1. Kä nebätä nirei tö ngwandre ñan tä nemen gare nitre ie, ¿ye ñobätä ñan tä ni töi mike niä?

 KÄ GOBRAINTA Satanakwe nete, nitre kwati ye käkwe tö ngwandre nirei ñan tä nemen gare ietre. Bati bobu nitre empresario, político aune nitre ji ngwanka kukwebätä tä kukwe nuainne ye tä mike ulire. Kukwe ye kwrere nemen bare ja ketamukotre kwe, nitre nünanka bäre aune mräkätre kwebätä arato tuin ie. Kukwe ne ñan ni töi mikadre niä. “Kä krüte ne näire” nitre ñan rabai ja ngwen metre, raba blite ngwarbe ni mada rüere, rabadi kukwe muko kite ngise mikani gare Bibliabätä. Ngöbö kä ne gobrainkä ye erere ja ngwandi kwetre, ngöbö ye ie tö ngwan ñan raba jire (2 Tim. 3:1-4; 2 Cor. 4:4).

2. a) ¿Nire ie ni raba tö ngwen täte? b) ¿Ni iti raba kukwe meden ngwentari jai?

² Akwa ni kristiano raba tö ngwen täte Jehovai gare metre nie (Jer. 17:7, 8). Ni tare Jehovakwe aune ni ja ketamuko kwe ye ñan tuainmetre jire kwe ye gare nie (Sal. 9:10). Ni raba tö ngwen Jesús ie arato ñobätä ñan aune niarakwe ja nire biani ni ütiäre (1 Ped. 3:18). Kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä ye ni dimikabarera yebätä ni raba tö ngwen ie ye gare metre nie (2 Tim. 3:16, 17). Ni raba tö ngwen Jehovai, Jesús ie aune Biblia ie, ye gare metre nie. ¿Akwa tö ngwan raba käre ja mräkätre konkrekasionte ie? ye ni iti raba nemen ngwentari jai raba ruin nie. Jän niedre ngwane, ñobätä ye ani mike gare jai.

3. ¿Kukwe meden kwin krubäte tä nikwe? (Marcos 10:29, 30).

³ Jehovata ni tuenmetre nemen juta kwe ngätäite ye kwin ni kräke. Aune ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe (ñäkädre Marcos 10:29, 30 yebätä). b Kä jökräbiti tibien ja etebatre aune ja ngwaitre tä Jehová tarere ni erere arato aune tä ja di ngwen kukwe ükaninte Jehovakwe ye mikakäre ütiäte jai. Ni kukwei, ni nüne ño aune ja ngwäkite ño ye ñan ja erebe raba ruen nie, akwa ja mräkätre tä nemen gare kena nie ngwane, ni tärä nemen niaratre tarere. Aune ni töta nemen ni Rün kä kwinbiti ni tarekä käikitekä aune mike täte gwairebe bentre (Sal. 133:1).

4. ¿Ñobätä nita ja mräkätre ye ribere jai?

⁴ Kä nengwane, ni tädre bäri keteitibe. Ruäre ngwane, kukwe tä ni kisete yebätä ja mräkätre tä ni dimike (Rom. 15:1; Gál. 6:2). Ni tädre sribire jankunu Jehová kräke aune ni tädre dite kukwe ja üairebiti yekäre tätre kukwe kwin niere nie (1 Tes. 5:11; Heb. 10:23-25). Ja mräkätre konkrekasionte ñan tädre nibe ja tuakäre ni rüe käme Satana aune nitre gobrainta kwe yebe ngwane, ni bobre jakän. Gwäune, Satana aune nitre gobrainta kwe ye köböra ja mike juta Ngöbökwe rüere. Ye ngwane ja mräkätre täi juto biare ni dimikakäre yebätä nikwe debe biain krubäte.

5. ¿Ñobätä ñan tä nemen nuäre nitre ruäre kräke tö ngwankäre ja mräkätre ie?

⁵ Akwa nitre ruäre kräke ñan raba nemen nuäre tö ngwankäre ja mräkätre konkrekasionte ie. ¿Ñobätä? Niarakwe kukwe bäin niebare ja mräkä iti ie aune ja mräkä ye käkwe kädriebare ja mräkätre madabe raba ruin nie. Kukwe käbämikani ie ye erere ñan mikai nemen bare raba ruin nie. O kukwe niebare o kukwe nuainbare  ye matani tare niarabätä raba ruin nie. Ye erere ngwane, ¿dre raba ni dimike tö ngwankäre bäri ja mräkätre ie?

6. ¿Ja tare ye tä ni dimike ño tö ngwen bäri ja mräkätre ie? (1 Corintios 13: 4-8).

⁶ Ja tare ye köböire ni raba tö ngwen. 1 Corintios kapitulo 13 yekänti kukwe mikata gare kabre ja tare yebätä, abokän käkwe ni dimikai tö ngwen bäri aune ni nämäne tö ngwen ye nianinte nikän ngwane ni dimikai tö ngwenta (ñäkädre 1 Corintios 13: 4-8 yebätä). c Ñodre, bersikulo 4 yekänti “ja tarekrä nikwe kä näin ja kwata kirien aune kä näin ja mike käin” mikata gare. Jehová ye tä ni ngübare bätäreka aune nita ja mike ngite niara rüere ye ngwane arato. Ye erere ni tö ja mräkätre ngübai bätärekä tätre kukwe nuainne o kukwe niere ye tä mate tare nibätä aune tä nemen blo ni kräke ye ngwane. Ja tare yebätä bersikulo 5 tä niere arato “ñan nebe rubun” aune “ñan tärä dre ngwianka tare jabätä käre”. Kukwe nuainta tare nibätä ye jökrä ni ñan tö ngwain törö jai, ye abokän ja mräkätre kukwe meden nuainbare ye ni ñan ketete kwekebe ja töite meden gärätä. Ni ñan rabadre nemen rubun jötrö ngwarbe mikata gare Eclesiastés 7:9 yekänti. “Mun moto romon, ye ben ngöi mun ñan rika kibien” nieta Efesios 4:26 yekänti, mikadre täte ye bäri kwin.

7. ¿Kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä tä Mateo 7:1-5 ye raba ni dimike ño tö ngwen bäri ja mräkätre ie?

⁷ Kukwe mada raba ni dimike tö ngwankäre ja mräkätre ie ye abokän Jehovata mike tuin ño jai ye erere nikwe mikadre tuin jai. Kukweta nainte ie ye Jehová ñan tä ketete kwekebe ja töite. Ye erere ni tö nuaindi arato (Sal. 130:3). Kukweta nainte ietre ye ñan mikadre ñärärä ñakare aune töi kwin aune kukwe meden nuain raba kwin kwe ye mikadre ñärärä metrere (ñäkädre Mateo 7: 1-5 yebätä). Ni ñan tö töbikai blo jötrö ngwarbe ni madabätä ñan ñobätä aune ja tare ye tä “jändrän jökrä mike era jae” (1 Cor. 13:7, NGT). Ye medenbätä tö ngwandre okwä kwäre ni madai ribeta Jehovakwe nie ye ñan ai gärätä, ñakare aune nikwe tö ngwandre ja mräkätre ie ngübata kwe nie ñobätä ñan aune tö ngwan raba ja mräkätre ie ye bämikani kwetre yebätä. d

8. ¿Mätä tö ngwen ni madai ye ririadre bäri yekäre mä raba dre nuainne?

⁸ Tö ngwanta, ye ñan tä nemen bare jötrö ngwarbe. Mäkwe tö ngwandre bäri ni mada ie yekäre, ¿mä raba dre nuainne? Mäkwe ni ye mika gare kwin jai. Mäkwe blita ben gätäte. Mäkwe kä dianka jai kukwe driekäre ben. Mäkwe niaratre ngüba bätärekä aune tö ngwan raba ietre bämikakäre mäkwe kä bian ietre. Ni iti ñan gare kwin mäi ngwane, kenanbe mä ñan blitai kukwe mäkwe yebätä ben raba ruen nunye. Akwa jatai gare bäri kwin mäi ngwane, ja rabai ruin kwin mäi ni yebe aune ja ruin ño mäi ye mäkwe niei ie (Luc. 16:10). Ja mräkä iti käkwe kukwe mäkwe niebare ni madai, yebätä mä ñan niena tö ngwen ngwane, ¿mä raba dre nuainne? Mä ñan raba tö ngwenta jire ie ye mäkwe ñan nütü, mäkwe kä tuenmetre niken ta. Ni ruäre tä kukwe nuainne yebätä mä ñan raba tö ngwen jire ni madai mäkwe ñan nütü. Nitre kirabätä kukwe tare nuainbare, akwa yebiti ta nämäne tö ngwen jankunu yebätä töbikadre ye käkwe ni dimikai.

9. a) Nitre sribikä Jehová kräke nämäne ja mike ngite krubäte, ¿akwa yebiti ta Ana käkwe dre nuainbare? b) ¿Ana kukwe bämikani tä dre driere mäi? (Üai mikadre ñärärä).

⁹ Ja mräkä iti kisete sribi ütiäte nämäne konkrekasionte käkwe kukwe nuainbare, ¿abokän käkwe mä moto mikani ulire? Ye erere ngwane Ana kukwe kwin bämikani yebätä raba mä dimike. Niara näire ni iti kisete sribi ütiäte nämäne ni ye abokän: sacerdote bäri kri Elí. Akwa mräkätre kwe ñan nämäne kukwe kwin bämike. Ngänbriänkä kwe kisete sribi ütiäte nämäne, nämäne nemen kämekäme ni madabe, akwa Elí ñaka kukwe nuainbare niaratre töi ükatekäre. Yebiti ta Elí nämäne sacerdotere ye Jehovakwe ñaka dianinkä bengwairebe kän. ¿Ana dre nuainbare? Elí nämäne jankunu sacerdotere, akwa niara nämäne niken jankunu tabernáculo yete. Ana nämäne orare ye ngwane nämäne ulire krubäte, ye jutuabare Elí ie ngwane Ana nämäne dröbare nütübare kwe aune ñäkäbare tare kwe ie (1 Sam. 1:12-16). Anakwe monso rabai ngwane, näin ngwena sribikäre tabernáculo yete käbämikani kwe Jehovai. Ja kukwei kitaninkä kwe ye namani juto biare mikakäre täte Elí käkwe monso kwe ngübai yebiti ta (1 Sam.1. 11) ¿Elí ngäbriänkä nämäne ja ngwen blo yebätä mäträdrebätä nämäne ribere jai? Jän, niaratre nämäne ribere jai akwa Jehovakwe ñaka nuainbare bengwairebe, ñakare aune kä debe näre te nuainbare kwe (1 Sam. 4: 17). Akwa kukwe kwin mikani nemen bare kwe Ana kwe kräke, monso iti biani kwe ie, ye abokän Samuel (1 Sam. 1:17-20).

10. Davidkwe tö ngwanbare jankunu ja mikani rüere yebiti ta, ¿ye bämikani ño kwe?

¹⁰ ¿Ja ketamuko mäkwe käkwe trö kwitabarera mäi? Ye erere ngwane töbike rei David yebätä. Ngobo kwe Absalón tö namani gobran diainkä kän ngwane, ja ketamuko kwe Ahitofel käkwe ngobo dimikani ja mikakäre niara rüere. Ngobo kwe aune nire mika nämäne tuin kwe jai ja ketamukore ye ñan raba dimike, ye namani tare ie. Trö kwitani ie, akwa ye ñan käkwe ketaninbätä tö ngwankäre jankunu. Tö ngwanbare jankunu kwe Husái ie, Husái ye ja ketamuko metre, ñan ja mikani kwe nitrekwe ja mikani David rüere yekri. Ñan tö ngwanbare ngwarbekäre kwe ñan ñobätä aune ja ketamuko kwe Husái käkwe ja nire mikani kukwe tare te niara dimikakäre (2 Sam. 17:1-16).

11. ¿Ni sribikä iti Nabalkwe nämäne tö ngwen ni madai ye bämikani ño kwe?

 ¹¹ Töbike ni sribikä iti Nabalkwe yebätä, Nabal ye abokän ni israelita jondron bökäne krubäte. Davidkwe ja ngwani kwin nitre sribikä Nabalkwe ye kräke aune kriemikani kwe. Ja känenkäre, Davidkwe mrö käräbare nitre rükä kwe kräke Nabal ie, rabadre bien nuäi erere. Akwa Nabalkwe ñaka dimikani yebätä David namani rubun krubäte aune sribikä jökrä kwe ye kämikai kwe niebare kwe. Dre namani bare ye ni sribikä iti Nabalkwe käkwe niebare Nabal muko, Abigaíl ie. Abigailkwe dre nuaindi ye köböire niara täi nire o ñakare nämäne gare ie. Ñan ngitiani, ñakare aune Abigailkwe kukwe ye ükaite ye ie tö ngwanbare kwe ñan ñobätä aune Abigaíl ye abokän ni töbikaka kwin ja käne nämäne gare yebätä. Ni sribikä iti ye käkwe tö ngwanbare ye köböire kukwe kwin namani bare. Abigaíl ja ngwani dite aune David töi kwitani kwe, David töi nämäne dre nuainbätä ye ñan nuaindre kwe yekäre (1 Sam. 25:2-35). Davidkwe töbikai kwin yei Abigailkwe tö ngwanbare.

12. Nitre ja tötikaka Jesukwe ie kukwe nämäne nainte, ¿akwa yebiti ta Jesús nämäne tö ngwen ie ye bämikani ño kwe?

¹² Nitre ja tötikaka Jesukwe ie kukwe nämäne nainte akwa yebiti ta nämäne tare Jesukwe (Juan 15:15,16). Jesukwe Santiago aune Juan ye mikadre ütiäte gobran kwe yete ribebare kwe Jesús ie ngwane, ño töire nämänentre Jehová mike täte, yebätä Jesukwe ñan ñäkäbare ietre aune niaratre ñan rabadi jankunu apóstol erere ye ñan niebare kwe ietre (Mar. 10:35-40). Deu, Jesús kani ngite ye ngwane, nitre ja tötikaka kwe ye käkwe tuanimetre kaibe (Mat. 26:56). Jesús nämäne tö ngwen ietre ye ñan nianinte Jesús kän. Niaratre nämäne tare krubäte Jesukwe. Kukwe nämäne nainte ie yebiti ta “Jesukwe tarebare nemen mrä” (Juan 13:1, TNM). Jesús ganinkröta ye bitikäre, nitre ja tötikaka kwe 11 ye kisete sribi ütiäte mikani kwe, ye abokän rabadre kukwe driere aune oveja kwe ye ngübarebiti (Mat. 28:19, 20; Juan 21:15-17). Ni ja mikaka ngite ne ie Jesukwe ñan tö ngwanbare ngwarbe. Niaratrekwe ja ngwanbare metre nememe krütadre ye ngwane. Nibi gare nie erere Ana, David, ni sribikä iti Nabalkwe, Abigaíl aune Jesús käkwe tö ngwanbare ni kä tibienbätä töi ngite ye ie. Niaratrekwe kukwe kwin bämikani ye tä ni töi mike ye erere nuainne arato.

13. ¿Ñobätä ñan raba nemen nuäre ni kräke tö ngwankäre ni madai?

¹³ Ni tärä kukwe bäin niere ja mräkä iti ie aune biti tä kukwe ye niere ni madai, ¿tä nementa gare nie? Kukwe ye tare krubäte. Ye erere namani bare, meri testiko itibätä. Ja driebare kwe ni iti umbre ji ngwanka konkrekasionte ie nämäne tö ngwen ie yebätä. Jändrinaine ni umbre ji ngwanka ye muko käkwe meri ye käräbare kukwe ruäre niere ie dimikakäre, metrere ne namani bare ñan ñobätä aune ni umbre ji ngwanka ye ñan namani kwekebe kukwe yebe yebätä. Ni jökräbätä tä nemen bare erere, kukwe ye matani tare meri testiko yebätä. Akwa meri testiko ye käkwe ja ngwanbare kwin aune ja di käräbare kwe. Blitabare kwe ni umbre ji ngwanka madabe aune ye käkwe dimikani tö ngwenta nitre umbre ie.

14. ¿Dre käkwe ja mräkä iti dimikani tö ngwenta?

¹⁴ Kä kwati te ja mräkä iti nämäne rubun ni umbre ji ngwanka nibu kräke aune tö ngwan ñan raba ietre niara nämäne nütüre. Akwa ja mräkä iti niara nämäne mike ütiäte jai ye käkwe kukwe oto chi akwa ütiäte krubäte niebare, ye nükani törö ie: “Ni rüe ye abokän satana, ñan ni mräkätre”. Ja mräkä ye namani töbikataribare kukwe yebätä aune orabare kwe kukwe yebätä. Ja känenkäre, niarakwe ja mäkäninta nitre umbre ji ngwanka nibu yebe.

15. ¿Ñobätä kä raba niken kwati ta tö ngwankäreta ni madai? Kukwe nakaninkä Gretebätä ye mä raba täin.

¹⁵ Ruäre ngwane sribi mikata ni kisete konkrekasionte ye diankata nikän, ¿ye erere namanina bare mäbätä? Kukwe ye tare krubäte. Ani töbike Grete aune meye kwe yebätä niaratre nibu ye nämäne ja ngwen metre Jehovai kä 1930 ye ngwane. Niaratre nämäne nüne Alemania, yete gobran nazi nämäne sribi Ngöbökwe ye ñäkäire. Grete  mikani täräkwata La Atalaya ye copia denkä ja mräkätre kräke. Akwa Grete rün nämäne ja mike kukwe metre rüere ye gani ja mräkätrekwe. Raba konkrekasion kite ngise ye jürä namani bätätre, ye medenbätä sribi mikani Grete kisete ye dianinkä kän kwetre. Grete ja tuabare kukwe madabe arato. Rübare bobukäre ngwane ñan tö ngwan nämäne ietre yebätä, täräkwata ñan bian nämäne niara aune meye ie, ñan köbö kwin nie nämäne jire ietre nämäne jutuen ji ngrabare ngwane. ¡Kukwe ye tare krubäte! Kukwe ye matani tare krubäte Grete brukwäbätä aune ñan namani nuäre kräke ngite juankäre ta ja mräkätrebiti aune tö ngwankäreta ie. Kä nikani ta ngwane, Jehovakwe ngite kitani ta ja mräkätrebiti nükani gare ie aune niarakwe nuaindre arato nükani gare ie. e

16. ¿Ni ñan niena tö ngwen ni madai ye ñobätä ni rabadre ja di ngwen ganainkäre?

¹⁶ Nitre ruärebätä kukwe tare namani bare nibi gare nie ye erere tärä nemen bare mäbätä ngwane, mäkwe ja di ngwan tö ngwankäreta ja mräkätre ie. Kä raba niken kwati ta, akwa mäkwe ñan ja di ngwain ngwarbe. Ani töbike kukwe nebätä. Nikwe mrö kwetadre abokän matadre tare nibätä, yebätä nikwe dre kwetai yebätä nikwe ja ngübaibiti, akwa ni ñan rabadre mröre jankunu ye ñan ai gärätä. Ye erere arato, kukwe keteiti ñan kwin namani bare nibätä ye nikwe ñan tuanemetre ñan tö ngwen jankunu ja mräkätre jökrä ie. Gare nie erere niaratre töi ngite arato. Nikwe tö ngwainta ietre ngwane, kä täi bäri juto nibätä aune ni raba dre nuainne ne kwe konkrekasionte tö ngwandre jai kwärikwäri yebätä nikwe ja töi metrere.

17. a) ¿Tö ngwandre ye ñobätä ütiäte krubäte? b) ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkärebätä?

¹⁷ Kä gobrainta Satanakwe nete, nitre jökrä bäsi ñan tö ngwen jai. Akwa ni mräkätre ja üairebiti kä jökräbiti tibien ye tä tö ngwen jai kwärikwäri ñan ñobätä aune nita ja tarere. Nita tö ngwen ye köböire kätä juto nibätä aune nita keteitibe. Aune ye käkwe ni kriemikai kukwe tare köböra ye ngwane. Akwa ni iti käkwe mä mikanina ulire aune mä ñan niena tö ngwen ie ngwane, ¿mä raba dre nuainne? Kukwe tuin ño Jehovai ye erere nikwe ja di ngwandre mike tuin jai, kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä ye nikwe mikadre täte, nikwe ja mräkätre taredre krubäte aune kukwe namani bare nieta Bibliabätä yebätä nikwe ja kitadre ngwane, ni raba nementa tö ngwen. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, ja ketamukotre “ni eteba yebiti ta” kwati rabai nikwe (Prov. 18:24). Nikwe tö ngwandre ja mräkätre ie ye ñan ngörä, ja mräkätre rabadre tö ngwen nie ye niaratre tä ribere jai arato. Tö ngwandre nie ye ni raba ganainne ño jai rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.