kri krubäte. Kä ye ngwane juta mäkwe rabai kwäre, ni kä täi tikani tärabäta ye aibe”.
e Daniel 12:2: “Nitre kwati tä kübiani dobote ye rükaita ngwäte, ruäre nünankäre kärekäre, mada abokän ngwankäre ja gaire aune mikakäre tuin ngwarbe jai kärekäre”.
f Kukwe nie nämäne tärä Prestemos atención a las profecías de Daniel kapitulo 17 yebätä aune La Atalaya 1 julio 1987, página 21 nemen 25 yebätä ye mikata gare bäri kwin kukwe mikata gare nebiti.
g Kukwe nieta Hechos 24:15 “nitre kukwe metre nuainkä” aune “nitre ñaka kukwe metre nuainkä” aune kukwe nieta Juan 5:29 “nitre käkwe jondron kwin nuainbare” aune “nitre käkwe jondron käme nuainbare” ye tä blite metrere nitre gaikröta käkwe dre nuainbare krütadre ye känenkri yebätä.
h Daniel 12:3: “Nire nire ie kukwe nüke gare kwin rabai trä ngitiekä kä kwinta ye kwrere aune nire tä nitre kwati ngwen kukwe metre kokwäre, ye rabai trä ngitiekä muke kwrere kärekäre”.
i Daniel 12:4, 8-10: “Akwa mä, Daniel, kukwe ne üke aune tärä ye täkebiti nememe kä krüte näire. Nitre kwati käkwe ja tötikai kwinbätä aune kukwe metre ye ririai bäri. Kukwe juruaba tie, akwa ñan rükaba gare tie. Aisete tikwe nieba: ‘Oh, ti däkien, ¿kukwe ne köböire dre rakaikä?’. Aune niebare kwe: ‘Nän, Daniel, ñobätä ñan aune kukwe ne tädre bäin bätä ketaninbiti nememe kä krüte ye ngwane. Nitre kwati rabai merebe, rabai ngwenbrere aune ükaite bäri kwin. Aune nitre käme ye käkwe ja ngwain blo aune nitre käme iti jire ie kukwe ñaka rükai gare. Nitre ie kukwe nüke gare kwin ye aibe ie rükai gare”.
j Malaquías 3:16-18: “Kä ye ngwane nitre nämäne Jehová jürä ngwen jabätä ye namani blite jabe kwärikwäri, itire itire namani blite ja ketamuko kwetre yebe aune Jehová namani niaratre kukwe nuin kwin jankunu. Aune niara okwäbiti tärä tikani nire nämäne Jehová jürä ngwen jabätä aune nire nämene töbiketari niara kä yebätä ye ngwankäre törö jai. ‘Aune niaratre rabai tikwe, nieta Jehová nitre rükä jie ngwankakwe, köbö te tikwe mun mikai jen jakwe ngwane. Tikwe mun mikai tuin bobre jai ni rüne tä monso kwe sribika kräke mike tuin bobre jai ye kwrere. Ni kukwe kwin nuainkä aune ni kukwe käme nuainkä, ni Ngöbö mikaka täte aune ni ñaka mike täte ye ñan ja erebe jutuaita munye’”.
