Üai deme nitre Ngöbö mikaka täte metre kirabe jie ngwani

“Dänkien Kri, Jehová käkwe ti juni, niara üai käkwe ti juni” (ISA. 48:16).

1, 2. ¿Nita dre ribere ne kwe nikwe tödekadre, aune nitre Ngöbö mikaka täte metre kirabe yebätä nikwe ja tötikai köböire dre kwin rabai nikwe?

ABEL näire nitre kwati brare aune merire nämene tödeke, akwa tödeka ne “ñan [tä] ni jökrä” kwe (2 Tes. 3:2, NGT). Ye erere angwane, ¿ñokänti raba nemen nikwe aune ni raba bämike ño jondron jökrä nuainta yebiti? Nikwe ja tötikadre Ngöbö Kukwei yebätä angwane raba nemen nikwe, ñobätä ñan aune “nita kukwe nuenbätä, nita tödeke” (Rom. 10:17, NGT). Ne madakäre, ye kite “Ngöbö die deme” yekri (Gál. 5:22, 23). Yebätä, nita üai deme ribere jai ne kwe tödeka rabadre nikwe.

² Nitre Ngöbö mikaka täte kädekateta Bibliabätä ye därebare ngwane töi namanina tödekabätä nitre ruäre tä nütüre, akwa ñaka ye erere. Erametre niaratre ye “töi nämene ni erere arato” (Sant. 5:17, NM). Ni jökrä erere, niaratre käkwe dre nuaindre ye ñaka nämene gare ietre, kä jürä namani niaratrebätä aune namanintre di nekä. Akwa, kukwe kri aune tare yebätä niaratre kä ngwani nüke jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune “namanintre dite” Ngöbö üai ye köböire (Heb. 11:34, NGT). Nitre ruäre yekwe dre nuainbare aune Ngöbö die niaratre dimikani ño ye ani mike gare jai. Kä nengwane tödeka nikwe nuateta jankunu, ye medenbätä kukwe ne ni dimikai kä ngwen nüke jai.

Ngöbö üai Moisés mikani dite

3-5. a) Moisés nämene sribire üai deme köböire, ¿ye ñokänti gare nie? b) ¿Jehová üai deme biani Moisés ie aune tä bien ño nie ye kätä dre driere nie?

³ Kä 1513 ye näire “Moisés töi nämene bäri jäme nitre jökrä yebiti ta” (Núm. 12:3). Akwa, sribi ñaka nuäre nuaindre biani ie Ngöbökwe, juta Israel biani jie ngwandre ie. ¿Niara die nämene täte sribi biani ie nuainkäre? Jän. Üai deme köböire niara namani Ngöbö kukwei niekä, kukwe ükatekä, tärä tikaka, ji ngwanka, aune jondron ñan tuabare nuainbare kwe (ñäkädre Isaías 63:11-14 yebätä). Akwa, ruäre ngwane niara niebare, sribi nämene krubäte kisete ye ñaka namani nuäre nuaindre kräke (Núm. 11:14, 15). Jehovakwe ja üai ye dianinkä chi Moisés yebätä aune biani kwe nitre 70 yei ne kwe nitre ye niara dimikadre (Núm. 11:16, 17). ¿Kukwe ne tä dre bämike? Moisés kräke sribi ye ñaka namani nuäre nuaindre, akwa niara ñaka nämene nuainne kaibe. Aune nitre 70 ye ñaka nämene nuainne kaibe arato.

⁴ Moisés nämene üai deme ribere jai ye erere biani ie sribi nämene kisete nuainkäre. Ngöbökwe dianinkä chi kän ye bitikäre, üai deme nämene niarakwe sribi ye nuainkäre. Üai deme nämene debe näre niarakwe aune nitre 70 umbre yekwe arato. Käre Jehová tä nitre niara mikaka täte yei üai deme bien debe näre sribi meden nuainta kwetre ye ererebätä. Biblia tä mike gare metre “Ngöbökwe ja Üai mikani täte jökrä” nibätä aune niara ñaka ja üai ye bien kiakia nie o ñaka käbäre (Juan 1:16; 3:34).

⁵ ¿Mätä ja tuin kukwe tare ben? ¿Mätä sribire bäri mantre jetebe aune ye tä kä denkä bäri mäkän ruin mäi? ¿Ngwian ñaka mäkwe o mätä bren yebätä ñaka niena nuäre mä kräke mä mräkätre ngübakäre aune tötikakäre kukwe ja üaire yebiti? ¿Mätä sribi ñaka nuäre nuainne konkrekasionte? Ye erere ngwane, Ngöbökwe üai kwe yebiti käre mä dimikai yei mäkwe tö ngwan täte (Rom. 15:13).

 Üai deme Bezalel tötikani

6-8. a) ¿Bezalel bätä Oholiab sribi meden nuainbare Ngöbö üai deme köböire? b) Bezalel bätä Oholiab jie ngwani Ngöbö üaikwe, ¿ye dre tä mike gare? c) ¿Ñobätä kukwe namani bare Bezalelbätä ye raba ni dimike?

⁶ Moisés näire kukwe namani bare ni iti kädeka nämene Bezalel yebätä, ye nikwe mikai gare jai angwane, üai deme ye tä ni dimike kukwe mada nuainne ye rükai gare nie (ñäkädre Éxodo 35:30-35 yebätä). Jondron mikadre tarbernáculo yete ye biani sribedre niarai. ¿Sribi kri krubäte ye nuaindre ño nämenena gare kwin ie? Ye erere raba ruin, akwa niarakwe jondron ye sribedre känenkri metrere nämene nitre Egipto ye kräke ladrillo sribere (Éxo. 1:13, 14). Ye erere angwane, ¿ñokänti sribi ñaka nuäre ye nuainbare kwe? ‘Üai Ngöbökwe namani niarabätä ye köböire namani töbätä, kukwe nükani gare ie, kukwe namani gare ie aune sribi jökrä nuaindre ño ye namani gare ie’. Jondron sribe nämenena gare ie o ñakare, akwa Ngöbökwe ja die yebiti mikani bäri töbätä aune ye erere nuainbare kwe Oholiab yebätä. Niaratre nibu yei sribi nuain nämene gare: akwa nuaindre ño ye ñan aibe namani gare ietre, ñakare aune nitre mada tötikani kwetre nuainkäre, ñobätä ñan aune Jehovakwe ‘niaratre brukwä mikani dirikäre’.

⁷ Bezalel bätä Oholiab jie ngwani Ngöbö üaikwe, ¿ye dre tä mike gare? Jondron sribebare kwetre ye namani kwin aune nuabare raire kwe, kä nikani 500 ta ye bitikäre jondron yebiti sribi nuain nämene (2 Cró. 1:2-6). Bezalel aune Oholiab ni jondron sribekä töi bobrebiti, ye ñaka ja kä tikani jondron sribebare kwetre yebätä, ñobätä ñan aune Jehová käikitadrekä ie niaratre tö namani (Éxo. 36:1, 2).

⁸ Kä nengwane arato, nitre ruäre tä sribi ñaka nuäre nuainne ja mräkätre kräke, sribi ye nitre ja tötikaka krikri aibe raba nuainne abokän niaratre tä nuainne, ñodre ju sribere, sribire imprenta yebätä, kukwe ükete gätä krikri nuainkäre, kukwe ükete ja mräkätre tä ja tuin kukwe tare ben ye dimikakäre aune ñobätä ni ñaka däri mike ja kwatate ye niaratre tä mike gare doctor ie. Nitre töbätä aibe raba sribi ye nuainne, akwa nitre ie kukwe ñaka gare tä sribi ye nuainne ja töi jeñebiti. Erametre, üai deme köböire niaratre tä sribi ye nuainne kwin. ¿Aune dre nie raba nibätä? ¿Ni ñaka töta nemen sribi kain ngäbiti juta Ngöbökwe te, ñobätä ñan aune nitre kristiano mada tärä abokän ie sribi ye nuain gare nita nemen nütüre? Ye erere ngwane, ni rabadre ngwen törö jai üai deme raba ni tötike bäri aune kukwe mike gare bäri nie ne kwe sribi meden biandre nie Jehovakwe ye rabadre nemen bare nie.

Ngöbö üai Josué jie ngwani köböire sribi namani bare kwin ie

9. Nitre Israel kä mikaninkä Egipto ye bitikäre, ¿kukwe medenbe niaratre ja tuani, aune kukwe meden namani ükadrete?

⁹ Ani blite mada ni iti nünanbare Moisés bätä Bezalel näire yebätä, abokän jie ngwani arato Ngöbö üai yekwe. Nitre Israel kä mikaninkä Egipto, ye bitikäre juta Amaleq rübare bentre, niaratre ñaka nämene ja mike nitre ye rüere akwa nitre ye ja mikani rüere. Niaratre ie rüdre ño ye ñaka nämene gare, akwa ye ngwane niaratre namani rüre kena juta ñaka ngite ye kwrere (Éxo. 13:17; 17:8). Akwa kukwe namani keteiti ükadrete: ¿nirekwe nitre rükä jie ngwandi?

10. Josué aune nitre rükä ben yekwe rübare ngwane, ¿dre köböire gananbare kwetre?

¹⁰ Josué dianinkä ji ngwanka. Sribi ye kan ngäbitikäre sribi meden nuain gare ie niedre kwe angwane, ¿sribi meden meden kädekadrete kwe? Sribi ja dibiti, dobro mrita aune mikä bätä Maná ükakrö, ¿ye kädekadrete kwe? Niara ruai Elisamá yei ji ngwandre ño ye nämene gare kwin, ñobätä ñan aune niara nämene metrere Efraín mräkätre ye jie ngwen aune nitre Israel mräkä ñäkäninbiti ketamä jatäri, täte jökrä 108.100, ye jie ngwani kwe (Núm. 2:18, 24; 1 Cró. 7:26, 27). Akwa Ngöbökwe ñaka niara aune ngobo Nun ye dianinkä. Ñakare aune, Moisés jie ngwani kwe Josué kädeke nitre rükä jie ngwankäre ne kwe rüe ganaindre kwetre. Rübare kwetre mantre jetebe. Josué Ngöbö kukwei mikani täte aune ja tuanimetre kwe jie  ngwandre üai deme ie ye köböire Israel gananbare (Éxo. 17:9-13).

11. Josué erere, ¿nikwe dre nuaindre ne kwe sribi Ngöbökwe nuainta ye rabadre bare kwin nie?

¹¹ Josué yebätä, “üai ni mikakäre töbätä” ye nämene täte, Moisés krütani ye bitikäre niara namani ji ngwanka (Deu. 34:9). Üai ye ñaka niara töi mikani kukwe mike gare aune jondron ñan tuabare nuainne Moisés erere, akwa niara tötikani kwe nitre Israel jie ngwen kä Canaán ye diankäre jai. Ja ñaka rabadre nüke törö nie sribi Ngöbökwe ruäre mikadre ni kisete nuainkäre angwane, Josué ni Ngöbö mikaka täte metre käkwe kukwe kwin bämikani ye raba ni dimike sribi ye nuainne. Jehovakwe käbämikani Josué ie ye erere, niara tä käbämike nie arato, kukwe nieta kwe ye nikwe mikadi täte angwane, niara sribi nikwe ye mikai nemen bare kwin (Jos. 1:7-9).

“Jehová üai ye Gedeón dimikani”

12-14. a) ¿Nitre Israel 300 käkwe nitre Madián kwati krubäte ganainbare ye tä dre driere nie? b) Nitre rükä namanina braibe ye ngwane, ¿Jehovakwe tödeka Gedeonkwe mikani ño dite? c) ¿Ye tä ni mike tö ngwen ño Jehovai kä nengwane?

¹² Josué krütani ye bitikäre, Jehovakwe die kwe yebiti jankunu nitre niara mikaka täte metre mikani dite. Nitre kwati nämene “di nekä” akwa “mikaninta dite” ye kädrieta tärä Jueces yebätä (Heb. 11:34). Gedeón mikani dite kwe. Ngöbökwe üai deme yebiti, niara töi mikani rüre nitre Israel kräke (Jue. 6:34). Nitre rükä ükaninkrö Gedeonkwe ye namani bäri braibe nitre rükä Madiankwe ye ngwä. Akwa yebiti ta, nitre rükä Gedeonkri ye nämene kwati krubäte namani tuin Jehovai, yebätä Gedeón nitre ye diandrekä bäri braibe niebare kwe bobu ie. Mrä mada, nitre Israel ye dianinkä itire itire rükäre nitre Madián 450 ketare ketare rükä yebe (Jue. 7:2-8; 8:10). ¿Ñokäre Jehovakwe kukwe ye nuainbare? Ne kwe nitre Israel ye ñaka rabadre nütüre ja di jeñebiti niaratre rüe ye ganainbare o rü gare ie yebätä.

¹³ Töbike kukwe nebätä, rüdre ye känenkri mä tädre siba nitre rükä Gedeonkwe ye ngätäite. Nitre rükä krene aune kä jüräbätä ñaka rabadrera ¿ye ngwane mä rabadre jäme? ¿O kä jürä rabadre mäbätä nane kukwe tare rabadre bare yebätä? Ye erere ñaka namani bare Gedeonbätä, ye medenbätä ni ñaka raba kukwe ye erere bämike ja töibätä. Kä jürä ñaka namani niarabätä, ñobätä ñan aune Ngöbökwe kukwe biani nuaindre ie ye nuainbare jökrä kwe (ñäkädre Jueces 7:9-14 yebätä). Gedeonkwe ja di käräbare Ngöböi (Jue. 6:36-40). Kukwe yebätä Jehová ñaka namani rubun kräke. Ñakare aune, niarakwe tödeka Gedeonkwe ye mikani dite.

¹⁴ Jehová die ni mikakäre kwäre ye käre. Niara raba nitre mikaka täte ye mike kwäre, nitre die ñaka o nitre ñaka raba ja krie mike akwle yebiti arato. Ruäre ngwane, ni rüe rabadre tuin bäri kwati nie o ni raba nemen ulire krubäte kukwe kri tä nemen ni kisete yebätä. ¿Ye erere angwane nikwe dre nuaindre? Gedeón ye erere, kukwe ñan tuabare rabadre bare ye ni ñaka rabadre ribere ja kräke akwa Kukwe Ngöbökwe bätä konkrekasion jie ngwanta kwe üai deme yebiti Jehová tä ni dimike aune ni jie ngwen (Rom. 8:31, 32). Kukwe käbämikata kwe ye tä ni mike tödeke aune niarakwe ni dimikai käre yei tö ngwen täte.

“Jehová üai namani Jefté yebiti arato”

15, 16. ¿Ñokänti Jefté ngängän ja töi mikani kwin, aune ye tä dre driere nitre rüne kä nengwane ie?

¹⁵ Ani kukwe mada namani bare mike gare jai. Kä nikani ta ye bitikäre, nitre Israel namani rüre nitre Amón yebe angwane “Jehová üai namani Jefté yebiti”. Ni ji ngwanka ne tö namani nitre rüere ye ganaindi ne kwe Ngöbö käikitadrekä, yebätä kukwe käbämikani kwe Ngöböi, ye abokän kukwe ñaka nuäre nuainbare kwe. Jehovakwe niara dimikadre rüe ganainne angwane, ni jatai kena niara ngäbiti ye biandi kwe ie käbämikani kwe. Niarakwe nitre Amón ganainbare rübätä yebiti jataninta angwane, ngängän kwe ye nikani niara ngäbiti (Jue. 11:29-31, 34). ¿Kukwe namani bare ye käi namani juto niarabätä? Ñakare, ñobätä ñan aune monso mada ñaka nämene niarakwe. Ye erere o ñakare, akwa niarakwe kukwe niebare ye erere nuainbare kwe aune nikani ngängä ngwena Siló sribikäre Jehová aibe kräke kä deme yekänti. Meri ye nämene Ngöbö  mike täte metre yebätä rünkwe kukwe käbämikani ye erere nuaindre kwe nükani gare ie (ñäkädre Jueces 11:36 yebätä). Üai deme diebiti niaratre nibu ie kukwe ye namani bare.

¹⁶ ¿Ñokänti tödeka namani krubäte Jefté ngängän yekwe aune töi namani kwin? Niara rün nämene Ngöbö mike täte metre aune kä jutobiti ye niara nämene mike ñärärä. Nitre rüne, ¿kukwe ne tä dre driere muen? Kukwe kwin bämikadre ye ütiäte krubäte. Munta kukwe driere monsotre ie ye metre mun kräke rabadre tuin niaratre yei. Erametre, munta Jehová tarere brukwä tätebiti ye rükadre gare metre monsotre munkwe ie, akwa ñan munta orasion nuainne aune munta ja di ngwen kukwe driere ietre ye aibebiti, ñakare aune munkwe ja ngwandre kwin yebiti arato. Niaratre tädi mun mike ñärärä ye ngwane, niaratre tö rabai ja mikai sribikä Jehová kräke. ¡Ye käi rabai juto krubäte mäbätä!

“Jehová üai namani sribire” Sansón yebätä

17. ¿Sansón dre nuainbare Ngöbö üai köböire?

¹⁷ Ngöbö üai deme Sansón dimikani ño ye ani mike gare mrä jai. Niara ye näire nitre Israel nämene ngite nitre Filisteo ye kisete. Ye bitikäre, “Jehová üai ye namani niara töi mike” nitre ye mikakäre kwäre (Jue. 13:24, 25). Üai ye Sansón mikani dite krubäte köböire kukwe ñan tuabare nuainbare kwe. Bati, nitre Filisteo käkwe nitre Israel ruäre töi kwitani niara kain ngite. Akwa “Jehová üai namani sribire niarabätä, aune kö nämene küdebätä ye namani kö lino nukwani ngise ye kwrere, aune cadena nämene niara küdebätä ye ngüdianinte” (Jue. 15:14). Niarakwe ja ngwani tö ñaka ye köböite di ñaka namani, akwa Jehovakwe niara mikaninta dite tödeka nämene kwe yebätä (Heb. 11:32-34; Jue. 16:18-21, 28-30). Erametre üai deme jondron ñan tuabare nuainbare Sansón kräke, ñobätä ñan aune kä ye ngwane kukwe ñan tuabare namani bare yebätä. Kukwe namani bare niarabätä ye raba ni dimike krubäte.

18, 19. a) ¿Kukwe namani bare Sansonbätä ye tä ni mike tö ngwen ño? b) Nitre Ngöbö mikaka täte metre kädirite jatäri yebätä mä kukwe mirita törö jai, ¿yekwe mä dimiri ño?

¹⁸ Sansón ye erere, üai deme tä ni dimike. Ye köböire ni raba Jesús mike täte, niarakwe niebare ‘ni rabadre kukwe driere nitre jökrä ie aune  kukwe mike gare täte’ (Hech. 10:42). Kukwe biani nuaindre ne abokän känti sribi keta kabre nuainta, aune ni ñan därebare töbätä sribi ye nuainkäre. Yebätä, ¡üai deme käkwe ni dimikadre nita ribere krubäte jai! Ni Ngöbö kukwei niekä Isaías ye erere ja ruin nie, niarakwe niebare: “Dänkien Kri, Jehová käkwe ti juni, niara üai käkwe ti juni” (Isa. 48:16). Erametre, ni juanta üai Ngöbökwe köböire. Yebätä, nikwe sribidre kä jutobiti, aune Jehovakwe ni tötikai bäri nuainbare kwe Moisés, Bezalel aune Josué kräke erere ye nikwe mikadre gare kwin jai. “Ngöbö Kukwei abko tä ngitra kwrere Ngöbö Üaikwe” ye nikwe ketadrete dime kisete, niarakwe ni mikai dite nuainbare kwe Gedeón, Jefté aune Sansón kräke erere ye nikwe ngwandre törö jai (Efe. 6:17, 18). Nikwe ja tuai kukwe tare ben angwane nikwe Jehová känändre ja käne, ye erere nikwe nuaindi angwane ni rabai dite Sansón erere kukwe ja üairebiti.

¹⁹ Gare metre nie, nire nire käkwe ñaka kä jürä ngwain jabätä ja mikakäre kukwe metre Ngöbökwe yekri, yei Jehovakwe käre jondron kwin biandi. Nikwe ja tuainmetre jie ngwandre üai deme yei angwane, tödeka nikwe ririai mantre jetebe. Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti, kukwe kwin bämikani ye nikwe mikaita gare jai Kukwe Kristiano Tikani Griekore yebätä. Erametre, Pentecostés ye känenkri aune ye bitikäre üai deme sribibare ño nitre Ngöbö mikaka tä metre siklo kena yebätä rabai gare nie, yekwe ni dimikai krubäte arato.

Ngöbö üaikwe nitre kädekateta jatäri ne dimikani nibi gare mäi, ¿ye tä dre mike gare mäi?

• Moisés

• Bezalel

• Josué

• Gedeón

• Jefté

• Sansón

[Kukwe ngwantarita]

[Kukwe nieta página 22]

Üai deme ye raba ni mike dite Sansón erere kukwe ja üairebiti

[Jondron üai bämikani página 21]

Nitre rüne tä Ngöbö mike täte kä jutobiti ye erere monsoi töta nemen ja ngwain