Biblia tä dre mike gare ani mike ñärärä.

Hechos 24:15, (TNM), tä niere “nitre kukwe metre nuainkä aune nitre ñaka kukwe metre nuainkä krütani ye gaikröta”. Ni kukwe metre nuainkä ye abokän nämäne Ngöbö mike täte jämi krüte ye känenkri, aisete niaratre kä ye tä tikani tärä ja nire kräke yebätä (Mal. 3:16). Nitre ñaka kukwe metre nuainkä ye abokän kä ñan namaninte ietre Jehová mikakäre gare jai krütani ye känenkri, aisete kä kwe ñaka tä tärä ja nire kräke yebätä.

Grupo ketebubätä blitata Hechos 24:15 yete arabe bätä blitata Juan 5:28, 29, (TNM), yete. Jesús käkwe niebare “nitre käkwe jondron kwin nuainbare” ye “gaikröta nünankäre” aune “nitre käkwe jondron käme nuainbare ye gaikröta kukwe ükatekäre bentre”.  Nitre kukwe metre nuainkä käkwe kukwe kwin nuainbare krütani ye känenkri gaikröta ja nire kräke, ñobätä ñan aune kä tä tikani tärä ja nire kräke yebätä. Akwa nitre ñaka kukwe metre nuainkä ye käkwe kukwe käme nuainbare krütadre känenkri. Gaikröta kukwe ükatekäre bentre. Kä kwe ñaka tä tikani tärä ja nire kräke yebätä aune kä ruäre te mikaitari ñärärä ja ngwain ño kwe yebätä. Kä ye ngwane kä biain ietre Jehová mikakäre gare jai aune kä kwetre rabadre tikani tärä ja nire kräke yebätä.

Apocalipsis 20:12, 13, (TNM) tä mike gare nitre jökrä gaikröta ye rabadre “kukwe nämä tikani rollo yebätä” ye mike täte, ye abokän kukwe biain mikakäre täte kä mrä yete ye meden gärätä. Nitre käkwe ñan mikai täte gaite (Is. 65:20).

Nitre ruäre krütani ye tä ja dükani kwrere, rükaita ngwäte “nünankäre kärekäre, mada abokän ngwankäre ja gaire aune mikakäre tuin ngwarbe jai kärekäre” ye Daniel 12:2 tä mike gare. ¿Nitre gaikröta yebätä dre rabai bare mrä? Bersikulo ne tä blite: “nünankäre kärekäre” o “mikakäre tuin ngwarbe jai kärekäre”. Kä mil krati jataira krüte ngwane, niaratre yekwe ja nire kärekäre rabai aune mada abokän gaite kärekäre (Apoc. 20:15, TNM; 21:3, 4).

Ani bämike. Grupo ketebu gaikröta ye abokän nitre tö nünain juta mada känti ye erere. Nitre kukwe metre nuainkä ye abokän nitre menteni tä nüke nüne juta keteiti känti ye ie visa sribi kräke o täräkwata ükateta kräketre ne kwe rabadre nitre tä nüne juta yekänti raba dre nuainne ye erere nuainne o nüne bäri töi jämebiti. Akwa nitre ñaka tä kukwe metre nuainne ye abokän ie visa sribi kräke o visa basakäre bianta kä ruäre te ie ye kwrere. Nitre ye tuadremetre nüne juta mrä yete yekäre kukwe meden ribeta mikakäre täte mikadre täte kwe, rabadre bämike. Ye erere arato, nitre ñaka kukwe metre nuainkä rabadre jankunu nüne kä bä nuäre te yete yekäre, Jehovakwe kukwe ükaninte ye rabadre mike täte aune niara kukwe metre nuainkä bämikadre kwe. Nire ie visa ño biain, akwa kä näin ta yete tuainmetre ni nünanka juta yete ye erere o juainta ja käite. Ja ngwain ño kwetre juta yete ye ererebätä kukwe diain nuaindre kräketre. Erere arato, nitre jökrä gaikröta yekwe ja ngwain metre o ñakare aune dre nuaindi kwe kä mrä yete, ye ererebätä kukwe diandi nuaindre kräke.

Jehová ye abokän ñan ni mikaka tuin bobre jai aibe, ñakare aune niara ye kukwe metre ükatekä aune kukwe metre nuainkä arato (Deut. 32:4; Sal. 33:5). Nitre kukwe ñaka metre nuainkä aune nitre kukwe metre nuainkä gaikröta kwe ye ngwane, tare kwe ye bämikai kwe. Akwa kukwe ükaninte kwe kukwe kwin aune kukwe käme yebätä, ye nitre jökrä käkwe mikadre ütiäte jai ngübadi kwe. Nire nire käkwe taredi aune kukwe kwe mikai täte, ye aibe rabai nüne jankunu kä bä nuäre yete.