Siklo kena yete aune ni näire üai Ngöbökwe tä ni jie ngwen

“Akwa jondron ne jökrä, Ngöbö Murie ara [...] tä nuainne” (1 COR. 12:11, NGT).

1. ¿Drebätä ni bike ja tötike kukwe ja tötikara nekänti?

PENTECOSTÉS. ¡Kukwe ne tä kukwe kwin namani bare ngwen törö nie! (Hech. 2:1-4). Siklo kena yete, üai deme mikani näkäin nitre Ngöbö mikaka täte yebiti yekwe nitre Ngöbö mikaka täte töi mikani ja mäke bäri kwin Ngöböbe. Kukwe ja tötikara käne yekänti rababa gare nie, nitre ja mikadre kristiano ye känenkri, Jehová üai yebiti nitre niara mikaka täte metre tötikani bä kabre sribi kri aune ñaka nuäre nuainkäre. Akwa, ¿üai deme ye sribibare ño Kristo känenkri aune siklo kena ye ngwane? Aune, ¿üai deme Ngöbökwe tä sribire ye tä nitre kristiano dimike ño kä nengwane? Ani mike gare jai.

“¡Mike ñärärä! ¡Ti sribikä Jehovakwe!”

2. ¿Üai deme käkwe sribi meden nuainbare Mariabätä?

² Sala kri Jerusalén yekänti nitre Ngöbö mikaka täte metre nämene ja ükaninkrö ye ngätäite  María nämene, köbö yete Ngöbö üai deme käbämikani ye näkäni nitre yebiti (Hech. 1:13, 14). Köbö ye känenkri, niarakwe üai deme tuani sribi kwin nuainne kä kwati krubäte te. Kä grebiti kwäjätä nikani ta yete, María jämi ja mike gure ye känenkri, Jehovakwe “Üai Deme” yebiti Monsoi kwe nämene kä kwinbiti mikani nemen nire Mariabätä (Mateo 1:20).

3, 4. ¿María ja töi mikani ño aune ye erere ni raba nuainne ño?

³ ¿Ñobätä María yei sribi bäri ütiäte biani? Sribi meden nämene Ngöbökwe niara kräke ye ángel mikani gare ie aune, niarakwe niebare: “¡Mike ñärärä! ¡Ti sribikä Jehovakwe! Mätä kukwe niere ye erere rabadre bare tibätä”. Nikwe töbikadre kukwe niebare kwe yebätä angwane ñobätä sribi ye biani ie rükai gare nie (Luc. 1:38, NM). Kukwe nämenena gare Ngöböi ye María mikani gare, kukwe niebare kwe nebiti: niara brukwä nämene juto biare Ngöbö töi namani dre nuaindi ye kan ngäbitikäre. Niara rabai muruore ye ngwane, nitre nünanka niara bäre käkwe töbikadi ño niarabätä ye ñaka ngwanintari kwe, aune niara kukwe muko yebätä matai ño ye ñaka namani ngwentari jai. María ja biani ni sribikä bäri töi bobre, yebiti bämikani kwe niara nämene tö ngwen täte Däkien Jehová yei.

⁴ Ruäre ngwane nita ja tuin sribi aune kukwe ñaka nuäre ben Ngöbö mikabätä täte arato, ye ñaka raba nemen tuin nuäre nuaindre nie. Ye erere ngwane, ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita tö ngwen täte Jehovai, ne kwe jondron jökrä rabadre bare kwin tie niara tö ie erere? ¿Tita bämike niara tä dre ribere nuaindre tie ye nuainkäre tita juto biare?” Gare kwin nie: Nikwe tö ngwandi Jehovai ja nire tätebiti aune niara gobran kri bätä niara tö dre nuaindi ye nikwe mikai täte ngwane, niarakwe üai kwe biain nie (Hech. 5:32).

Üai deme Pedro dimikani

5. Pentecostés kä 33 ye känenkri, ¿üai deme yekwe sribibare ño Pedro yebätä?

⁵ María erere, apóstol Pedro ja okwä jeñebiti üai deme tuani sribire jabätä Pentecostés kä 33 ye känenkri. Ñodre, Jesús ja di biani niarai aune nitre apóstol mada yei chokalitre juantarikäre mento (Mar. 3:14-16). Biblia ñaka tä kukwe ye mike gare täte nie, akwa Pedro käkwe üai yebiti sribibare mikata gare. Pedro nikani Jesús kokwäre mren Galilea yebiti ta ngwane, Ngöbö die ye namani gare kwin (ñäkädre Mateo 14:25-29 yebätä). Erametre, üai deme köböire Pedro jondron ñan tuabare nuainbare. Akwa üai deme Jehovakwe ye namanina juto biare kukwe mada nuainkäre Pedro aune nitre mada ja tötikaka Jesube ye kräke.

6. Pentecostés yete aune ye bitikäre, ¿Pedro dre nuainbare üai deme ye köböire?

⁶ Bieta Pentecostés ye ngwane, üai deme käkwe Pedro aune nitre mada ja tötikaka Jesube dimikani blitakäre nitre juta madate nükani basare Jerusalén yebe. Ja känenkäre, Pedro ja töi mikani blite nitre kwati nämene ja ükaninkrö yebe (Hech. 2:14-36). Pedro ye nämene ja ngwen käme ni mada köböite aune kä jürä nämene niarabätä, akwa niara dimikani kukwe mikakäre gare nitre namani niara rä ötö aune ja mike rüere ye ngwärekri (Hech. 4:18-20, 31). Ne madakäre, kukwe ñaka nämene gare niarai ye üai deme käkwe mikani gare ie (Hech. 5:8, 9). Üai deme ye ja di biani niarai ni iti krütani mikakäreta nire (Hech. 9:40).

7. Pedro dianinkä üai deme yebiti ngwane, ¿kukwe meden driebare Jesukwe abokän nükani gare metre ie?

⁷ Pentecostés ye känenkri, kukwe keta kabre driebare Jesukwe ye nükanina gare Pedro ie (Mat. 16:16, 17; Juan 6:68). Akwa kukwe driebare Jesukwe yete kukwe ruäre ñaka nükani gare Pedro ie, ñodre Jesús rükaita nire üaire köbö köbömäkäre aune Gobran Jesukwe rabai kä kwinbiti (Juan 20:6-10; Hech. 1:6). Ne madakäre, nitre ruäre kä tibienbätä rabai üaire aune niken kä kwinbiti gobrankäre ye ñaka namani nüke gare Pedro ie. ¿Ñongwane kukwe ye nükani gare ie? Niara dianinkä üai deme yebiti aune namani nänkäre kä kwinbiti ye ngwane nükani gare ie.

8. ¿Kukwe meden gare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune “obeja mda” yei?

 ⁸ Üai deme namani nitre ja tötikaka Jesube yebiti angwane, kukwe ja üaire ye nükani gare bäri niaratre yei. Ngöbö die yebiti, niaratre Kukwe Kristiano Tikani Griekore, abokän känti Jehová tö dre dre kwin nuain ye mikani gare kwetre (Efe. 3:8-11, 18). ¡Niaratre kukwe tikabare ye tä ni dimike krubäte! Kä nengwane, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune “obeja mda” ye tä kukwe tikani ye arabebätä ja tötike (Juan 10:16). ¿Üai deme tä Ngöbö Kukwei mike nüke gare ye ütiäte ni kräke nita bämike?

Üai deme namani Pablo yebätä

9. ¿Dre nuainbare Pablokwe üai deme köböire?

⁹ Bieta Pentecostés ye bitikäre kä nikani kwati ta ye ngwane, üai deme Ngöbökwe namani: Saulo yebätä, ye bitikäre niara kädekani apóstol Pablo. Üai deme yekwe sribibare bä kabre niarabätä, ye ruäre tä ni dimike kä nengwane. Ñodre, niara töi mikani kwe tärä ketajätä biti ketabokä Bibliabätä tike. Aune Pedro erere, üai deme yekwe Pablo dimikani, nitre näin kä kwinbiti ye ñaka krütaita aune ngrabare ñaka rikai ngwarbe ye mike nüke gare jai, aune kukwe ye tike metre. Ne madakäre, üai deme ye köböire Pablo nitre bren mikaninta kwin, chokalitre juanintari mento aune nitre krütani mikaninta nire kwe. Akwa, üai deme niara dimikani sribi bäri ütiäte nuainne, aune sribi ye nuainkäre Ngöbö täbe ni dimike kä nengwane, akwa ñaka kirabe ye erere.

10. ¿Üai deme Pablo dimikani ño blitakäre?

¹⁰ Pablo nämene Chipre ye ngwane, üai deme namani täte niarabätä, aune kä jürä ñaka namani niarabätä blitakäre ni iti sukiare ben. Ni gobranka kä Chipre yekänti yekwe niara kukwe nuabare töi kwinbiti. Ye erere, “kukwe kuin” Jehovabätä “diri namani, yebtä gobran ñan töi namani krütare” (Hechos 13:8-12). Kukwe metre driekäre üai deme ribedre krubäte jai ye nükani gare apóstol Pablo ie (Mat. 10:20). Yebätä, nitre kristiano Éfeso yekwe oradre Ngöböi niara kräke ribebare kwe ietre ne kwe niarakwe ‘blitadre ño’ ye Ngöbökwe mikadre gare ie (Efesios 6:18-20).

11. ¿Ngöbö üai yekwe Pablo jie ngwani ño?

¹¹ Üai deme Pablo tuanimetre blite kä ruäre känti akwa kä ruäre känti abokän ñaka tuanimetre blite kwe. Ne madakäre, niara nämene niken kukwe driere juta madate ye ngwane käre üai deme niara jie ngwani (Hech. 13:2; ñäkädre Hechos 16:6-10 yebätä). Kä nengwane, Jehová täbe üai deme yebiti kukwe drieta ye jie ngwen. Aune Pablo ye erere, nita ja di ngwen ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe metre ye mikakäre gare aune nuainta kä jutobiti. Erametre kä nengwane, üai deme ñaka tä ni jie ngwen nuainbare kwe Pablo näire ye erere, akwa gare metre nie üai ye täbe ni jie ngwen kukwe driere jankunu nitre mada tö kukwe metre mikai gare jai yei (Juan 6:44).

“Tä sribire bä kabre”

12-14. ¿Üai deme tä sribire ja erebe nitre jökrä Ngöbö mikaka täte yebätä? Mä raba mike gare.

¹² Erametre, nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti siklo kena näire, ye kräke Jehová jondron kwin mikani nemen bare ño ye nita ngwen törö jai angwane, ye tä ni Ngöbö mikaka täte mike dite. Üai jondron ñan tuabare nuainkäre yebätä Pablo dre niebare, ye ani  mike ñärärä kukwe tikani kwe nitre corinto ie yebätä: “Ngöbö Üaita ja di dräire bätäkä ngwarbe jene jene, akwa Ngöbö Üai [...] käta ja di bien [...], sribi tärä bätäkä ngwarbe Ngöbökrä, akwa sribi ye abko nuenta ni Dänkien itibe köböire amne niara kräke. Ye kwrere arato, sribita neme bare bätäkä ngwarbe [...] akwa Ngöbö itibe käta sribi ngwena bare” (1 Cor. 12:4-6, 11). Ni Ngöbö mikaka täte itire itire tö dre kwin nuain ye ererebätä üai deme raba sribire bä kabre. Erametre tä ‘obeja braibe’ Kristokwe aune “obeja mda” ye dimike (Luc. 12:32; Juan 10:16). Akwa, ñaka tä sribire ja erebe nitre jökrä konkrekasionte yebätä.

¹³ Ñodre, nitre umbre ye kädekata üai deme yebiti (Hech. 20:28). Akwa, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jökrä ñaka tä sribi ne nuainne. Ne tä mike gare üai deme Ngöbökwe ye tä sribire bä kabre ja mräkätre konkrekasionte yebätä.

¹⁴ “Üai käta” nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti “mike Ngöbö ngäbriänkäre” ye Jehová tä mike niaratre yebätä, abokän niaratre Ngöbö monsoi tä nemen gare ietre gärätä. Üai deme yebiti Ngöböta nuainne, üai ye arabe käkwe Monsoi itibe ganinkröta nünankäre kä kwinbiti aune käre (ñäkädre Romanos 8:11, 15 yebätä). Üai ye arabebiti niarakwe jondron jökrä sribebare (Gén. 1:1-3). Aune üai yebiti Bezalel dimikani kwe tabernáculo sribere, Sansón dimikani kwe jondron ñan tuabare nuainne aune Pedro dimikani kwe näin mrenbiti ta. Akwa nikwe mikadre gare kwin jai: üai Ngöbökwe tä ni iti jie ngwen ye ñaka ja erebe Ngöbö üai tä denkä nänkäre kä kwinbiti yebe. Erametre, üai deme tä nitre denkä nänkäre kä kwinbiti ye abokän kukwe keteiti bäri ütiäte nuainta kwe. Aune nire diankata nänkäre kä kwinbiti ye Jehová aibe ie gare.

15. ¿Ngöbökwe kärekäre nitre diankä jankunu üai deme yebiti? Mä raba mike gare.

¹⁵ Nibira gare nie erere, kä kwati krubäte te nitre Jehová mikaka täte metre ye tä Kä tibienbätä aune käre niara tä üai deme yebiti niaratre dimike bä kabre. Üai deme yebiti nitre brare aune merire diankata nänkäre kä kwinbiti ye nuain jatani Pentecostés kä 33 ye ngwane, ye bitikäre ñaka nuain rabaira. Akwa jankunu Ngöbökwe üai deme ye biandi nitre niara mikaka täte yei sribi Kwe ye nuainkäre kärekäre.

16. ¿Nitre kristiano yei dreta nemen bare üai deme köböire?

¹⁶ ¿Nitre Ngöbö mikaka täte yei dreta nemen bare üai deme köböire? Apocalipsis 22:17 tä mike gare: “Ngöbö Murie Deme, aune meri tä Kordero kräke, kätä niere krörö: ‘¡Jakwre!’ Kukwe juruadre nire ie, käkwe niedre: ‘¡Jakwre!’. Nire ie tömana, jakwre; angwane nire tö tömana ñai, käkwe ñö ja nire kräke ne ña ngwarbe”. Üai deme diebiti, nitre kristiano kätä nitre “ie tömana” ye nübaire ñö ja nire kräke drieta Jehovakwe ye ñain. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä sribi ne jie ngwen metrere aune obeja mada abokän tä niaratre dimike. Niaratre tä nünankäre kä kwinbiti o kä tibienbätä, akwa tätre ja denkä Jehová mikakäre täte aune ngökata “ñöte ni Rün käbti, Ngöbö Odei käbti amne Ngöbö Üai Deme käbti” (Mat. 28:19). Niaratre jökrä tä ja tuenmetre jie ngwandre üai deme ie aune tätre ja töi mikamana ie jondron kwin nuainne (Gál. 5:22, 23). Nitre kristiano nänkä kä kwinbiti aune nünanka kä tibienbätä ye tä ja tuenmetre dimikadre üai deme yei Ngöbö kukwei deme mikakäre täte (2 Cor. 7:1; Apoc. 7:9, 14).

Nikwe üai deme kärädre jankunu Ngöböi

17. ¿Üai Ngöbökwe tä nibätä ye nita bämike ño?

¹⁷ Nikwe nünain kärekäre kä kwinbiti o kä tibienbätä akwa: Jehová tä ja “di kri” ye bien ni jökrä ie ne kwe nikwe niara mikadre täte jankunu aune ye köböire jondron käbämikata kwe ye rabai nikwe (2 Cor. 4:7). Nita Gobran Ngöbökwe kukwei kwin ye driere jankunu yebätä ruäre ngwane nitre tä ni kötaire. Nita “tödeke Kristobti, ye dokwäre ni mdakwe ñäkä[i] taretare” nie ye nikwe ngwandre törö jai. Akwa nikwe kukwe driedi jankunu angwane, kä rabai juto nibätä aune nikwe bämikai “Ngöbö Üai bä nuäre tä nüne” nibätä (1 Pedro 4:14).

18, 19. ¿Üai deme yebiti Jehová dre biain nie ni dimikakäre aune ni töita kwatibe dre nuainkäre?

 ¹⁸ Nikwe üai deme käräi ja brukwä tätebiti Ngöböi angwane, Ngöbökwe üai deme ye biandi nie aune üai deme ye ni mikai bäri töbätä bätä ni töi mikai kwe sribire brukwä tätebiti Jehová kräke. Biblia tä mike gare metre: “Ngöböta sribire munbtä mun töi mikakäre biare sribi kuin nuenkäre amne [...] sribi kwe ye ngwiankäre bare”. Ütiäte krubäte nikwe sribidre “Ngöbö kukwei mikakäre täte jökrä [...] Ngöbökwe [ni] dianinantari bä mikakrä metre”. ¿Raba nemen ño nikwe? Nikwe ja tuanemetre jie ngwandre üai deme yei aune nikwe ja di ngwandre “Ngöbö kukwei kuin käta ni mike nüne kärekäre, ye ket[e]te dime kisete”, aune nikwe ñaka tuanemetre (Fili. 2:12, 13, 16).

¹⁹ Nikwe tö ngwain täte üai deme yei angwane, sribi mikata ni kisete ye nikwe nuaindi ja brukwä tätebiti, nikwe ja di ngwain sribi ye nuainne bäri kwin aune nikwe ja di käräi Jehovai sribi ye nuainkäre (Sant. 1:5). Jehová ni dimikai niara Kukwei ye mike nüke gare jai, ja tuin kukwe tare ben aune kukwe kwin ye driere. Nikwe üai deme kärädre Ngöböi ye ngwane, nikwe kukwe ne ngwandre törö jai: “Käre munkwe jändrän kärä Ngöböye amne Ngöbökwe biandi munye. Erere arato, munkwe jändrän känäntari Ngöbö känti amne kwandi munye. Erere arato, nita neme jukwebtä jändrän kärere ni mdaye, ye kwrere käre munkwe jändrän kärä jukwebtä Ngöböye angwane, Ngöbökwe jukwe tikadi [...] munye” (Luc. 11:9, 13). Ye erere: Jehová üai deme kwe biandre jankunu nie ni jie ngwankäre nikwe kärädre käre ie, tä nuainne kirabe ye erere.

¿Mä raba mike gare?

• ¿María ja töi mikani ño abokän erere nikwe nuaindre ne kwe kukwe kwin rabadre nikwe?

• ¿Üai Ngöbökwe yekwe Pablo jie ngwani ño?

• ¿Üai deme ye tä ni jie ngwen ño kä nengwane?

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 24]

Üai deme köböire, Pablo üai käme ganainbare

[Jondron üai bämikani página 26]

Nikwe nünain kä kwinbiti o Kä tibienbätä ye jökrä ie Ngöbö üai deme ye biain