1, 2. ¿Nita jondron bien yekwe kä mikai bäri juto nibätä yekäre Jehovakwe ni sribebare ye ñobätä kwin?

 JEHOVAKWE ni sribebare ne kwe nita jondron bien ye rabadre kä mike bäri juto nibätä jondron bianta nie ye kräke (Hech. 20:35). Bäkänä ni iti tä jondron bien nie ye tä kä mike nuäre nibätä akwa nita jondron bien ye tä kä mike bäri juto nibätä. Aune Jehovakwe ni sribebare kore ye kwin krubäte ¿ñobätä?

² Ñobätä ñan aune kä rabadre bäri juto nibätä o ño ye ni ara diandre jai abokän Jehovakwe ni sribebare kore. Nikwe ja di ngwain jondron nuainne ni mada kräke ngwane, kä rabai bäri juto nibätä. Ni sribebare ye erere ye kwin krubäte, ¿ñan ererea? (Sal. 139:14).

3. ¿Ñobätä Jehová ara “kukwe kuin nuäre” bökänkä nieta Bibliakwe?

³ Nire tä jondron bien yebätä kä juto nieta Bibliakwe. Aisete Jehová ara “kukwe kuin nuäre” bökänkä nieta Bibliakwe ye ñan raba ni töi mike niä (1 Tim. 1:11). Niara ara käkwe jondron biani käne aune ni mada ñan raba jondron bien bäri niara kräke. Apóstol Pablo käkwe niebare, “Ngöbö köböire nita nüne amne niara arabe köböire nita dikekä” (Hech. 17:28). “Jondron kwin jökrä, angwane jondron kwin metre jökrä bian näin ngwarbe nie” ne abrä kite Jehovakri (Sant. 1:​17, NGT).

4. ¿Dre käkwe kä mikai bäri juto nibätä?

⁴ ¿Nita jondron bien ye käi rabadre bäri juto nibätä yekäre ni raba dre nuainne? Kukwe ja tötikara nekänti rabai gare nie erere nikwe ja ngwandre mantiame Jehová erere (Efes. 5:1). Nita  ja di ngwen jondron nuainne ni mada kräke akwa ñan mike ütiäte jai rabadre ruin nie ngwane ni raba dre nuainne ye rabai gare nie. Kukwe jökrä ne käkwe ni dimikai jondron bien jankunu kä jutobiti aune ye käkwe kä mikai bäri juto nibätä.

JA NGWANDRE MANTIAME JEHOVÁ ERERE

5. ¿Jondron meden meden Jehovata bien nie?

⁵ Kukwe ruärebiti Jehovata ja ngwen mantiame ye ani mike gare ruäre jai. Ñodre, tä jondron keta kabre bien nie. Ni ñan tä nemen jondron bäkäne krubäte, akwa ni itire itire tä dre ribere jai ye erere bianta kwe ie, ñodre, mrö, dän aune kä nünankäre ie (Sal. 4:8; Mat. 6:​31-33; 1 Tim. 6:​6-8). Tä nuaindre ie ye ñan aibätä tä nuainne. ¿Ñobätä tä nuainne?

6. ¿Mateo 6:​25, 26 ye tä dre driere nie?

⁶ Jehovata jondron bien nie ñobätä ñan aune ni tare kwe. Jesukwe kukwe niebare Mateo 6:​25, 26 ye ani mike gare jai (ñäkädrebätä). Bersikulo nebätä Jesukwe kukwe bämikani nukwä yebätä. Niebare kwe: “Nukwä tä nura nökö ñakare jakrä amne tä ngwä ötö ñakare arato amne ju ñakare kwe mrö ükakrä jakrä”. Aune niebare kwe arato: “Akwa mun Rün kä käinbti käta mrö bien ietre kwetadre”. Ye bitikäre ngwanintari kwe: “Mun abko bäri ütiäte nukwä kräke, ¿se abko mun Rün käkwe ñan mrö biandre munye ya amarebti munta töbike krübäte dikaro se?”. Ni Jehová mikaka täte ne bäri ütiäte jondron nire ye kräke ye Jesús tö namani mikai gare kukwe bämikani kwe yebiti. Jehovata nukwä ngübare aisete ni ngübai kwe arato ye gare metre nie. Jehová ye ni Rün aune tä ni tarere yebätä nita dre ribere jai ye biain kwe nie (Sal. 145:16; Mat. 6:32).

7. ¿Ni raba ja ngwen ño mantiame Jehová erere? (Üai mikadre ñärärä).

⁷ Jehová erere nita ni mada tarere aune yebätä nita niaratre dimike. Ñodre, ¿ja mräkä iti tä mrö o dän ribere jai ye gare mäi? Mäbiti Jehová raba niara dimike tä dre ribere jai yebätä. Kukwe tare näire ni Jehová mikaka täte tä ja ngwen mantiame ye nemen gare. Dre namani bare bren COVID-19 näire yebätä töbike. Kä ye näire nire nämäne jondron ribere jai ye ie ja mräkätrekwe mrö, dän aune jondron mada mada biani ietre ja töi jeñebiti. Ne madakäre ja ngwani mantiame kwetre ngwian biani kwetre obra mundial kräke ne kwe labores de socorro nuaindre kä jökräbiti tibien. Yebiti niaratrekwe kukwe nieta Hebreos 13:16 ye mikani täte. Yete nieta: “jändrän kuin nuendre ni mda mdakrä, ye  munkwe ñan käikwitaka jabti [ . . . ] Ye abko jändrän bianta Ngöböye kwrere arato, aisete käita nebe nuäre Ngöböbtä”.

8. ¿Jehovata ja di bien nie ye köböire ni raba dre nuainne? (Filipenses 2:13).

⁸ Jehovata ja di bien nie. Niara die ñaka krüte aune niara töta nemen ni niara mikaka täte dimikai (ñäkädre Filipenses 2:13 yebätä). Mä nuateta, mäta ja tuin kukwe tare ben o kukwe ruäre tä nuaindre mäi köbö kwatire kwatire ¿yebätä mä tärä ja di kärere Jehovai? Jehovakwe mä dimikani yebätä ja namani ruin apóstol Pablo erere mäi raba ruin nunye. Niarakwe niebare: “Kristo ti die mikaka, köböire ti raba jändrän jökrä nuene” (Filip. 4:13).

9. ¿Jehová mantiame ye erere ni raba ja ngwen ño? (Üai mikadre ñärärä).

⁹ Ni ñan raba ja die bien ni madai Jehová erere, akwa ni raba ja die nikwe yebiti nitre mada dimike. Ñodre, ja mräkä umbre o bren ye kräke ni raba niken jondron kökö o dimike sribi gwita nuainkäre. Ne madakäre ni raba ngwane ni raba ja töi mike Ju Ja Ükarakrö ye ükete aune mike mrebe. Ja die nikwe yebiti nita kukwe ne erere nuainne ngwane ni raba ja mräkätre dimike krubäte.

10. ¿Ni raba dre nuainne ja kukwei yebiti nitre mada dimikakäre?

¹⁰ Kukwe nieta nikwe yebiti ni raba nitre mada dimike ye mäkwe ngwan törö jai. Nire ie mä raba kukwe kwin niere köböire ja raba nemen ruin kwin ie o nire töi mika raba jäme, ¿yebätä mä tärä töbike? Ye erere ngwane mä raba ja töi mike kukwe ye nuainne käne. Mä raba niken basare ie, kärere telefononte, tärä tike ie o kukwe tike ie. Mäkwe kukwe niedre ye käkwe ni ye töi mikadre niä ye ñan ai gärätä, ñakare aune mäkwe kukwe niedre ja brukwä tätebiti. Mätä kukwe nuäre aune braikä niere ye ara ja mräkä tä ribere jai ja ngwankäre metre o kukwe ben tä ja tuin yebätä kä ngwen nüke jai (Prov. 12:25; Efes. 4:29).

11. ¿Jehová töbätä yebiti tä dre nuainne?

¹¹ Jehovata ni mike töbätä. Ni ja tötikaka Santiago käkwe tikabare: “munkwe dre dre nuendre, ye ñan raba nüke gare munye angwane, Ngöbökwe mun mikadre töbtä abko munkwe kärä ie”. Aune niebare kwe: “ñobtä ñan angwane nire nire käta jändrän kärere ie, ye erere Ngöböta jändrän bien täte jökrä ie” (Sant. 1:5). Bersikulo ne tä mike gare erere Jehová ñaka tä kukwe töbätä kwe käbäire nibätä jabe kräke, ñakare aune tä “bien täte jökrä” nie. Ne madakäre niara tä kukwe töbätä kwe bien nie ngwane, ñaka tä nuainne ñakäre kwärä nie ne kwe ja rabadre ruin käme nie. Ñakare aune tä ni nübaire kukwe töbätä kwe ye kärere ie (Prov. 2:​1-6).

12. ¿Kukwe gare nie yebiti ni raba ni mada dimike ño?

 ¹² ¿Aune ni raba ja ngwen Jehová erere? ¿Kukwe gare nie ye ni raba driere ni madai? (Sal. 32:8). ¡Jän ni raba nuainne! Kukwe keta kabrebiti raba nemen bare nie. Ni raba nitre kukwe driekä mrä mrä ye kite kukwe driekäre bäri kwin. Ne madakäre nitre umbre ji ngwanka ye raba siervo ministerial aune ja mräkätre mada ja ngökani ñöte ye dimike bätärekä sribi konkrekasionte nuainkäre. Aune Ju Ja Ükarakrö sribedre ño o ju mada mada ye ükadrete ño ye gare ja mräkätre kwati brare aune merire ie ye tä driere ja mräkätre mada ie.

13. ¿Ni mada kitata ngwane ja ngwan raba ño Jehová erere?

¹³ Nita ni mada kite ngwane ja ngwandre Jehová erere, nibira gare nie erere dre gare Jehovai ye tä driere ni madai. Aisete dre gare nie ye nikwe driedre ni madai. Ruäre ngwane dre gare nie ye ni ñan töta nemen mikabätä gare ni madai “nane raba nemen bäri töbätä” ni kräke yebätä. Aune ñan töbikadre ne erere: “¡Ñan diribare tie! Niara raba ja kite akwle”. Ja ngwandre kore juta Jehovakwe yete ye ñan kwin. Dre gare nie ye ñan aibe nita mike gare, ñakare aune nita dirire täte (1 Tes. 2:8). Ye köböire niaratre ye rabai “dirire kuin, raba tuen mae, ye ie makwe kukwe ye dirita, niaratre käkwe diridreta ni mda mdaye ja täritäri abkokäre” tö ngwain (2 Tim. 2:​1, 2). Kukwe gare nie nita mike gare täte ni madai ye köböire ni rabai töbätä aune kä täi juto nibätä.

NITA DRE NUAINNE YE ÑAN MIKATA ÜTIÄTE RUIN NIE

14. ¿Nita jondron nuainne ni mada kräke ngwane dreta nemen bare?

¹⁴ Bä kabre nita jondron nuainne nitre mada kräke metrere ja mräkätre kräke ye tätre mike ütiäte jai, bämikata kwetre debe bianta kwetre yebiti. Aune kwetreta tärä tike tä juen yebiti tä debe bien bämikata kwetre (Col. 3:15). Niaratre tä debe bien ye köböire jata nemen ruin kwin nie aune käta nemen bäri juto nibätä.

15. ¿Jondron nuainta nikwe yebätä ñan debe bianta nie ngwane dre ngwandre törö jai?

¹⁵ Nikwe jondron nuaindi ni mada kräke ye ngwane debe biandi käre nie ye ni ñan ngübare. Ruäre ngwane nita ja di ngwen, kä diankakäre jai o jondron biankäre ni mada dimikakäre akwa ñan tä debe bien nie nemen tuin nie. ¿Ye ngwane dre nuaindre ne kwe ni ñan rabadre ulire aune rubun? Texto Hechos 20:35 kukwe ja tötikara ne kräke ye ngwandre törö jai. Ni mada debe biain nie o ñakare ye ñan aibätä kä tätre juto nibätä. Metrere debe biain nie o ñakare akwa yebiti ta nikwe jondron biain kä jutobiti o ñakare ye tä gare nie. Aune dre mada raba ni dimike ye ani mike gare jai.

16. ¿Metrere drebätä ja töi mikadre?

¹⁶ Mäta jondron bien ye ngwane mäta ja ngwen Jehová erere ye mä ngwan törö jai. Nitre käkwe debe biain Jehovai o ñakare yebiti ta jondron kwin bianta kwe nitre jökrä ie (Mat. 5:​43-48). Nitre Jehová mikaka täte ye käkwe jondron biain ye ngwane ‘ñan biandre ütiä diankräta kwäräkrita jae’ ye ngwane “ütiä biandi kri munye” (Luc. 6:35). Aisete ñan debe biandre nie ngwane ni ñan rabadre ulire. Nita ja di ngwen kukwe kwin nuainkäre ni mada kräke aune nuainta ngwane “kä nuäre nibtä”, ye ngwane Jehovakwe kukwe kwin nuaindi ni kräke ye ngwandre törö jai (2 Cor. 9:7; Prov. 19:17).

17. ¿Dre käkwe ni dimikai ja ngwen Jehová erere? (Lucas 14:​12-14).

¹⁷ Kukwe ja jie ngwankäre tä Lucas 14:​12-14 ye raba ni dimike ja ngwen Jehová erere (ñäkädrebätä). Metrere nita ja ngwen mantiame ni iti ben abokän raba jondron bienta  nie ye ñaka käme. Akwa, nita jondron bien ye biandreta nie nita nütüre ye nikwe gadre jabätä ngwane, ¿dre nuain raba? Ye erere ngwane Jesukwe kukwe niebare ne ni mikadre täte: ni iti kräke ja töi mikadre mantiame ñan raba jondron bien nie yebiti ta. Nita ne erere nuainne ngwane ja ngwanta Jehová erere yebätä kä rabai juto nibätä. Ne madakäre nita jondron bien ye biandreta nie ye ni ñan ngübare ngwane käre ni täi jondron bien kä jutobiti debe bian ñan nie yebiti ta.

18. ¿Dre käkwe ni dimikai ñan töbike blo ni madabätä?

¹⁸ Ñan töbikadre blo ni madabätä (1 Cor. 13:7). Nita jondron nuainne ni mada kräke ye ngwane ñan tä debe bien nie yebätä ni raba nemen ngwentari jai: “¿Akräke ñan tuin ütiäte ie o debe biandre kwe ye käi nikwikäbiti?”. O ni madakwe dimikadre yebätä tä nemen ja gaire. Mada abokän käkwe debe niedre ye ñan nuäre kräke, käne nämäne nitre mada dimike akwa nengwane ñan niena nuainne yebätä niara dimikata ye tä niara mike ja gaire. Kukwe ñokwäbiti ta, ja tare käkwe ni töi mikai ñan töbike blo ja mräkätrebätä aune jondron bien jankunu kä jutobiti (Efes. 4:2).

19, 20. ¿Nikwe kukwe ngübadre bätärekä ye ñobätä kwin? (Üai mikadre ñärärä).

¹⁹ Kukwe ngübadre bätärekä. Ja ngwanta mantiame yebätä rei Salomón käkwe kukwe ütiäte ne niebare: “Mäkwe ban kita ñöbiti aune köbö näin kwati ta ye ngwane kwainta mäi” (Ecl. 11:1). Kä rikadrera raire ta ye ngwane ni iti käkwe debe bien nie ye nemen gare nie kukwe nebiti. Kukwe keteiti tä bämike ye ani mike gare jai.

²⁰ Kä nikani kwati ta yete ni circuito tuabitikä muko käkwe kukwe tikabare meri iti käkwe krire ja ngökani ñöte yei ne kwe ja ngwandre metre jankunu kwe. Kä nikani kwä kwä ta yete meri testiko ye käkwe kukwe tikabareta ie känti niebare kwe: “Kä kwati te mä ti dimikanina yebätä ti tö debe biain mäi ñan gare mäi yebiti ta. Aisete tita tärä tike mäi nebätä tita debe bien krubäte mäi”. Arato niebare kwe: “Mäkwe tärä tikaba tie ye bä nuäre krubäte akwa texto tikaba mäkwe tie ye mataba ti  brukwäte aune käi ñaka nikwitekä jire tibiti”. a Kukwe keta kabre ben ja tuani kwe ye täinbare kwe bitikäre niebare kwe: “Ruäre ngwane kukwe metre aune kukwe keta kabre nämä ti kisete ye ti tö rababa tuainmetre jökrä. Akwa texto tikaba mäkwe tie ye käre nämä ti dimike näin jankunu ja käne. Kä nikanina kwä kwä ta nete texto ne täbe ti dimike”. Tärä ne nükani ni circuito tuabitikä muko ye kisete ngwane ¡kä namani nuäre krubätebätä ye bämike ja töite! Ye erere arato nikwe kukwe kwin nuainbare ni mada kräke ngwane kä rikadre “raire ta akwa raba debe bien nie”.

21. ¿Nikwe ja di ngwandre ja ngwen mantiame Jehová erere ye ñobätä kwin ruin mäi?

²¹ Nikwe miri gare jai erere Jehovakwe ni sribebare ne kwe nita jondron bien ye käi rabadre bäri juto nibätä jondron bianta nie ye kräke. Ni raba ja mräkätre dimike yebätä jata nemen ruin kwin krubäte nie aune tätre debe bien nie ye tä nemen mate kwin nibätä. Akwa niaratrekwe debe biandre nie o ñakare akwa yebiti ta nita kukwe kwin nuainne ye käi rabadre juto nibätä. Nita dre dre bien akwa käre nikwe 2 Crónicas 25:9 ngwandre törö jai. Yete nieta: “Jehová raba jondron bien bäri mäi”. ¡Ni mada ñaka raba jondron bien bäri mäi Jehová ye kräke! Aune Jehovata jondron kwin nuainne ni kräke kukwe nuainta nikwe yebätä ye käita nemen bäri juto nibätä. Erametre nita ja ngwen mantiame ni Rün kä kwinbiti erere ye bäri kwin.