Nitre tä kukwe ngwentari

Ni kristiano törbadre ni mada mikai nüne gwi jabe ye ngwane, ¿kukwe meden meden rabadre ngwen törö jai?

Nitre jökrä tä kä ribere jai nünankäre, akwa ju ñakare jeñe kwetre. Ngwian ñaka kwetre, bren bätä kukwe mada yebätä, tätre nüne mräkätre menteni yebe. Juta ruäre te nitre ja mräkäre kwati tätre nüne keteitibe jabe, aune kä ñakare nünankäre kaibe ietre.

Juta Jehovakwe ye ñaka tä kukwe keta kabre ükete mikakäre täte ju biandre ni madai yebätä. Akwa tä nitre kristiano jökrä nübaire kukwe keta kabre ükaninte Bibliabätä mikadre täte ye mike ñärärä, ne kwe nünanta kwetre ye nemen kwin Ngöbö kräke o ñakare ye rabadre gare ietre. ¿Kukwe meden meden ükaninte Bibliabätä abokän mikadre täte?

Niaratre käkwe nünandre keteitibe ni madabe köböite dre raba nemen bare niaratre yebätä aune kukwe ja üaire yebätä, ye ütiäte krubäte ngwandre törö kwetre jai. ¿Nitre ye ja ngwen ño? ¿Tätre Jehová mike täte? ¿Kukwe nieta Bibliabätä ni jie ngwankäre ye ererebätä niaratre tä nüne? Apóstol Pablo käkwe kukwe niebare ni mikakäre mokre ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti: Munkwe ñan ja ngökamna [...] “ni kukwe muko diän diän ben ni töi kuin metre tä ja gete  angwane, ni töi kuin metre abko tä neme diän arato” (1 Corintios 15:33).

Ne madakäre, Biblia tä mike gare metre, ni jämi nemen gure metre rabadre jabe aune nitre niena gure rabadre ni madabe ye ñakare kwin Jehová kräke (Heb. 13:4). Kukwe ükateta ne kwe ni brare iti aune meri iti jämi nemen gure metre käkwe nünandre jabe ju kwatibe te ni gure metre kwrere ye ñaka kwin Jehová kräke. Nitre tuanmetreta ja mike gure ngwarbe yekänti ni kristiano ñaka rabadre nüne jire chi.

Ne madakäre, Nitre tä Ngöbö känene ye kräke kukwe ne mikata gare Bibliabätä: “kübia jabätä meri [...] ben, ye ngänikaire mun gitia” (1 Corintios 6:18). Yebätä, kukwe ükadrete ni mada mikakäre nüne keteitibe gwi jabe känti ja mika raba gure käme ye abokän ñaka kwin. Ñodre, nitre kristiano kabre tädre nüne ju kwatibe te jabe, ¿ye raba töi mike ja mike gure gore? Nitre mada käkwe kä mikadrekä gwi ye ngwane, ni brare iti aune meri iti ñaka gure jabe rabadre kaibe gwi jabe, ¿dre raba nemen bare? Ni brare iti aune meri iti tö ja mikai gure tädre kwarto kwatibe te kübien angwane raba ja mike ngite. Ye medenbätä kukwe ne erere nikwe ñaka nuaindre.

Nitre nämene gure jabe käkwe ja tuanimetre ye ñaka rabadre nüne jankunu jabe ju kwatibe te arato. Ñobätä ñan aune niaratre nämene kukwe ruäre nuainne kaibe jabe, ye erere töi raba nuainbätä aune raba ja mike gure gore (Pro. 22:3).

Ni rabadre kukwe mada ütiäte ngwenta törö jai: nitre nünanka ni bäre ye raba töbike ño nibätä. Kukwe ükadrete ni mada mikakäre nüne jabe ye raba nemen tuin kwin ni kristiano ie akwa nitre nünanka ni bäre ye raba ni kädriere käme. Kukwe ye erere ñaka kwin, ñobätä ñan aune ni ñaka tö Jehová kä ye mikai käme nita ja ngwen ño yebiti. Ye medenbätä ni tö kukwe niebare Pablokwe ne mikai täte: “Ñansi munkwe ja mika jite judiotre, griekotre, aune nitre ja ükakrökä Ngöbökwe ötakäre; [...] erere arato ti tä nitre jökrä mike nuäre, jondron jökräbiti [...]. Ñan ti tä jondron kwin känene akwle ja kräke, akwa jondron kwin känänta ni kwati kräke tikwe, abokän kwe niaratre rabadre kwäre” (1 Cor. 10:32, 33, NGT).

Erametre ruäre ngwane ñaka rabai nuäre kukwe ruäre ükatekäre kukwe metre Jehovakwe ye ererebätä. Akwa, ütiäte krubäte ni kristiano jökrä rabadre “jändrän mden mden tuen dbe ni Dänkienye, ye [...] mik[e] ñäräre kuin ja käne”. Kukwe käme ñaka nuain tädre niaratre gwirete ye mikadre gare kwin kwe jai (Efe. 5:5, 10). Ye nuainkäre, Ngöbökwe niaratre jie ngwandre rabadre ribere ie aune rabadre ja di ngwen ja ngübarebiti ja ngrabare aune ja mika gure gore yebiti aune ñaka Jehová kä ye mikadre käme kwetre.