“Munkwe ja ngwätei siba tibe” (MAT. 26:38).

1-3. Köbö mrä deu te Jesús nämene Kä tibienbätä angwane, ¿nitre apóstol dre nuainbare aune kukwe ye namani ja töi kräke ietre ye ñokänti gare nie?

JESÚS murie ketadre ye känenkri köbö mrä deu te kukwe namani bare yebätä töbike. Kä keteiti kädrikri Jerusalén, jardín Getsemaní, yekänti niara nämene niken käre ye kokwäre nikaninta. Nitre apóstol Ngöbö mikaka täte metre ye nikani ben. Kukwe nämene krubäte niara töite aune brukwäte yebätä tö namani rabai kä kwekebe känti orakäre (Mat. 26:36; Juan 18:1, 2).

² Namani kä yekänti angwane, apóstol nimä —Pedro, Santiago bätä Juan— nikani ben kä bäri kaibe känti. Kristo rikadre orare ye känenkri, niebare kwe nitre apóstol yei: “Mun raba ti ngibiare nete, akwa munkwe ja ngwätei siba tibe”. Niara nükaninta angwane, nitre apóstol ye kwani kübiani nguseta ie aune niebareta kwe ietre: “Munkwe ja ngwätei”. ¡Akwa bobukäre niaratre namaninta kübien! Kä rikai braibe ta angwane, nitre apóstol ye ja di ngwain nekä. Erametre, Jesús ye tuainmetre kwetre aune gitiai mentokwäre (Mat. 26:38, 41, 56).

³ Niaratre ñaka ja ngwani ngwäte yebätä ja namani ruin ngite ietre. Aune jötrö ngwarbe kukwe ye namani ja töi kräke ietre. Tärä Hechos tä mike gare nitre apóstol kukwe kwin bämikani ja ngwandre ngwäte ja üairebiti yebätä. Aune ja mräkätre kwati ye ja töi mikani ja ngwen niaratre erere. Kä nengwane, bäri nikwe ja ngwandre ngwäte (Mat. 24:42). Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ketamä ja töi kräke nie mikata gare tärä Hechos yebätä ye nikwe mikai gare jai.

NÄMENENTRE MOKRE KUKWE DRIEDI MEDENTE KWETRE MIKAI GARE IETRE YE KAN NGÄBITIKÄRE

4, 5. ¿Üai deme käkwe Pablo bätä nitre nänkä ben jie ngwani ño?

⁴ Kena, nitre apóstol ye nämene mokre kukwe driedi medente kwetre mikai gare ietre ye kan ngäbitikäre. Jehovakwe  üai deme biani Jesuye yebiti, bati, apóstol Pablo bätä nitre nänkä ben jie ngwani kwe niken kä känti kukwe drie ñaka nämene yekänti (Hech. 2:33). Kukwe namani bare ye ani mike gare jai (ñäkädre Hechos 16:6-10 yebätä).

⁵ Pablo, Silas, bätä Timoteo käkwe kä mikaninkä kä Listra yete, ye kä mötörikri juta Galacia yekänti. Köbö nikani braibe ta angwane niaratre namani ji nänkäre Roma yete, abokän käkwe niaratre mikani nemen nitre nämene nüne bäri kwati kä Asiate yekänti. Niaratre ji ye diani nänkäre jai, ñobätä ñan aune tö namani kukwe driei nitre kwati juta keta kabre te abokän tö nämene kukwe Jesubätä kukwe nuai yei. Akwa niaratre ñaka tuanimetre nuainne. Bersikulo 6 (NGT) tä niere: “Kä Asiate, Ngöbö murie deme käkwe ñan niaratre tuanimetre kukwe driere. Ne medenbätä niaratre nikani jibebiti [...] kä frigia, [...] kä Galacia känti ta”. Ñobätä üai deme käkwe ñaka niaratre tuanimetre kukwe driere kä yekänti ye ñaka gare nie. Akwa kukwe ne tä mike gare, Jesús tö namani Ngöbö üai deme yebiti, Pablo bätä nitre nänkä ben ye jie ngwain ji madabiti.

6, 7. a) ¿Juta Bitinia ye ken dre nakaninkä Pablo aune nitre nänkä ben yebätä? b) ¿Nitre ja tötikaka Jesukwe ye ja töi mikani dre nuainne aune dre namani bare?

⁶ ¿Nitre kukwe driekä kä jutobiti ye nikani medente? Bersikulo 7 tä niere ja känenkäre: “Bti nikanintre, [...] kä kädian nämane Misia ken, ye känti tö namani rikai mda kä Bitiniate, akwa Jesu Üai käkwe ñan tuanimetre niken arato”. Niaratre ñaka kukwe driebare Asia, yebätä nikanintre juta Bitinia yekänti ta kukwe mikakäre gare. Akwa niaratre namani juta ye ken angwane, üai deme yebiti bobukäre Jesukwe ñaka tuanimetre kukwe driere yete. ¡Pablo aune nitre nänkä ben käkwe dre nuaindre ye ñaka namani nüke gare ietre! Kukwe meden driedre kwetre aune nuaindre ño ye nämene gare ietre, akwa kä meden känti nuaindre kwetre ye abokän ñaka namani gare ietre. Niaratre nänbare juta Asia yekänti ta aune biti juta Bitinia yete, akwa ñaka tuanimetre kukwe driere juta ketebu yekänti. ¿Niaratre ja di ngwani nekä aune ñaka kukwe driebare jankunu kwetre? ¡Ñakare!

⁷ Ye erere ngwane, ¿dre nuainbare kwetre? Bersikulo 8 (Kuke Koin) tä niere “angwane Misia mikaninte ja bäre [kwetre biti] jatani Troas”. Niaratre ja töi mikani kukwe nuainne ye ñaka raba nüke gare, ñobätä ñan aune juta Troas nänkäre juta Macedonia yete, yekänti niaratre nändre 550 kilómetros (350 millas) kä nendrinkri ye kokwäre aune juta keta kabre mikadrete ja bäre kwetre. ¡Bämäkäre angwane namani bare ietre! Ye ngwane, Pablo aune nitre nänkä ben yei jukwe jökrä kwani tikani. Dre namani bare ye bersikulo 9 tä mike gare: “Deu Pablokwe köböbare krörö: Ni nünanka kä Macedoniate [...] abko namani nünaninkä krö, kä namani ribere krörö ie: Jakwe Macedonia känti nun die mike”. Ye ngwani kä meden känti kukwe driedre ye namani gare Pablo ie, yebätä jökrä nikani ru mrente yete nänkäre Macedonia.

8, 9. ¿Pablo nänbare kä keta kabre känti kukwe driekäre ye tä dre driere nie?

⁸ ¿Kukwe namani bare ne tä dre driere nie? Ni raba mike ñärärä, Pablo nikani kä Asia kokwäre ye bitikäre üai deme namani sribire. Pablo nikani Bitinia ye bitikäre Jesukwe jie ngwani üai deme yebiti. Mrä mada, Pablo namani Troas ye bitikäre niara rikadre kä Macedonia yekänti Kristo niebare ie. Kä nengwane, konkrekasion kristiano Jie ngwanka ye raba ni jie ngwen ye erere arato (Col. 1:18). Ñodre, ni törbadre ja mikai prekursor o näin kä känti ni ribeta kukwe driekäre yekänti. Akwa kukwe mikai nuaindre jai ye ni rabaira nuainne ye bitikäre, Jesús raba üai deme yebiti ni jie ngwen. ¿Ñobätä? Ani bämike. Ni karo ngwanka ye raba karo ye kwen nen kise ruinkri o ngebere yekri karo rabadrera nen ye aibe ngwane. Ye erere arato, ni rabaira ja di ngwen kukwe driekäre bäri ye aibe ngwane Jesukwe ni jie ngwandi.

⁹ Nita ja di ngwen kukwe driekäre akwa kukwe kwin ñaka nemen nikwe angwane, ¿ni rabadre dre nuainne? Ye ngwane ni rabadre töbike  ¿üai deme ñaka tä ni jie ngwen? Ñakare. Pablo ñaka tuanimetre kukwe driere ye nikwe ngwandre törö jai. Akwa, ñaka ja di ngwani nekä kwe kukwe driekäre. Ye erere nemen bare kä nengwane. Nikwe ñaka ja di ngwain nekä angwane, “jukwe [...] tikani kri [...] sribikrä” ye raba kwen nie (1 Cor. 16:9, NGT).

NIARATRE “ORABARE JA NGWANKÄRE MOKRE”

10. Orasion nuaindre ye ütiäte krubäte ja ngwankäre mokre, ¿ye ñokänti gare nie?

¹⁰ Kukwe ketebukäre mikata gare nie ja töi kräke ne kwe nikwe ja ngwandre mokre ye ani mike gare jai: ja mräkätre siklo kena yekwe orasion nuainbare jankunu (1 Ped. 4:7). Nikwe blitadre käre Jehovabe ne kwe nikwe ñaka kübiadre kukwe ja üaire yebiti. Kä Getsemaní yekänti Jesús kadre ngite ye känenkri kukwe niebare kwe nitre apóstol nimä ie ye nikwe ngwandre törö jai: “Munkwe ja ngwätei amne munkwe blita [jankunu] jakrä Ngöböbe” (Mat. 26:41).

11, 12. ¿Herodes ja mikani ño Pedro aune nitre kristiano mada rüere, aune ñobätä?

¹¹ Kä ye näire Pedro ie namani gare metre ja känenkäre, orasion nuaindre ja brukwä tätebiti ye ütiäte krubäte (ñäkädre Hechos 12:1-6 yebätä). Bersikulo kena känti mikata gare ye erere, rei Herodes käkwe nitre kristiano ngwani ja tare nike ne kwe nitre ye rabadre niara tarere. Apóstol Santiago ye abokän nämene ja ngwen metre aune nämene ja kete kwin Jesube yebätä Herodes ja töi mikani murie kete “ngitrabiti” (bersikulo 2). ¡Ja mräkätre nämene Santiago tarere ye kräke kukwe ye namani tare krubäte!

¹² ¿Ye bitikäre Herodes dre nuainbare? Ani ñäke ja känenkäre bersikulo 3 yebätä: “Namani debe Judiotre kräke namani tuin Erode ie, yebätä Pedro kani ngite kwe arato”. Apóstol ne aune ja mräkätre mada ye mika nämene ngite akwa niaratre käkwe kukwe driebare jankunu (Hech. 5:17-20, NGT). Kukwe nämene nemen bare yebätä gobran töi käme ye ñaka ja mikani kukwe tare te. “Pedro kani ngite angwane [...] guardia mikani nibkä nibkä, [...] ja täritäri Pedro ngibiarebti. Yebti bieta Pascua rikadre ta angwane, Pedro mikadre ni jökrä ngwärekri kukwe ükatekäre btä amne kämikakäre, Herodes namani nütüre” (bersikulo 4). ¡Töbike kukwe nebätä! Herodes nitre rüka nibu mikani kadena kite Pedro kisebätä, aune guardiatre nijätä biti ni ti nämene sribire jatäri rare aune dibire ye mikani kwe ngübarebiti ne kwe apóstol ye ñaka gitiadre. Herodes tö namani mikai tuare nitre mada yei Pascua ye bitikäre, aune tö namani murie ketai nitre ye kräke. Kukwe tare nämene nakainkä ye näire, ¿ja mräkätre nänkä kukwebätä Pedro ben yekwe dre nuainbare?

13, 14. a) ¿Pedro mikani ngite ye ngwane nitre konkrekasionte käkwe dre nuainbare? b) ¿Nitre kukwebätä Pedro ben käkwe kukwe nuainbare mirita gare jai ye kätä dre driere nie?

¹³ Akwa dre nuaindre ye namanina gare kwin nitre Ngöbö mikaka täte metre yei nieta bersikulo 5 yekänti: “Pedro nämane ngite kä teri [...]. Akwa nitre gätäkä Jesu käbti abko namani [...] ja di kärere Ngöböye Pedrokrä”. Ni raba mike ñärärä, niaratre käkwe orabare ja dibiti, Pedro nämene tare kwetre ye kräke. Santiago murie ketani ye bitikäre niaratre ñaka ja di ngwani nekä aune orasion ye ñaka ütiäte niaratre ñan namani nütüre. Ñakare aune, nitre Ngöbö mikaka täte metre tä orasion nuainne ye käre ütiäte Jehová kräke aune töi ye ererebätä orata angwane niara tä nitre kukwe kain ngäbiti ye nämene gare kwin niaratre yei (Heb. 13:18, 19; Sant. 5:16).

¹⁴ Ja mräkätre kukwe nuainbare Pedro kräke, ¿ye tä dre driere nie? Nikwe oradre ne kwe ni tädre mokre, akwa ñan ja aibe kräke, ñakare aune nitre kristiano mada ye kräke arato (Efe. 6:18). ¿Ja mräkätre meden meden tä ja tare nike ye gare mäi? Ruäre abokän rüeta nakainkä, gobrantre ñaka tuenmetre kukwe driere o kukwe mada tare tä nakainkä niaratre yebätä. Ni rabadre orasion nuainne Ngöböi niaratre kräke, ¿ñan ererea? Ja mräkätre mada tä ja tare nike kukwe bäri tare kisete ye gare nie arato, ñodre tätre ja tuin kukwe kri ben, tätre di nekä o tätre ja tuin bren keta kabre ben. Nikwe töbikadretari  kukwe yebätä angwane, ni mada tä ja tuin kukwe tare ben ye rükai törö nie abokän ni raba kädekete Ngöbö “orasion Kukwe Nuaka” yei, orasion nuaindre nikwe yete (Sal. 65:2).

15, 16. a) ¿Ángel Jehovakwe käkwe Pedro mikani ño kwäre? (Üai bämikani ye mike ñärärä.) b) ¿Jehovakwe Pedro mikani kwäre ye tä ni dimike ño?

¹⁵ ¿Dre namani bare Pedro yebätä? Köbö mrä deu te Pedro nämene ngite ye ngwane, nikani kübien guardiatre nibu nämene ngübarebiti ye ngätäite, biti jondron ñan tuabare namani bare tuani kwe (ñäkädre Hechos 12:7-11 yebätä). Batibe kä trä ngitianinkä ngwen gwita tibien. Biti ángel jutuabare ie, abokän guardiatre käkwe ñaka tuani, aune ángel ye niara ganinkrö ja dibiti. Ye ngwane, ¡kadena ngitianinte niara küdebätä! Ángel ye Pedro dianinkä kä nitre ngite kräke yekänti aune nikani ngwena guardiatre nämene jite jukwebätä ye ngwäre bäre aune jukwe kri hierrore nämene jite “ngitiani ja töbiti” yekänti ta arato. Aune ángel juani kukwe mike gare Ngöbökwe ye namani jubäre angwane nianinkä. ¡Pedro namani kwäre!

¹⁶ Jehová raba nitre niara mikaka täte mike kwäre die kri kwe yebiti, ye nita ngwenta törö jai angwane, erametre tödeka nikwe tä nemen dite. Kä nengwane niarakwe ni mikadre kwäre Pedro erere ye ni ñaka rabadre ngübare. Akwa niarakwe die kwe yebiti nitre niara mikaka täte kriemikai jankunu yei nita tö ngwen täte (2 Cró. 16:9). Niara tä die kwe dite krubäte ye bien nie ne kwe nikwe kä ngwandre nüke jai kukwe tare yebätä (2 Cor. 4:7; 2 Ped. 2:9). Gwäune, Monsoi tare kwe yebiti, nitre kwati krubäte mikai kwäre kwe: gata yebätä (Juan 5:28, 29). Erametre tödekata kukwe käbämikata Jehovakwe ie ye kätä ni dimike ja tuakäre kukwe tare keta kabre yebe.

KUKWE TARE YEBITI TA KUKWE DRIEBARE TÄTE KWETRE

17. Pablo töi nämene kukwe drie krubäte akwa kä ñaka namanina krubäte nuainkäre ie, ¿yebiti dre bämikani kwe ni kräke?

¹⁷ Kukwe ketamäkäre ja töi kräke ja ngwankäre mokre ye ani mike gare jai: kukwe tare yebiti ta nitre apóstol kukwe driebare täte. Ja ngwankäre ngwäte ja üairebiti, ütiäte krubäte nikwe kukwe driedre kä jutobiti, ñobätä ñan aune kä ñaka niena krubäte nie nuainkäre. Pablo kukwe kwin bämikani ni käne, niarakwe ja nire tätebiti sribi ye nuainbare, nänbare mente krubäte kwe aune konkrekasion keta kabre sribebare kwe. Niara ja tuani kukwe tare keta kabre ben, akwa kä jutobiti kukwe metre ye driebare jankunu kwe aune kä ñaka namanina krubäte nuainkäre ie ye ngwani törö kwe jai (2 Cor. 11:23-29).

18. ¿Pablo käkwe kukwe ükaninte ño jai kukwe driekäre jankunu nämene ngite Roma ye ngwane?

¹⁸ Tärä Hechos tä kukwe mike gare mrä Pablo yebätä ye ani mike gare jai, metrere kapitulo 28 yekänti. Apóstol ye nükani Roma, kä yekänti niara rikadre gobran Nerón ye ngwärekri. Niara ye küdebätä kadena nämene aune guardia iti nämene ngübarebiti. Akwa kadena ñaka nämene jire apóstol Pablo kukwe driekä kä jutobiti ye kukwe ötö, niara nämene jankunu ja di ngwen kukwe driere käre (ñäkädre Hechos 28: 17, 23, 24 yebätä). Kä nikani köbömä ta ye bitikäre, nitre Judea bäri ütiäte käräbare kwe aune kukwe driebare kwe ietre. Biti köbö dianinkä kwe jai kukwe driekäre täte nitre yei. Bersikulo 23 tä kukwe niere ye ani mike ñärärä: “Pablo nämane nüne, ye känti ni[tre Judea Roma] nükani ja ükaninkrö kwati. Angwane Ngöböta gobrane [...] abkobtä Pablokwe blitabare bentre köböiti kä de. Moisés käkwe dre niebare Jesubtä amne nitre Ngöbö kukwei niekä kirakira käkwe dre tikani Jesubtä, ye abko rabadre era nitre israelitakrä, abkokäre Pablo namani kädriere bentre”.

19, 20. a) ¿Ñobätä Pablo nämene kukwe driere kwin? b) ¿Nitre jökrä ñaka kukwe metre kani ngäbiti ye ngwane Pablo dre nuainbare?

¹⁹ ¿Ñobätä Pablo nämene kukwe driere kwin krubäte? Kukwe keta kabre köböire nuainbare kwe mikata gare bersikulo 23 yekänti ye ani mike gare jai. 1) Gobran Ngöbökwe aune Jesukristo yebätä nämene blite. 2) Kukwe nitre töi kwitakäre yebiti nämene dirire ne kwe matadre nitre brukwäbätä. 3) Kukwe Bibliabätä yebiti nämene blite. 4) Niara ñaka nämene töbike ja aibebätä ñakare aune nämene kukwe driere “köböiti kä de”. Niara nämene kukwe metre driere ye rüere kukwe ñaka nämene kwen niedre, akwa nitre jökrä käkwe ñaka kani ngäbiti. Bersikulo 24 tä niere: “Pablo namani blite kore ye abko ni ruäre kräke namani era amne ni ruäre abko käkwe ñan mikani era”. Yebätä niaratre namani ñäke jai kwärikwäri aune kä mikaninkä kwetre.

²⁰ Nitre kwati krubäte ñaka namani kukwe metre kain ngäbiti, ¿yebätä Pablo ja di ngwani nekä? Ñakare. Hechos 28:30, 31 tä niere: “Ju ütiä bian nämane Pablokwe nünankrä jae [...] ye känti Pablokwe nünabare ngite ju yete kä kubu täte amne, nire nire nämane nüke basare ie, ye niara nämane kaen ngäbti ja känti ju yete. Angwane Ngöbö [...] [gobrain] ño ni kwekwe ngätäite, yebtä Pablo namani dirire jäme. Erere arato, Pablo namani blite ni Dänkien Jesukristobtä amne niara kada keta namani ñakare blitabtä Jesukristobtä”. Kukwe kwin namani bare nebiti tärä Hechos tikani Ngöbö die köböire mikata krüte.

21. Pablo nämene ngite gwi ye ngwane kukwe driebare kwe, ¿ye tä dre driere nie?

²¹ ¿Dre mikata gare nie Pablo yebätä? Niara nämene ngite gwi ye ngwane, ñaka kukwe driebare kwe ju ju te. Akwa, töbikabare kwin kwe aune nitre nämene nüke basare ie yei kukwe driebare kwe. Ye erere nemen bare kä nengwane. Ja mräkätre kwati tä ngite tödeka kwe yebätä aune kukwe tare nuainta niaratre yebätä akwa käre kätä jutobätä. Ja mräkätre mada abokän kräke ñaka nuäre kukwe driedre, niena umbre o tä bren yebätä. Akwa ruäre ngwane, tätre ja di ngwen kukwe driere doctor ie, nitre nüke basare ietre yei aune nitre madai. Brukwä tätebiti niaratre tö Gobran Ngöbökwe kukwei ye driei täte. ¡Niaratre tä kukwe kwin bämike ye ütiäte krubäte ni kräke!

22. a) ¿Dre raba ni dimike ja tötike bäri kwin tärä Hechos yebätä? (Mäkwe recuadro página nebätä ye mika ñärärä.) b) Kukwe käme aune nitre kukwe käme nuainkä kä nebätä mikai krüte ngübata nikwe, ¿ye ngwane ni itire itire dre nuaindre?

²² Nitre apóstol aune nitre kristiano mada siklo kena ja ngwani mokre kädekateta tärä Hechos yebätä, ye raba kukwe keta kabre mike gare ja töi kräke nie. Kukwe käme kä nebätä mikai krüte ngübata nikwe ye ngwane, nikwe ja ngwandre niaratre erere ñaka kä jürä ngwandre jabätä kukwe driekäre aune ja töi mikadre kukwe yebätä. Kä krüte nete, kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä driedre täte ye bäri ütiäte (Hech. 28:23).

[Kukwe ngwantarita]

[Recuadro página 13]

“Tärä Hechos Ye Ñaka Rabai Käne Ye Erere Ti Kräke”

Ni konkrekasion tuabitikä ñäkäbare tärä “Testimonio cabal” del Reino de Dios yebätä, ye bitikäre niebare kwe: “Tärä Hechos ye ñaka rabai käne ye erere ti kräke. Tikwe ‘ñäkäbarera’ bä kabrebätä, akwa ñaka nämene nüke gare jire tie, nita näin bela träbiti o lente bukerebiti ye kwrere. Akwa matare nüke gare kwin mrebe tie nita näin ñänä trä ngwenbrerebiti ye kwrere”.

[Jondron üai bämikani página 12]

Ángel käkwe Pedro dianinkä jukwe kri hierrore yekänti ta