1. ¿Jesús köböra dre nuaindre?

 KÖBÖ ütiäte näire nita nüne. Kä nebera nokä ne kwe Jesukwe kukwe ükaite nitre nünanka kä tibienbätä yebe. ¿Köbö ye nebera känime ye ñobätä gare nie? Ñobätä ñan aune kukwe ruäre täi nemen bare yekwe “bä mikadi” Jesús köböi ja ken aune “kä ne” näina ta ye rabai gare niebare kwe nitre ja tötikaka kwe ie (Mat. 24:3). Profecía niebare ne raba kwen nie Mateo kapitulo 24 aune 25 yete, arato Marcos kapitulo 13 bätä Lucas kapitulo 21 yebätä.

2. ¿Drebätä ja kitai kukwe ja tötikara nebätä, aune ñobätä?

² Ni tädre juto biarebe yekäre, Jesukwe kukwe bämikani ketamä nebiti ni dimikani kwe: kena kukwe bämikani kwe oveja aune cabra yebätä, ketebu meritre ni jätä kaibe deme yebätä aune mräkäre talento yebätä. Kukwe bämikani keteitire keteitire nebätä nita ja ngwen ño ye ererebätä Jesukwe kukwe ükaite nibe ye tä mike gare nie. Kukwe ja tötikara nebätä ani ja kite kukwe yebätä aune dre drieta kwe nie yebätä arato. Kömikakäre oveja aune cabra yebätä ani blite.

OVEJA AUNE CABRA

3. ¿Ñongwane Jesukwe kukwe ükaite nitre ben?

³ Jesús driebare kä rükai kukwe ükatekäre nitre ben ngwane nitre käkwe kukwe kwin kani ngäbiti aune nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimikani o ñakare ye mikai ñärärä kwe (Mat. 25:​31-46). “Ja tare nikadi kri” ye näire nire oveja aune nire cabra ye Jesukwe mikai gare jai Armagedón kömika jämi ye ngwane (Mat. 24:21). Ni oveja ngübaka tä oveja denkä mento jenena cabra yebätä, ye erere arato Jesukwe nire tä nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimike ye diainkä jenena nire ñaka tä nuainne yebätä.

4. Jesukwe kukwe ükaite kwin krubäte nitre ben mikata gare Isaías 11:​3, 4 yete ¿ye ñobätä gare nie? (Üai kena täräkwatabätä).

⁴ Jehovakwe Jesús dianinkä kukwe ükatekäre, aune Jesukwe  kukwe ükadite kwin krubäte ye Biblia tä mike gare nie (ñäkädre Isaías 11:​3, 4 yebätä). a Ni itire itire tä dre nuainne, tä töbike ño, tä dre niere aune tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye mike tuin ño jai ye niarakwe mikaitari ñärärä kwin (Mat. 12:​36, 37; 25:40). Nirekwe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimikani aune sribi nuain nämene kwe ye dimikani ye täi gare kwin krubäte Jesús ie. b Kukwe keteiti bäri ütiätebiti dimika raba abokän kukwe drie yebiti. Nire tä kukwe ne nuainne ye kädekai “nünanka metre” aune nüna kärekäre kä tibienbätä ye raba nemen kwe (Mat. 25:46; Apoc. 7:​16, 17). ¡Ni ja ngwanka metre yekwe kukwe kwin krubäte rabai! Ja tare nikani kri ye ngwane aune ye bitikäre nikwe ja ngwain metre ngwane ni kä täi “tikani tärä ni nünanka kärekäre” yebätä (Apoc. 20:15).

5. ¿Kukwe bämikata oveja aune cabrabätä ye tä dre driere nie aune nire nire raba kukwe ne mike täte?

⁵ Mä ja ngwanka metre ye mä bämika. Kukwe bämikani oveja aune cabrabätä ye nire nire kwe tödekara tä nünankäre kä tibienbätä ye kräke kukwe ne ütiäte krubäte. Nitre ye tä ja ngwen metre tä bämike kukwe drieta kwe yebiti, akwa ye ñan aibe ngöräbe, ñakare aune nitre braibe dianinkä konkrekasion jökrä ngübabitikäre tä kukwe bien mikakäre täte ye erere tädre nuainne yebiti tä bämike (Mat. 24:45). Ne madakäre, nire nire näin nüne kä kwinbiti ye rabadre töbiketari kukwe bämikani nebätä arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre tä dre niere, tä töbike ño aune tä dre nuainne ye Jesús tä miketari ñärärä arato. Ye medenbätä, rabadre ja ngwen metre. Kukwe ne tä ni töi mike kukwe bämikani ketebu tä Mateo kapitulo 25 yebätä känti mäträta metre ta nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä. Ja käne mada, meritre ni jätä kaibe deme yebätä ani ja kite.

MERITRE NI JÄTÄ KAIBE DEME

6. ¿Meritre nirike kaibe deme käkwe ja ngwani töbätä ye bämikani ño kwetre? (Mateo 25:​6-10).

⁶ Kukwe bämikani Jesukwe meritre ni jätä kaibe deme yebätä, ye nikani ja tuin ja kukwe muko kwe yebe (Mat. 25:​1-4). Meritre ni jätä kaibe deme ye jökrä tö namani näin ja mäkäte käi ngwan nämene juto jabätä yebätä. Jesukwe niebare nirike käkwe “ja ngwani töbätä” akwa nirike mada ye “ñaka ja ngwani töbätä” jire. Nirike töbätä ye abokän nämene juto biarebe ne kwe kä nuäi erere te kukwe muko rükadre ye ngwane tädrera biarebe rükadre kä raire te deu yebiti ta. Ye medenbätä, nikani ñotra aune aceite ngwena jai ne kwe kä gitiadre biti yekäre tädrera juto. Akwa, ye ñan aibe ngörä nikani aceite ngwena jenena mada ne kwe ñan krütadre kän yekäre. Ye köböire ñaka ñotra rötadrete kän (ñäkädre Mateo 25:​6-10 yebätä). Kukwe muko kwe jatani ngwane, meritre nirike käkwe ja ngwani töbätä ye aibe nikani ja mäkäninte ye käi ngwen juto jabätä. Ye erere arato, rabai bare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä. Meden meden käkwe ja ngwain metre aune tädi juto biarebe kukwe muko Jesús jatadreta ye kräke ngwane raba niken gobrane kä kwinbiti ben (Apoc. 7:​1-3). c ¿Aune meritre nirike kaibe deme ñaka ja ngwani töbätä yebätä dre namani bare?

7. ¿Dre namani bare meri nirike ñaka ja ngwani töbätä yebätä aune ñobätä?

⁷ Meritre nirike nämene juto biarebe akwa  meritre kaibe deme nirike ye ñaka nämene juto kukwe muko rükadre ye kräke. Kukwe bämikani nebiti kukwe muko jatanina nüke kani ngäbiti kwe ngwane, ñotra kwetre ye jatanina nötöte gani kwetre. Aceite ñan namanina kwetre ñotra mikakäre ye medenbätä, nikani mada kökö jai. Kukwe muko nükani ye ngwane meritre nikani aceite kökö jai ye jämi nüketa ye ngwane “meri nirike töbtä abko nikani nebe gwi kä ngwiankäre nuäre jabtä ni ja mikaka gure yebe angwane, jukwe dikaninbe kwe” (Mat. 25:10). Kä nikani ta ngwane meritre nirike kaibe deme ñaka ja ngwani töbätä ye nükaninta tö namani rikai gwä arato akwa kukwe muko käkwe niebare ie: “Era metre mun gare ñakare tie” (Mat. 25:​11, 12). Niaratre ñaka ja mikani juto kä rikadre nuäi ta kukwe muko ngübadre kwetre yekäre, kukwe bämikani ne tä ¿dre driere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ie?

8, 9. ¿Kukwe bämikani meritre ni jätä kaibe deme yebätä ye tä dre driere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ie? (Üai mikadre ñärärä).

⁸ Mäta juto aune mokre ye mäkwe bämika. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye täi ñäkäninbiti ketebu ye ñan ai mika tö namani gare Jesukwe. Tätre ñäkäninbiti keteiti abokän tätre juto biarebe nememe kä krütai ye ngwane aune keteiti abokän ñaka tätre juto ye ñan ai mika tö namani gare kwe. Ñakare aune nitre dianinkä meden ñaka ja ngwain metre aune kä ngwain nüke jai kukwe tare rabai bare kä krüte näire, yekwe ñaka kukwe kwin rabai ye ai mika tö namani gare kwe (Juan 14:​3, 4). Nirekwe nünain kä tibienbätä o nünain kä kwinbiti ye jökrä rabadre ¡kukwe ne mike tuin ütiäte krubäte jai! Kukwe bämikani meritre ni jätä kaibe deme ne mikadre tuin ütiäte jai aune mikadre täte. Ni jökrä tädre juto biare aune mokre kä ngwankäre nüke jai nememe kä krüte (Mat. 24:13).

⁹ Nibira gare nie erere, kukwe bämikani meritre ni jätä kaibe deme yebätä yete Jesukwe mikani gare nikwe käre ja ngwandre mokre aune ni tädre juto biarebe ye ütiäte krubäte. Ye bitikäre kukwe bämikani kwe talento yebätä yebiti mikani gare kwe, nikwe ja ngwandre balente sribibätä ye ütiäte krubäte.

 TALENTO

10. ¿Ni klabore sribikä nibu ye käkwe ja ngwani metre bämikani ño kwetre? (Mateo 25:​19-23).

¹⁰ Kukwe bämikani nebiti Jesukwe mikani gare ni sribikä nibu käkwe ja ngwani metre aune iti käkwe ñaka ja ngwani metre bökänkä kwe ie yebätä (Mat. 25:​14-18). Ni sribikä bökänkä nikani juta madate ye ngwane talento biani kwe sribikä kwe ie ye abokän ngwian biani kabre kwe ietre ye gärätä. Sribikä nibu kwe ye käkwe ja ngwani metre ie bämikani kwe ie ñobätä ñan aune sribibare kwe krubäte ngwian ganainkäre bäri sribi bökänkä kwe ye kräke. Ye köböire sribi bökänkä kwe nükaninta ye ngwane ngwian biani ie ye näre mada ganainbare kwe bökänkä kwe kräke. Ye ngwane ni sribi bökänkä ye käkwe niebare sribikä kwe ie kwin krubäte aune itire itire ie niebare kwe: “Jakwe kä ngwen nuäre jabtä tibe” (ñäkädre Mateo 25:​19-23 yebätä). ¿Aune ni sribikä nimäkäre ye käkwe dre nuainbare ngwian biani sribi bökänkäkwe ie yebätä?

11. ¿Ni sribikä krene yebätä dre namani bare aune ñobätä?

¹¹ Ni sribikä nimäkäre ye ie ni sribi bökänkä ye käkwe ngwian bien arato, ne kwe niarakwe sribidre aune ngwian ganaindre bäri kwe. Akwa, ni sribikä nimäkäre ye käkwe ja ngwani “krene” aune ngwian biani ie ye ükani kwe dokwäte o doboi metani kwe yebätä. Sribi bökänkä nükaninta ye ngwane ngwian biani ie ye ara bianinta kwe bökänkä kwe ie. Sribikä ne rabadre ja gaire aune ngite kitamana ta kwe jabiti sribi bökänkä kwe ie näre ñaka nuainbare kore kwe ñakare aune ñan ja töi mikani kwin kwe aune sribi bökänkä kwe “töta nünai ni mda mda aibe diebti” niebare kwe. Ye medenbätä ni sribi bökänkä kwe ye käkwe ñäkäbare ie, ngwian dianinkä kän kwe aune kitaninkä kwe (Mat. 25:​24, 26-30).

12. ¿Nitre sribikä nibu ja ngwanka metre ye tä nire bämike?

¹² Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ketata ni sribikä nibu ja ngwanka metre yebätä. Aune Jesús, ni sribi bökänkä ye tä niere itire itire ie: “Jakwe kä ngwen nuäre jabtä tibe”. Ye abokän, niaratre gaikröta käne nünankäre kä kwinbiti meden gärätä (Mat. 25:​21, 23; Apoc. 20:5a). Kukwe bämikani ni sribikä iti käkwe ja ngwani krene ye tä nitre dianinkä nänkäre kä  kwinbiti ye mike mokre arato. ¿Ñobätä? Ani mike gare jai.

13, 14. ¿Kukwe bämikani talentobätä ye tä dre driere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ie? (Üai mikadre ñärärä).

¹³ Mä sribikä balente ye mäkwe bämika. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye käkwe ja ngwan krene ye ñan ai gärä nämene Jesukwe kukwe bämikani talento biti yebätä. Ñakare aune, kukwe bämikani kwe meritre ni jätä kaibe demebätä yete erere, kukwe bämikani kwe nebiti tä niaratre mike mokre. Niaratre käkwe ñan sribidre kä jutobiti aune kä ngwandre nüke jai ngwane niaratre ‘ñaka kärä raba’ nüne kä kwinbiti aune ñan raba nüne Gobran Ngöbökwe yete ye meden gärä nämene kwe (2 Ped. 1:10).

¹⁴ Kukwe bämikani talento biti aune meritre ni jätä kaibe deme yebätä, yebiti Jesukwe mikani gare metre ta nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ie, niaratre rabadre ja ngwen mokre tädre juto biarebe aune sribidre ja dibiti kwetre yekäre. Kukwe bämikani ne ñan aibebiti Jesukwe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye mikani mokre. Ñakare aune kukwe bämikani mada raba kwen nie Mateo 24:​40, 41 yebätä. Texto nebätä ani ja kite.

NIRE “JÄNÄIN”

15, 16. Mateo 24:​40, 41 tä mike gare erere, ¿Ñobätä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tädre ja ngwen mokre käre?

¹⁵ Jesukwe kukwe ükaite nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe aune ye köböire nire nire kai ngäbiti kwe ye rabai gare ie yebätä blitabare kwe. Ye bitikäre kukwe bämikani ketamä yebätä blitabare kwe. Ni brare nibu nämäne sribire tirete aune meritre nibu nämene jondron ukwe jäbiti o krübiti yebätä blitabare kwe. Kukwe ketebu niebare kwe ne känti nitre ne nämene sribi ja erebe nuainne bä kwrere akwa Jesukwe niebare: “Iti jänäin amne iti abko mikadite” (ñäkädre Mateo 24:​40, 41 yebätä). Bersikulo ja känenkäre yebätä Jesukwe niebare nitre ja tötikaka ie: “Ti mun Dänkien jatadita ñongwane, ye abko gare ñakare munye, aisete munkwe mokre jabti ti ngibiakäre ngäbti” (Mat. 24:42). Kukwe ye erere bäsi Jesukwe niebare meritre ni jätä kaibe deme bätä kukwe bämikani kwe yekänti (Mat. 25:13). Aisete, kukwe ja erebe tö namani mikai gare kukwe ketebu niebare kwe yebätä. Nire nire dianinkä üai demebiti käkwe ja ngwain metre nememe mrä ye aibe “jänäin” aune Jesukwe kai ngäbiti Gobran kä kwinbiti yete (Juan 14:3).

¹⁶ Mäta mokre ye mäkwe bämika. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka ja ngwen mokre kukwe ja üairebiti ngwane, niaratre ñaka täi nitre “dianinkä” ye ngätäite siba (Mat. 24:31). Nirekwe tödekara tä nünankäre kä tibienbätä ye rabadre kukwe niebare Jesukwe ne mike täte arato ja ngwankäre metre aune mokre käre.

17. Jehová rabadre nitre ja ngwanka metre ye denkä üai demebiti nänkäre kä kwinbiti kä mrä näire ¿ye ñobätä ñaka ni töi nike?

¹⁷ Jehová ye ño gare kwin nie, ye medenbätä niara tä dre nuainne yebiti nita tödeke kwatibe. Aisete, niara tä nitre ruäre ja ngwanka metre, ye denkä üai deme biti nänkäre kä kwinbiti kä mrä ne näire ye ñaka tä ni töi nike. d Jesukwe niebare nitre sribikä tirete viña bätä ye ruäre ie sribi biani derekri ora jatanina niken ta ye ngwane ye ngwen törö jai (Mat. 20:​1-16). Niaratre käkwe sribi kömikani kä rairebiti dere akwa sribi ütiä biani ja erebe ietre jökrä. Ye erere arato nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre, yekwe kukwe kwin rabai ñongwane dianinkä ye ñaka mikai bäri ütiäte.

 KUKWE BÄMIKANI JESUKWE YEBÄTÄ MÄKWE JA KITA

18, 19. ¿Dre nibi gare nie kukwe ja tötikara nebätä aune ni mikata mokre ño?

¹⁸ ¿Dre nibi gare nie kukwe ja tötikara nebätä? Nire nirekwe tödekara tä nünankäre kärekäre kä tibienbätä ye rabadre ja ngwen metre gwäune aune nememe ja tare nikadi kri ye bitikäre ye nemen gare nie kukwe bämikani Jesukwe oveja aune cabra biti yebätä. Köbö ye rükai ngwane nire abokän ja ngwanka metre aune “näin nüne kärekäre” ye Jesukwe mikadi gare jai (Mat. 25:46).

¹⁹ Nikwe ja kiti kukwe bämikani ketebubätä abokän tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye mike mokre, kukwe bämikani meritre ni jätä kaibe demebätä. Nirike abokän nämene juto biare ye bämikani kwetre. Niaratre ja ngwani töbätä aune kukwe muko rükadre ora nuäi kärera niaratre nämänena juto. Nirike mada ye ñaka ja ngwani töbätä, ye medenbätä kukwe muko kwe käkwe ñaka tuanimetre niken gwä aune fiesta käi ngwen juto jabätä. ¿Kukwe ne tä dre driere nie? Ni tädre juto biarebe kärera Jesukwe kä tibien ne gaite ñongwane erere ye ngübakäre. Kukwe bämikani talentobätä ye abokän sribikä nibu käkwe ja ngwani metre aune sribibare kwe. Köböite ngwian ganainbare bäri kwetre bökänkä kwe kräke ye köböire bökänkä käkwe kwin niebare kwe ie. Akwa sribikä mada iti ye käkwe ja ngwani krene yebätä bökänkäkwe juanintari. ¿Kukwe ne tä dre driere nie? Nikwe käre kukwe driedre nememe kä krütai ngwane. Mräkäre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tädre käre mokre köböire jänäin kä kwinbiti mikani gare Jesukwe. Niaratre “ükadikrö” Jesube kä kwinbiti köbö ye tä ngübare kisere. Rü kri Armagedón ye bitikäre niaratre Jesús kukwe mukore käkwe ja mäkäite ben, “ni Kordero kwrere” ja mäkäite ye ngwane (2 Tes. 2:1; Apoc. 19:9).

20. ¿Jehová tä ni mike mokre ye mikai täte ngwane dre nuaindi kwe?

²⁰ Kä nebera braibe krubäte ne kwe Jesukwe kukwe ükaite nitre kä tibienbätä yebe, akwa ñaka kä jürä ngwandre jabätä. Nikwe ja ngwain metre ye ngwane ni Rün kä kwinbiti käkwe “ja di kri bä nuäre ütiäte kri” kwe ye biandi nie “rabakäre Ni Kä Nebtä Ngobo ne ngwärekri” (2 Cor. 4:7; Luc. 21:36). Ye medenbätä, tödekara nikwe tä nünankäre kä kwinbiti o nünankäre kä tibienbätä ye ngwane nikwe ja tötikai kukwe bämikani Jesukwe nebätä aune mikai täte ye ütiäte krubäte. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, ni Rün kä kwinbiti käkwe ni kain ngäbiti aune niara ni mikaka tuin bobre jai ye medenbätä ni kä rabai “tikani tärä ni nünankäre kärekäre” yebätä (Dan. 12:1; Apoc. 3:5).