¿Ñobätä nita üai Ngöbökwe ribere ja jie ngwankäre?

“Mä Ngöbö tikwe. Mä üai ye kwin; rabadre ti jie ngwen” (SAL. 143:10).

1. ¿Ñobätä imán tä aku ye jäke ja kokwäre?

¿MÄ TÄRÄ aku ye mike imán ken? Imán ye tä aku jäke drekebe ja kokwäre. ¿Ñobätä tä nemen bare? Ñobätä ñan aune imán ye die ñaka tuin akwa tä jondron banikwatare ye jäke ja kokwäre. Kirabe, nitre kwati nämene imán yebiti jondron banikwatare ye känene.

2, 3. a) ¿Di meden dite krubäte abokänbiti Jehová jondron sribebare kirabe? b) ¿Üai deme rabadre ni jie ngwen ye ñokänti gare nie?

² Ye erere die mada tärä ñaka tuin abokän bäri ütiäte ni jie ngwankäre. ¿Meden? Ye kädrieta Bibliabätä bersikulo kena yebätä. Kirabe Jehovakwe jondron sribebare yebätä, tärä Génesis tä niere: “Kena Ngöbökwe kä kwinta bätä kä tibienta sribebare”. Ye bitikäre drebiti Ngöbökwe nuainbare ye tä mike gare, tä niere “Ngöbö die namani mate kwärikwäri ñöbiti ta” (Gén. 1:1, 2, NM). ¿Dre nämene sribire? Üai deme, Ngöbö die dite krubäte abokänbiti jondron jökrä sribebare. Erametre, üai nebiti Jehová ni sribebare aune jondron jökrä mada sribebare arato (Job 33:4; Sal. 104:30).

³ Ngöbö die sribire jankunu köböire nita murie jäke aune nüne ye ñan aibe mikadre gare jai. Ni rabadre Ngöbö die ne tuenmetre ja töi kwite kukwe mada nuainkäre. Ye erere Jesús mikani gare nitre ja tötikaka ben yei: “Üai [...] mun jie tikai jondron metre jökräbätä” (Juan 16:13, Kuke Koin (tärä okwä ükaninte)). ¿Dre abokän erametre üai deme aune nikwe ja tuanemetre jie ngwandre ie köböire dre dre kwin raba nemen nikwe?

Dre abokän üai deme

4, 5. a) ¿Üai deme yebätä nitre ni nimä Ngöböre itibe mikaka täte ye tä kukwe meden ñaka metre mike era jai? b) ¿Dre abokän erametre üai deme ye ni raba mike gare ño?

⁴ Nita kukwe driere ngwane nitre kwati brare aune merire tä kwen nie abokän tä nütüre ni tärä Nimä Ngöböre itibe. Yebätä tätre töbike ñaka metre, tätre nütüre üai deme ye ni nire Ngöbö aune Jesús erere (1 Cor. 8:6). Nitre tä kukwe ye mike era jai ye ererebätä, Biblia keta kabrebätä kukwe ye tikata tärä okwä kri yebiti: Üai Deme. Akwa ni ütiäte kri ni mada tötikaka kukwe griekore yebätä, Joan F. Mira, käkwe 2006 ye ngwane Tärä Hechos aune Apocalipsis kwitanina ye mikani gare ni jökrä ie kä España yekänti abokän  känti: üai deme ye nämene tikani tärä okwä kia yebiti. Ñobätä ñan aune Biblia yebätä üai ye ñaka ni nire erere mikani gare kwe. *

⁵ ¿Dre abokän erametre üai deme? Biblia Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras (con referencias) tä nota yebiti Génesis 1:2 mike gare krörö: “[Kukwe hebreore] rúaj abokän ie ‘üai’ nieta, ye kwitata ‘murie’ aune kukwe mada nieta Ngöbö die ñaka tuin ye mikakäre gare arato” (Génesis 3:8 aune 8:1 yekänti notas tä ye mikadre ñärärä). Murie tä mate ye ñaka tuin akwa die krubäte gare nie, ye erere üai deme ye ñaka tuin, ñobätä ñan aune üai ye die ñaka ni nire metre erere, akwa tä dre nuainne ye tuin nie. Ye abokän metrere die bianta Ngöbökwe gärätä aune tä mike ni nire o jondron yebätä niara tö dre dre ie ye nuainkäre. ¿Ni raba nütüre di kwin krubäte ne ñaka kite Ngöbö deme aune dite krubäte yekri? Ñakare (ñäkädre Isaías 40:12, 13 yebätä).

6. ¿David käkwe dre käräbare Jehovai?

⁶ Erametre, Jehová raba üai kwe yebiti ni jie ngwen. Ye erere käbämikani kwe David ie: “[Ti, Jehová] käkwe kukwe mikai nüke gare mäi, aune tikwe mä tötikai ne kwe ji medenbiti mä rikadre ye rabadre gare mäi” (Sal. 32:8). ¿Jehovakwe David jie ngwandre ie tö namani? Jän, ñobätä ñan aune ribebare ja dibiti kwe Jehovai: “Ti tötike mä töi ye nuainkäre, ñobätä ñan aune mä Ngöbö tikwe. Mä üai ye kwin; rabadre ti jie ngwen kä tibienbätä ji metre yebiti” (Sal. 143:10). Ye erere ni rabadre ja töi mike aune ja tuenmetre jie ngwandre üai deme ie. ¿Ñobätä? Ani kukwe ketabokä mike gare jai.

Ni töi ñaka täte ja jie ngwankäre

7, 8. a) ¿Ñobätä ja jie ngwan ñaka gare akwle nie? b) ¿Kukwe meden tä bämike, ñobätä ñaka kwin nikwe ja jie ngwandre akwle kä käme nete?

⁷ Ni töi ñaka täte ja jie ngwankäre ne kukwe kena abokänbätä nita Jehová üai ribere ja jie ngwankäre. Kukwe ni jie ngwandre nieta ye “ji metre mikadre gare nie” arato “ni tötikadre, mäträdre nibätä” gärätä (Diccionario Anaya de la Lengua). Erametre, ni kä nebätä ñaka sribebare ja jie ngwankäre akwle, aune ja mikani ngite ye ngwane bäri ñaka namanina nuäre nuaindre. Jeremías tikabare: “Gare kwin tie, Jehová, ni kä nebätä ie ja jie ngwan ñaka gare. Ni kä nebätä ie ja jie ngwandre ño ye ñaka gare jire” (Jer. 10:23). Ne madakäre, ni brukwä ñaka kwin yebätä ni ñaka raba ja jie ngwen akwle Jehová mikani gare ni niara kukwei niekä ie: “Ni brukwä ye bäri ni ngökö jondron mada yebiti ta, aune käme krubäte. ¿Nire abokän ie raba nüke gare?” (Jer. 17:9; Mat. 15:19).

⁸ Ani töbike ni iti kä mikaka gare jai yebätä, kä ruäre käme ñaka gare kwin ie aune ni niara jie ngwanka kwin yebe ñaka tädre näin bätä ñaka tädre mapa ngwen jabe. Rikadre jankunu kaibe kä yekänti, aune ñaka rikadre mapa ngwena jabe angwane, kukwe tare känändre kwe ja kräke. Ne madakäre, nünandre ño kä käme yete ñaka gare jire ie angwane raba krüte. Ye erere tä nemen bare nitre tö ja jie ngwain akwle kä käme nete aune ñaka Ngöbö känene ja jie ngwankäre yebätä.  Kä nengwane nita nüne kä käme te, yebätä ja nire ñaka riadrete nikän gäre, David dre ribebare Jehovai ye erere nikwe ribedre ie: “Ja jie driere tie, O Ngöbö, angwane ti tötikebätä” (Sal. 25:4, Book of Worship for Valiente Indians; 23:3). ¿Akwa jibiti Ngöbö tö ni jie ngwain yebätä ño ni raba ja ketete?

9. Página 17 yekänti mikata gare ye erere, ¿üai Ngöbökwe ye tä sribire ño ni jie ngwankäre kwin?

⁹ Ni töi bobre aune nita tö ngwen Jehovai ngwane, niara ni jie ngwain käre üai kwe yebiti. Akwa, ¿di ye raba ni dimike ño? Jesukwe mikani gare krörö nitre ja tötikaka ben yei: “Mun die mikaka Ngöbö Üai Deme juandre ti Rünkwe ti käbti, ye rükadi nüne munbtä angwane, kukwe era Ngöböbtä ütiäte munkrä, erere diridi jökrä kwe munye. Erere arato, tita kukwe niere munye, ye mikadita töre jökrä kwe munye” (Juan 14:26). Mantre jetebe nikwe kärädre Ngöböi niarakwe ni jie ngwandre aune nikwe ja tötikadre Bibliabätä, yete Kristo kukwe driebare ye tä tikani. Ye köböire üai deme käkwe ni dimikai Jehová töbätä krubäte ye mike nüke gare bäri kwin jai, aune ye köböire nikwe niara kukwe mikai täte metre arato (1 Cor. 2:10). Ne madakäre, ni tädre jämebätä kukwe rabadre bare ye ngwane, nikwe dre nuaindre yebätä üai deme raba ni dimike. Kukwe Bibliabätä mikani gare nikwe jai ye mikaita törö kwe nie aune kukwe ketare ketare ben nikwe ja tuadre ye ngwane nikwe dre nuaindre ye mikai gare bäri kwin kwe nie.

Ngöbö üai käkwe Jesús jie ngwani

10, 11. ¿Monso itibe Ngöbökwe ye nämene dre ribere jai, aune üai deme yekwe niara dimikani ño?

¹⁰ Ketebukäre, üai nebiti Ngöbökwe Monso itibe kwe jie ngwani yebätä nita ribere jai ja jie ngwankäre arato. Jesús jämi kite Kä tibienbätä känenkri, kukwe niebare ne nämenena gare ie: “Niarabiti Jehová üai ye rabai, üai ni mikakäre töbätä aune ni tötikakäre, üai mäträkäre aune ja di biankäre, üai kukwe mikakäre gare bätä Jehová jürä ngwankäre jabätä” (Isa. 11:2). ¡Jesukwe ja tuadre kukwe tare ben Kä tibienbätä ngwane, üai deme yekwe niara dimikadre nämene ribere krubäte jai!

¹¹ Kukwe käbämikani Jehovakwe namani bare metre ye Jesukwe tuani. Niarakwe ja ngökani ñöte ye bitikäre dre namani bare ye Biblia tä mike gare: “Jesu nämene Ñö Jordánbtä [...] angwane, Ngöbö Üai Deme nämanena täte btä, kä nikani [...] ngwena kä kaibete” (Luc. 4:1). Yete ja bäinbare kwe, orasion nuainbare aune töbikataribare kwe raba ruin nie arato, kukwe mikani gare ie bätä sribi meden nämene ja känenkäre niara kräke ye Jehovakwe mikani gare ie. Ngöbö üai nämene sribire Kristo töi aune brukwä yete ne kwe niara töi aune dre diandre nuaindre kwe jai ye jie ngwankäre. Yebätä kukwe ketare ketare ben ja tuadre kwe ye ngwane, niarakwe dre nuaindre ye nämene gare ie aune Rün tö namani niara tuai dre nuainne ye ererebätä ja ngwani käre kwe.

12. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe ribedre Ngöböi üai kwe yekwe ni jie ngwandre?

¹² Üai deme nämene sribire Jesubätä ye namani ütiäte kräke, yebätä niebare kwe nitre ja tötikaka ben yei, niaratre käkwe üai deme ye kärädre Ngöböi aune ja tuanemetre kwetre jie ngwandre ie (ñäkädre Lucas 11:9-13 yebätä). ¿Ñobätä ütiäte nikwe ja ngwandre ye erere? Ñobätä ñan aune Ngöbö die raba ni töi kwite ne  kwe ni töi rabadre Kristo erere (Rom. 12:2; 1 Cor. 2:16). Nikwe ja tuanemetre jie ngwandre üai deme yei angwane, ni rabai töbike Kristo erere aune nikwe ja di ngwain nüne niara erere (1 Ped. 2:21).

Üai käme kä nebätä raba ni töi kwite

13. ¿Üai kä nebätä ye dre gärätä, aune tä dre dre nuainne?

¹³ Kukwe ketamäkäre yebätä nita üai deme ribere ja jie ngwankäre ye abokän üai käme tä nitre töi mike käme krubäte yekwe ñaka ni töi kwitadre gäre. Nitre kä nebätä ñaka Ngöbö mike täte ye abokän die dite krubäte tä töi mike kukwe käme nuainne ne kwe ñaka ja ngwandre kwetre üai deme Ngöbökwe erere. Tä niaratre töi mike Satana gobranka kä nebätä ye erere aune ñaka Kristo erere (ñäkädre Efesios 2:1-3 aune Tito 3:3 yebätä). Nire nire käkwe ja tuainmetre töi kwitadre üai käme yei bätä kukwe ja ngätäre kräke ye nuaindi angwane kukwe tare rabai bare bätätre. Ñaka nünain Gobran Ngöbökwe yete kwetre (Gál. 5:19-21).

14, 15. ¿Ño ni raba ja tuin üai kä nebätä yebe?

¹⁴ Jehovata kukwe keta kabrebiti ni dimike ja tuakäre üai käme kä nebätä yebe. Yebätä apóstol Pablo niebare: “Mtare mentokwäre [...] ni Däkien di kri, yebti munkwe nüna dite köbö kwatirekwatire [...] amne köbö te kukwe taretare jatadi mun nuente ja käne, ye näire mun rabadre nünenkä dite jabtä” (Efe. 6:10, 13). Jehová tä üai kwe yebiti ni dimike kä ngwankäre nüke jai Satana tä ja mike ni rüere yebätä (Apoc. 12:9). Erametre üai kä nebätä ye dite krubäte aune ni ñaka raba ja kriemike täte üai yebätä, akwa ñaka raba ni töi kwite, ñobätä ñan aune üai deme ye bäri dite bätä tä ni dimike.

¹⁵ Siklo kena yete, nitre kukwe metre tuanimetre yebätä apóstol Pedro niebare: “Nikani ji kuin metre Ngöbökwe bäre mento, aisete niaratre tä näin ngwarbe [ni] nianinte” kwrere (2 Ped. 2:15). ¡“Ngöbökwe ja üai biani nie angwane, ñan biani kwe kukwe kä nebtä mikakäre gare nie” ye käi tädre juto nibätä! (1 Cor. 2:12). Nikwe üai ye tuainmetre sribire ja töibätä aune dre dre bianta Jehovakwe nie ni dimikakäre ye nikwe kain ngäbiti angwane, ni täi näin jankunu ji metre yebiti aune nikwe ja mikai üai käme kä nebätä Satanakwe rüere (Gál. 5:16).

Üai deme tä kukwe kwin nuainne

16. ¿Üai deme ye tä ni töi mike kukwe meden meden kwin nuainne?

¹⁶ Kukwe ketabokäkäre yebätä nita üai deme Ngöbökwe ribere jai ye abokän tä ni töi mike kukwe kwin nuainne (ñäkädre Gálatas 5:22, 23 yebätä). Ni kristiano jökrä tö ririai ja tare, kä juto aune töi jäme yebiti, ¿ñan ererea? ¿Nire ñan tö ja töi mikai jondron jökrä ngübare bätärekä, ja töi mike kwin ni mada kräke aune ni mada kain ngäbiti ja brukwä kwinbiti? ¿Aune nire ñan tö ririai bäri tödeka yebiti, ja ngrabare gobraine kwin aune jäme ni mada kräke? Üai deme tä sribire nibätä köböire ja ngwanta kwin, ye tä ni, ni mräkätre aune ja mräkätre kukwebätä nibe dimike. Akwa üai ne ererebätä nita ja ngwen ye abokän nuainta jankunu aune ni raba nuainne bäri.

17. ¿Ño ni raba ja töi mikamana bäri kwin Ngöbö üai deme yei?

¹⁷ Nikwe ngwandretari jai: “¿Tita blite aune ja ngwen yebiti bämikata tikwe tita ja tuenmetre jie ngwandre üai deme yei aune ye erere tita jondron nuainne?” (2 Cor. 13:5a; Gál. 5:25). Üai deme tä ni töi mike kwin ye erere jämi täte nikwe rabadre ruin nie. Ye erere ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe ja di ngwandre sribire Ngöbö üai deme yebe gwaire aune ja ngwen erere. ¿Nuaindre ño? Ja tötikadre Bibliabätä aune tärä sribeta yebätä, aune kukwe nieta ye nuain raba ño mantre jetebe yebätä töbikadre bätä ja di ngwandre nuainne bäri. * Ngöbö üai deme tä sribire nibätä aune ja mräkätre mada yebätä rabadre gare nie angwane, ñobätä ütiäte krubäte nikwe ja tuanemetre jie ngwandre ie ye rükai gare kwin nie.

¿Nita ja tuenmetre jie ngwandre Ngöbö üai yei?

18. ¿Jesús ja tuanimetre jie ngwandre ño Ngöbö üai yei?

¹⁸ Jehovakwe jondron jökrä sribebare ye ngwane,  Jesús ni “sribikä kwin krubäte” ye mikani sribere kwe. Yebätä, kä tibien ne abokän ño ye nämene gare metre ie, köböire ni ngrabare tä ükaninte ño jatäri ye gare kwin ie (Pro. 8:30; Juan 1:3). Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane nämene kukwe yebiti ja jie ngwen ñaka gare nie. Akwa Biblia tä mike gare, niara nämene ni kä nebätä ye erere angwane, Ngöbö üai deme ye raba niara die mike krubäte namani gare ie. Käre niara nämene üai deme tuenmetre ja jie ngwen, aune nämene niara töi mike dre nuainne erere nämene nuainne (Mar. 1:12, 13; Luc. 4:14). ¿Nita ja ngwen ye erere?

19. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe üai deme ye rabadre ni jie ngwen?

¹⁹ Nire nire tä ja tuenmetre jie ngwandre üai deme ie ye erere töite aune brukwäte tä sribire. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe üai ye rabadre sribire nibätä aune ni jie ngwen ji kwin yebiti? Nikwe käre üai deme kärädre Jehovai aune ni dimikadre kwe ja tuenmetre jie ngwandre ie (ñäkädre Efesios 3:14-16 yebätä). Ye bitikäre, nita dre kärere orasionte ye nuaindre aune üai deme yebiti kukwe tikabare Bibliabätä mäträkäre nibätä ye känändre (2 Tim. 3:16, 17). Ngöbö Kukwei tikabare Bibliabätä ye nikwe mikadre täte aune nikwe kä jutobiti ja tuanemetre jie ngwandre üai deme yei. Jehová raba ni jie ngwen nänkäre kä käme nete ie nita tö ngwen ye nikwe bämikadre käre.

[Nota]

¿Kukwe meden meden bäri ütiäte nü gare nie?

• ¿Üai deme ye tä sribire ño nibätä?

• ¿Kukwe meden ketabokäbätä nita Ngöbö üai ribere ja jie ngwankäre?

• ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe Ngöbö üai ni jie ngwandre bäri kwin?

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 15]

Käre Jesukwe ja ngwani Ngöbö üai nämene jie ngwen ye ererebätä

[Jondron üai bämikani página 17]

Ngöbö üai tä sribire nibätä ngwane, tä ni töi aune ni brukwä jie ngwen