Ngöbö Kukwei ye ütiäte nitre kristiano metre kräke

REPRODUCIR EN

“Mä kukwei ye metre” (JUAN 17:17, NM).

1. Kukwe meden ütiäte abokänbätä nitre testiko Jehovakwe ñaka ja erebe iglesia madabe ye mä raba niere.

¿NI TESTIKO Jehovakwe ben mäkwe blitaba kena ye törö mäi? ¿Kukwe meden nieba kwe abokänbätä mä töi rababa ñan krütare? Nitre kristiano kwati raba niere: “Kukwe ngwantariba tikwe ye jökrä niara mikaba gare tie Biblia yebiti”. Erametre, Ngöbö töita ño Kä tibien kräke, nitre krütani ye tä ño aune ni mräkätre tare nikwe krütani abokän tuaita nikwe ie tö ngwandre, ye jatani nüke gare nie ye käi namani juto krubäte nibätä.

2. ¿Ñobätä Biblia ye ütiäte mä kräke?

²Mäkwe ja tötikabare jankunu ye ngwane nükani gare mäi, Biblia tä kukwe metre mike gare nie gata, ja nire, aune kukwe ja känenkäre yebätä. Erametre, blitata tärä bäri kwin ni jökrä kräke yebätä, ñobätä ñan aune kukwe nietabätä ye käre ütiäte aune nire nire tä ja tuenmetre jie ngwandre ie ye tä nüne bäri kwin aune kä jutobiti (ñäkädre Salmo 1:1-3 yebätä). Ye medenbätä nitre kristiano metre ñaka Biblia mike tuin jai “ni kä tibienbätä kukwei kwrere, [...] [ñakare aune] Ngöbö kukwei kwrere” (1 Tes. 2:13). Kukwe ja tötikara nekänti ni bike ja tötike kukwe namani bare kirabe yebätä, abokän känti mikai gare metre nie, nitre tä Biblia mike ütiäte jai ye ñaka ja erebe nitre mada ñaka mike ütiäte jai yebe.

KUKWE ÑAKA NUÄRE ÜKANINTE

3. ¿Kukwe meden käkwe konkrekasion siklo kena ye ñäkäninbiti aune ñobätä kukwe ye ñaka namani nuäre ükadrete?

³Kena ni iti ñaka Judea, kädeka nämene Cornelio, cha kwata ñaka tikaninkä (sircusición) ye dianinkä üai deme yebiti. Niara ye bitikäre, nitre mada ñaka Judea kwati bäri käkwe tödekabare Jesubiti, ye käkwe kukwe kri mikani nemen bare: ¿niaratre ja ngökadre ñöte ye känenkri rabadre ja cha kwata tikekä, kukwe nämene ükaninte juta Israel kräke ye ererebätä? Kukwe ngwantarita ne ñaka namani nuäre mikadre gare nitre därebare nitre Judea ngätäite ye kräke. Nikwe ngwandre törö jai, nitre nämene Kukwe biani Ngöbökwe Moisei mike täte ye ñaka nämene niken nitre ñaka Judea ye gwirete aune ñaka nämene mike ja mräkäre arato. Ne madakäre, nitre kristiano Judea käkwe iglesia käne kwetre tuanimetre yebätä rüe nämene nakainkä tare krubäte. Nitre ñaka Judea ye niaratre nämene kain ngäbiti töi kwinbiti angwane, niaratre nämene ja tuin bäri kukwe tare ben, ñobätä ñan aune niaratre ñaka namanina ja mäke nitre Judea aibe ben yebätä (Gál. 2:11-14).

4. ¿Nire nire käkwe ja ükaninkrö kukwe ükatekäre aune kukwe meden ngwanintari raba ruin nie?

⁴Kä 49 yete, nitre apóstol aune nitre umbre Jerusalén —niaratre jökrä ye cha kwata nämene tikaninkä— käkwe “ja ükaninkrö [...] blitakäre kukwe yebtä” (Hech. 15:6). Niaratre ñaka ñäkäbare jai kwärikwäri nitre ja tötikaka krikri nämene kukwe niere yebätä, ñakare aune kukwe Bibliabätä ye erere kädriebare kwetre jabe. Kukwe ketebu ñaka ja erebe mika nämene täte yebe niaratre ja tuani. ¿Kukwe ye ükaninte ño kwetre? Ja ruin bäri ütiäte ni madabätä o töbikata ño, ¿ye ererebätä niaratre kukwe ye ükaninte? ¿Nitre kukwebätä Israel rüe namani nakainkä ye nikani ta angwane kukwe ye ükaninte kwetre? ¿Kukwe ükaninte jabe kwetre, ne kwe niaratre tuanemetre blite kukwe meden ütiäte niekäre?

5. Kä 49 yete gätä nuainbare Jerusalén, ¿ye ñobätä ñaka ja erebe nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä käkwe gätäbare siklo ye bitikäre yebe?

⁵Nitre ji ngwanka iglesiate tä gätä nuainne ye ngwane käre tätre kukwe ükete jabe aune tätre nitre töi mike jadibiti ja mike kukwe nieta kwetre yekri. Ye erere ñaka namani bare gätä nuainbare Jerusalén ye ngwane. Akwa, nitre käkwe gätäbare yekwe kukwe ükaninte kwin jabe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre ye nämene kukwe jene jene mike era jai akwa jökrä nämene Kukwe Ngöbökwe mike ütiäte jai aune tärä ye aibebiti kukwe ükate raba kwin ye nämene gare ietre (ñäkädre Salmo 119:97-101 yebätä).

6, 7. Nitre cha kwata tikaka nämene yebätä kukwe kri nakaninkä, ¿ye ükaninte ño Biblia yebiti?

⁶Amós 9:11, 12 yebiti kukwe ye ükaninte metrere, kukwe ye arabe tä tikani Hechos 15:16, 17 (NGT) tä niere: “Ti jataita, käkwe ju Davidkwe nikani tibien, ye [...] [ükaiteta]. Ju kunkwä ye ketaikäta bobukäreta tikwe jabätä, biti mikaita tikwe; abokän kwe ni jökrä käkwe Ji dokwäte kri [Jehová] känändre, [...] arato nitre ñan judíore ne medendre tä kädekani ti käbiti”.

⁷Nitre ñaka Judea nämene tödeke Jesubiti ye ñaka rabadre ja dibiti ja cha kwata tikekä ye texto ne ñaka tä mike gare metre. Akwa nitre kristiano Judea ye ñäkädre texto yebätä angwane ye erere rükadre gare ietre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre ñaka Judea nämene ja cha kwata tikekä ye ngwane, niaratre kädeka ñaka nämene jankunu “nitre [...] ñaka Judea” aune niaratre nämene nemen ja mräkätre Judea erere (Éxo. 12:48, 49). Kukwe nuain nämene ne mikata gare Ester 8:17, Septuaginta yekänti nieta: “Nitre kwati kä tibienbätä cha kwata tikaninkä aune namani nitre Judea ye erere” (Biblia Textual, nota; cursivas nuestras). Ye medenbätä, ¿kukwe meden mikani gare texto Amós yebätä? Texto yekänti mikani gare juta mrä rabai aune kädekai Ngöbö kä yebiti. Nitre täi juta Israel yekänti ye rabai käne nüne juta yete, ye abokän nitre, brare aune merire Judea, bätä nitre menteni käkwe ja mikani kukwe mika nämene täte nitre Judea kwe yete abokän cha kwata tikaninkä, ye gärätä arato. Akwa niaratre ye ngätäite “nitre ñaka Judea” rabadi, ye abokän nitre cha kwata ñaka tikaninkä gärätä. Ne tä mike gare metre: nitre ñaka Judea yekwe ñaka ja cha kwata tikadrekä ja mikakäre kristiano.

8. ¿Ñobätä nitre kristiano metre ñaka kä jürä ngwani jabätä kukwe ükatekäre?

⁸Kukwe Ngöbökwe aune üai deme köböire nitre kristiano metre käkwe “töb[ikabare] ja erebe jökrä” (Hech. 15:25, NGT). Nitre kristiano Judea ye rüe rabai bäri ye namanina gare nitre Ngöbö mikaka täte metre yei akwa niaratre jökrä käkwe ja mikani kukwe ükaninte Bibliabiti yekri (Hech. 16:4, 5).

NITRE TÖI ÑAN NÄMENE JA EREBE

9. ¿Dre käkwe tödeka nitre kristiano kwe ye juani ngwarbe aune kukwe meden ütiäte drieta Bibliabätä abokän kwitani jene?

⁹Pablo mikani gare, nitre apóstol krütai ye bitikäre, konkrekasion nitre kristiano kwe yete kukwe ngwarbe mika rabai täte (ñäkädre 2 Tesalonicenses 2:3, 7 yebätä). Arato nitre umbre konkrekasionte ye “ñan tö rabadi kukwe era Ngöböbtä ye kukwei nuai” (2 Tim. 4:3). Pablo käkwe nitre umbre braibe konkrekasionte mikani mokre: “Nitre mun ngätäite rükai krö, kä rabai kukwe ngwarbe driere nitre ja tötikaka jäkäkäre ja jiebiti” (Hech. 20:30, NGT). ¿Drekwe niaratre mikani töbike käme o ñan töbike metre? Dre käkwe niaratre töi mikani ye erere ye enciclopedia kwati ütiäte krubäte tä mike gare: “Nitre kristiano griekore käkwe ja tötikabare jondron sribebare yebätä, tö namani tödeka kwetre mikai gare kukwe nämene nüke gare ietre ye ererebätä, ne kwe niaratre käikitadrekä aune nitre ñaka Ngöbö mike täte ye töi kwitakäre” (The New Encyclopædia Britannica). ¿Kukwe meden drieta Bibliabätä abokän kwitani jene? Metrere kukwe Jesukristo yebätä. Biblia abokän tä mike gare niara ye Ngöbö Monsoi, akwa nitre griekore ja tötikaka krikri abokän namani niere Jesús ye Ngöbö.

10. Nire abokän erametre Kristo ngwantari namani, ¿ye ükatekäre nuäre jabe nitre ye dre nuaindre?

¹⁰Nitre ji ngwanka iglesiate käkwe ñäkäbare jai kukwe nebätä gätä nuainbare keta kabre kwetre yete. Nitre nänkä iglesiate niaratre ben yekwe Biblia mikani ütiäte jai akräke kukwe ye rabadre nuäre ükadrete; akwa jökrä bäsi käkwe ñaka nuainbare. Gätä nuain nämene ye känenkri niaratre jökrä bäsi nämene töbike käne kukwe meden niedi kwetre yebätä, aune niaratre nämene nikenta ye ngwane kukwebätä niaratre nämene töbike ye nämene nemen bäri metre kräketre. Kukwe tikani aune kukwe mada ükate nämene gätäte ye nane nane ükate nämene Biblia yebiti.

11. ¿Nitre kädekata Padre käkwe kukwe tikani ye mikani ño bäri ütiäte jai aune ñobätä?

¹¹Nitre nämene Jesús mike Ngöböre jai, ¿ye käkwe ñobätä ñaka Biblia mikani ütiäte? Charles Freeman ni kukwe kira tikaka tä mike gare, “texto keta kabre känti Jesús arabe käkwe mikani gare niara nämene sribire Rün kräke ye rüere kukwe metre ñaka namani kwen ietre”. Ye köböite, Tärä ketabokä ye täte nitre ji ngwanka iglesiate niaratre jiebitikäre ye käkwe kukwe mada ükaninte mikadre täte aune kukwe nämene nüke gare ietre ye erere tikani kwetre. Nitre ji ngwanka iglesiate, kädekata Padre, käkwe kukwe tikani ye nitre sacerdote kwati tä mike bäri ütiäte jai Ngöbö Kukwei yebiti ta nükebe kä nengwane. Nire nire käkwe blitabare, ni itibe Ngöböre Nimä yebätä nitre gätä nuainkä nitre tötikakäre iglesiate yebe, ye raba kukwe ne mike gare metre.

12. ¿Gobran Roma ye namani nitre töi mike dre nuainne?

¹²Nikwe blitadre nitre ji ngwanka iglesiate tä gätä nuainne yebätä angwane, kukwe mada ütiäte ne ngwandre törö jai: gobrantre Roma käkwe ja mikani kukwe yete. Blitakäre gätä nuainbare juta Nicea känti yebätä, ni ni tötikaka kwela krite Richard E. Rubenstein käkwe tikabare, Constantino ye “nämene ja mike [nitre ji ngwanka iglesiate] yekri aune niaratre nämene dre ribere jai yebiti ta bäri nämene jondron bien ietre. Kä jämi niken kwati ta angwane, gobran mrä käkwe iglesia jökrä ükaninte kräketre, sribi nämene käne niaratre kisete ye mikaninta nuainne kwe aune niaratre nämene mikani ütiäte dianinkä kän ye bianinta kwe ietre [...]. Nitre sacerdote ñaka Ngöbö mike täte kisete sribi nämene käne ye Constantino käkwe biani nitre ji ngwanka iglesiate yei [...]. Constantino käkwe kukwe ükaninte yebätä, die nämene kukwe ükatekäre gätä nuain nämene yete” aune gätä köböi kitakäre. Charles Freeman tä mike gare: “Kukwe ne ükaninte kena: ye ngwane ja känenkäre gobrantre namani iglesia ye dimike aune namani niaratre töi kwite kukwe mada mike täte” (ñäkädre Santiago 4:4 yebätä).

13. Nitre ji ngwanka iglesiate siklo nikani ta yete, ¿ye käkwe ñobätä ñaka kukwe metre drieta Bibliakwe ye mikani ütiäte raba ruin mäi?

¹³Nitre kädekani ji ngwanka kri iglesiate yei Jesukristo ye nire ñaka namani nüke gare, akwa nitre kwati ie kukwe ñaka gare abokän ie kukwe ye namani nüke gare metre. Niaratre ye töi ñaka nämene jondron ütiäte gobrankwe yebätä aune töi ñaka nämene kädekadre kri iglesiate yebätä, ye medenbätä kukwe Bibliabätä ye namani nüke gare bäri kwin ietre. Aune ye erere nuainbare kwetre. Ni kä ye näire ja tötikaka jondron sribebare Ngöbökwe yebätä kädeka nämene Gregorio de Nisa käkwe kukwe niebare kötaikäre nitre nünanka juta keteiti ütiäte känti yebätä: “Nitre karo o jondron mada hierrore sribekä aune sribikä tä krubäte juta Constantinokwe yete, niaratre ye nitre ja tötikaka krubäte jondron sribebare Ngöbökwe yebätä, niaratre tä kukwe driere jondron rürübäinta yekänti aune ji ngrabare. Mäkwe ngwian mününe kwita manandre ja kräke ietre angwane, Jesús ye ñaka Ngöbö erere mikadre gare kwetre mäi; ban rürübäinta nuäi ye mäkwe ngwandretari ietre angwane, [...] Ngöbö ye bäri kri Jesús ye kräke niedre kwetre mäi; aune ñö tärä krube kä jübakäre yekänti ngwandretari mäkwe angwane, Jesús ye nükani ja töbiti niedre kwetre”. Nitre kwati ie kukwe ñaka gare ye nämene Kukwe Ngöbökwe yebiti kukwe mike nüke gare jai, akwa nitre ji ngwanka iglesiate ñaka nämene nuainne ye erere. ¡Bäri kwin Gregorio aune nitre mada niara erere yekwe niaratre kukwe nuabare!

“TRIGO” AUNE “MIKÄ KÄME” RIRIABARE GWAIRE

14. ¿Ñobätä ni raba niere metre siklo kena yete ja känenkäre käre nitre kristiano metre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä Kä tibienbätä?

¹⁴Jesukwe kukwe bämikani keteiti känti mikani gare kwe, siklo kena yete ja känenkäre käre nitre kristiano metre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tädi Kä tibienbätä. Niarakwe nitre ye bämikani “trigo” yebätä abokän ririai “mikä käme” ye ngätäite (Mat. 13:30, NM). ¿Nitre meden abokän namani “trigo” üaire yete arato? Nire nire ye ñaka gare metre nie. Akwa nitrebätä kä jürä ñaka abokän käkwe ja mikani Kukwe Ngöbökwe yekri aune blitabare kwetre kukwe ngwarbe drie nämene ye rüere, ye aibe gare metre nie. ¿Mä törba mikai gare ruäre jai?

15, 16. Nitre ruäre käkwe Kukwe Ngöbökwe mikani ütiäte jai ye mä raba kädekete

¹⁵Ni ji ngwanka iglesiate kä Francia yekänti Agobardo de Lyon (779-840) käkwe blitabare jondron ngwarbe mika nämene ngöböre jai, jondron bian nämene templote nitre kädekani deme kräke aune kukwe drie ñaka Bibliakwe nuain nämene ye rüere. Ne madakäre, kukwe nuain nämene iglesiate aune ora nämene nitre kädekani deme ie aune jondron ngwarbe mika nämene ütiäte jai ye ni nünanbare niara näire, ji ngwanka iglesiate arato Claudio de Turín käkwe ñaka kani ngäbiti aune ñäkäbare kwe kukwe ye rüere. Siklo 11 näire, sacerdote iglesiate kä Francia yekänti, Berengario de Tours, käkwe mikani gare Biblia ye bäri ütiäte kukwe nuain nämene iglesiate ye kräke. Ne madakäre, bino ye nikwite metre Kristo därie aune ban niara ngätäre ye mika nämene metre jai abokän niarakwe ñaka kani ngäbiti, ye medenbätä niara dianinkä mento iglesia yebätä.

¹⁶Siklo 12 yete, nitre nibu käkwe kukwe metre Bibliabätä ye tarebare, ye abokän sacerdote Pedro de Bruys bätä monje Enrique de Lausana. Monso kia dokwäbiti ñö mika nämene, bino ye nikwite metre Kristo därie aune ban niara ngätäre mika nämene metre jai, ora nämene nitre krütanina kräke bätä kruso mika nämene ngöböre jai, ye drie ñaka Bibliabätä nükani gare Pedro de Bruys ie angwane, ja dianinkä mento kwe iglesia yebätä. Kukwe yebätä niara murie ketani kä 1140 yete. Enrique ye käkwe ñäkäbare kukwe käme nuain nämene iglesiate aune kukwe drie ñaka Bibliakwe nuain nämene ye rüere. Kä 1148 ye ngwane niara kitani ngite nememe niara krütadre ye ngwane.

17. ¿Valdo aune nitre nänkä ben käkwe dre ütiäte nuainbare?

¹⁷Pedro de Bruys ñäkäbare iglesia rüere yebätä nämene nire kukwani ñukwä öbate te, ye käi näire ni därebare kukwe drieta Bibliabätä ye mikakäre gare bäri. Apellido niarakwe ye Valdès, o Valdo. * Niara ye ñaka ji ngwanka iglesiate, Pedro de Bruys aune Enrique de Lausana ye erere, akwa nämene Kukwe Ngöbökwe mike ütiäte krubäte jai niaratre ye erere. Niarakwe jondron kwe tuanimetre aune kukwe keteitibiti blita nämene sureste juta Francia känti yebiti tärä keta kabre Bibliabätä kwitani kwe. Nitre ruäre käkwe ñäkäbare kukwe yebätä ja kukwei jeñebiti, yebätä kä namani juto krubäte aune ja töi mikani kwetre jondron kwetre ye tuenmetre bätä kukwe Bibliabätä ye driere nitre madai. Nemen bare käre ye erere, nitre braibe brare aune merire ye namani gare nitre nänkä nitre valdenses jiebiti ye erere, yebätä nitre iglesiate brukwä namani niaratre kräke. Kä 1184 ye ngwane, papa aune ni ji ngwanka iglesiate käkwe niaratre ye juanintari mento ja gwirete. Akwa ye köböire: Valdo, Pedro de Bruys, Enrique de Lausana aune nitre mada nämene kukwe driere ye mikani gare bäri juta Europa yekänti. Siklo ye bitikäre, nitre mada käkwe ja mikani Biblia yekri, ñodre John Wyclef (c. 1330-1384), William Tyndale (c. 1494-1536), Henry Grew (1781-1862) bätä George Storrs (1796-1879).

“NGÖBÖ KUKWEI ABKO ÑAN TÄ MÄKÄNINTE KADENANTE”

18. ¿Nitre ja tötikaka Bibliabätä siklo 19 näire käkwe dre nuainbare kukwe metre känänkäre aune ñobätä nuainbare kwin kwetre?

¹⁸Nitre käkwe ja di ngwain ja mike Biblia ye rüere, akwa ñaka raba kukwe drieta ye ötö. Aune kukwe ye ñaka raba ni mike töi ñan krütare, ñobätä ñan aune 2 Timoteo 2:9 tä niere; “Ngöbö kukwei abko ñan tä mäkäninte kadenante”. Kä 1870 ye ngwane, nitre braibe ja tötikaka Bibliabätä käkwe ja brukwä tätebiti kukwe metre känänbare. ¿Nuainbare ño kwetre? Niaratre ye iti nämene kukwe ngwentari biti nämenentre kädriere jabe. Texto keta kabre nämene blite kukwe yebätä, ye niaratre nämene känene aune texto ketare ketare ye nämene nemen metre niaratre jökrä kräke angwane, nämene ja töi mike kwatibe mikakäre täte aune tike täräbätä. Mikata gare, nitre apóstol aune nitre umbre siklo kena näire ye erere, “nitre kirabe ja üaire” siklo 19 näire töi nämene kwatibe Ngöbö Kukwei mikabätä täte. Erametre, kukwe keta kabrebätä ni raba tö ngwen Biblia ie.

19. ¿Texto meden dianinkä kä 2012 kräke aune ñobätä ye kwin krubäte?

¹⁹Kä nengwane, nita kukwe Bibliabätä ye aibe mike täte. Ye medenbätä, nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä käkwe kä 2012 kräke texto dianinkä kädekata: “Mä kukwei ye metre” (Juan 17:17, NM). Ni tö Ngöbö tuai ja kain ngäbiti angwane, nikwe nändre kukwe metrebätä. Ye medenbätä, kukwe jökrä nuaindre nikwe ye ngwane nikwe ja jie ngwan manandre Kukwe Ngöbökwe yei.

[Nota]

^ párr. 17 Niara kädeka nämene Pierre, o Pedro, akwa metrere niara kädeka nämene kä yebiti ye ñaka gare.

[Kukwe ngwantarita]

[Kukwe nieta página 8]

Texto kä 2012 kräke kädekata: “Mä kukwei ye metre” (Juan 17:17, NM)