“Mun tädre jondron meden meden nuainne, ye munkwe nuain ja nire tätebiti jondron nuain Jehová kräke ye kwrere” (COL. 3:23, NM).

1-3. a) Jesús murie ketani kribätä, ¿yebätä ni ñaka niena jire jondron bien Jehovai? Mä raba mike gare. b) Nikwe jondron biandre o dre nuaindre Ngöbö kräke ye ngwane, ¿dre ngwandre törö jai?

SIKLO kena ye ngwane, Jehovakwe mikani gare juta kwe yei Kukwe biani Moisei ye ñaka namanina ütiäte Jesús ja nire biani yebätä (Col. 2:13, 14). Ye medenbätä, jondron nire bian nämene kukwadre bätä jondron mada mada ngwä bian nämene nitre Judea yekwe ye ñaka namanina ütiäte aune ribe ñaka namanina. Kukwe biani Moisei nämene nitre Judea “jie ngwen” Kristo kokwäre ye ñaka namanina ütiäte (Gál. 3:24).

² ¿Akwa ne tä mike gare nitre kristiano ye kräke jondron biandre Ngöböi ye ñaka niena ütiäte? ¡Ñakare! Apóstol Pedro käkwe mikani gare ni rabadre “Jesukristo köböire [...] jändrän [üaire] kuin bien Ngöböye” (1 Ped. 2:5). Apóstol Pablo käkwe mikani gare metre, nikwe ja dianinkä Ngöbö mikakäre täte ye ngwane nita dre dre nuainne ye abokän “jändrän kämikata Ngöbö käikitakakäre [...] ye kwrere” (Rom. 12:1).

³ Ni kristiano tä jondron bien Jehovai o tä jondron ruäre tuenmetre niara mikakäre täte angwane, nita jondron kämike Ngöböi ye kwrere. Ye medenbätä, nita jondron bien ye nemen kwin niara kräke ye nikwe mikadre gare kwin jai, aune kukwe ribebare kwe nitre Israel ie ye nikwe ngwandre törö käre jai.

JONDRON BIANTA NGÖBÖI MANTRE JETEBE

4. ¿Köbö kwatire kwatire te nita sribire ye ngwane dre ngwandre törö jai?

⁴ Ruäre ngwane sribi nuainta köbö kwatire kwatire te ye abokän ñaka tuin nie jondron kukwa nämene Jehovai ye kwrere. Kä ükateta gwi, ja tötikata kwelate, sribi, jondron kökata aune kukwe mada nuainta ye abokän ñaka raba nemen tuin nie sribi üaire nuainta  ye kwrere. Akwa, nikwe ja dianinanka Jehová kräke o ni tö nuaindi ja känenkäre angwane, ütiäte krubäte nikwe töbikadre kwin sribi ye nuainkäre. Rare aune dibire ni abokän kristiano aune kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye nikwe mikadre täte jondron jökrä nuaindre nikwe ye ngwane. Pablokwe niebare: “Mun tädre jondron meden meden nuainne, ye munkwe nuain ja nire tätebiti jondron nuain Jehová kräke ye kwrere, aune ñaka ni kä tibienbätä kräke ye kwrere” (ñäkädre Colosenses 3:18-24 yebätä).

5, 6. ¿Nita ja ngwäkite aune ja ngwen yebätä nikwe töbikadre ño?

⁵ Ni kristiano tä sribire Ngöbö kräke ye ñaka ja erebe sribi nikwe nuainta köbö kwatire kwatire te ye kräke. Akwa, Pablo tä ni nübaire nuainne “ja nire tätebiti jondron nuain Jehová kräke ye kwrere”, ye käkwe ni mikadre töbiketari dre dre nuainta nikwe köbö kwatire kwatire te yebätä. Ñodre, ni raba ngwentari jai: “¿Käre tita ja ngwen kwin aune ja ngwäkite kwin? ¿O tita ja ngwen ño aune ja ükete ño yebätä tita nemen ja gaire ti testiko Jehovakwe ye mikakäre gare ni madai?”. ¡Nikwe ñaka ja ngwandre ye erere! Ni Ngöbö mikaka täte ye ñaka tö Ngöbö kä ye mikai käme (Isa. 43:10; 2 Cor. 6:3, 4, 9).

⁶ Nikwe töbikadre kukwe keta kabre nuainta yebätä aune ye tä mate ño ni töita sribire “ja nire tätebiti [...] Jehová kräke” yebätä ye mikadre gare jai. Nikwe töbikadre kukwe nebätä angwane, nitre Israel rabadre käre jondron kwin bien kukwadre ye Jehová nämene ribere ietre ye nikwe ngwandre törö jai (Éxo. 23:19).

TÄ MATE ÑO MÄBÄTÄ

7. ¿Ñokäre nita ja denkä Ngöbö kräke?

⁷ Ni ja dianinkä Jehová kräke ye ngwane, ja nire biani täte ie. Kukwe medenbe nikwe ja tuai ye ngwane niara mikai metrere ja käne ye nikwe käbämikani ie (ñäkädre Hebreos 10:7 yebätä). Erametre nikwe ja töi mikani kukwe kwin nuainne. Kukwe jene jene känti nikwe dre nuaindre ie Ngöbö tö ye mikadre gare jai, biti nikwe ja di ngwandre ye erere nuainne, ye köböire jondron kwin rabai nemen bare käre (Isa. 48:17, 18). Ni abokän juta deme Ngöbökwe aune kätä juto nibätä ñobätä ñan aune Ngöbö ni Tötikaka töi ye erere nita ja ngwen (Lev. 11:44; 1 Tim. 1:11).

8. Nitre Israel nämene jondron bien kukwadre ye Jehová nämene mike tuin deme jai, ¿ye tä dre driere nie?

⁸ Nitre Israel nämene jondron nire bien kukwadre ye Jehová nämene mike tuin deme jai (Lev. 6:25; 7:1). Kukwe hebreore “deme” ye abokän jondron jökrä diankata mento Ngöbö aibe kräke meden gärätä. Ye medenbätä nita jondron bien ye Ngöbökwe kadre ngäbiti nie gäre, tädre kwin täte. Kukwe tuin käme ni Rün  kä kwinbiti ie ye nikwe ñaka taredre (ñäkädre 1 Juan 2:15-17 yebätä). Ñodre, jondron raba ni mike käme niara okwäkänti ye ñaka nuaindre (Isa. 2:4; Apoc. 18:4). Ni ñaka rabadre nikren jondron üai käme raba ni töi mike ja mike gure gore yebätä, aune ñaka kukwe käme ye bämikadre ja töibätä (Col. 3:5, 6).

9. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe jondron kwin nuaindre ni mada kräke?

⁹ Pablo mäträbare nitre kristiano yebätä: “Jändrän kuin nuendre ni mda mdakrä, ye munkwe ñan käikwitaka jabti, akwa nire nire käta jändrän mdei nike, ye abko ie munkwe jändrän jakwe bian niaratre die mikakrä. Ye abko jändrän bianta Ngöböye kwrere arato” (Heb. 13:16). Nita jondron jökrä nuainne Jehová mikakäre täte o ni mada dimikakäre ye tä mike tuin jai jondron kukwata ie ye kwrere aune niara tä kain ngäbiti. Nita ni mada tarere ye ngwane nita bämike ni abokän ja tötikaka erametre Jesukwe (Juan 13:34, 35; Col. 1:10).

JONDRON BIANTA NGÖBÖI MIKATA TÄTE NGWANE

10, 11. ¿Nita kukwe driere aune Jehová mike täte ye tuin ño ie aune ye rabadre mate ño nibätä?

¹⁰ Kukwe mada kwin nuain raba nikwe, ye abokän jondron kwin käbämikani ie nita tö ngwen yebätä “blita[d]re jankunu” ni jökrä ben. ¿Kätä nemente nie ye ngwane nita tödeka nikwe ye mike gare ni madai? Pablo mikani gare, sribi ütiäte nuainta nikwe nebiti, ni kristiano käkwe “Ngöbö käikitadrekä [...] ja kadabiti, ye abokän jändrän bianta Ngöbö käikitakakäre kwrere” (Heb. 10:23, NGT; 13:15; Ose. 14:2). Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä drieta nikwe ye nita nuainne nuäi aune ño ye ni raba kädriere krubäte, akwa käre kukwe yebätä mäträta nibätä gätä Sribi nikwe Ngöbö kräke nuainta yete. Akwa ni raba niere, nita kukwe driere ju ju te o kä jökrä ngwane ye abokän nita Jehová “käikitekä”, ye medenbätä nikwe ja di ngwandre nuainne bäri kwin. Ni itire itire ñaka tä sribi ye nuainne ja erebe, akwa nita kä denkä nuäi jai sribi ye nuainkäre yebiti nita bämike kukwe üaire ye ütiäte ni kräke.

¹¹ Nitre kristiano tä kä denkä jai bämän kratire kratire Jehová mikakäre täte, ye niaratre itire itire tä nuainne kaibe o gwairebe. Jehovakwe kukwe ye ükaninte nuaindre nie. Köbö sabado mika nämene täte kirabe ye erere ni ñaka niena nuainne o ni ñaka tä niken Jerusalén bieta nuainkäre kä kwatire kwatire. Akwa, kukwe  mika nämene täte kirabe ye erere bäsi nitre kristiano täbe mike täte kä nengwane. Nikwe sribi ruäre tuanemetre ja tötikakäre Bibliabätä, orasion nuainkäre aune ja ükakrökäre ja mräkätre konkrekasionte yebe ie Ngöbö tö. Nitre rüne rabadre ja tötike mräkätre kwe yebe ie Ngöbö tö arato (1 Tes. 5:17; Heb. 10:24, 25). Ni jökrä rabadre ngwentari jai: “¿Ti raba ja di ngwen kukwe driere bäri?”.

12. a) Jondron rä mane kukwa nämene kirabe, ¿ye erere ni raba dre bien Jehovai? b) Orasion nuainta nikwe ye Biblia tä bämike jondron rä mane kukwa nämene kwrere, ¿yebätä nikwe orasion ye nuaindre ño?

¹² Rei David kantabare Jehovai: “Orasion tikwe ye rabadre jondron rä mane kukwata ye kwrere mä okwäkänti” (Sal. 141:2). Nikwe kä diandrekä chi jai aune töbikadretari kukwe nebätä: ¿Tita blite ño Ngöböbe? ¿Tita nuainne käre? ¿Nuainta kwin tikwe? Tärä Apocalipsis tä mike gare, “ni itire itire tödekaka Jesubti tä nüne kuin deme [...] käta blite Ngöböbe” ye Jehová tä kain ngäbiti jondron rä mane ye kwrere (Apoc. 5:8). Kirabe Jehová nämene ribere nitre Israel yei, niaratre jondron rä mane kukwadre köbö kwatire kwatire kä jondron kukwara Ngöböi yekänti angwane, nuaindre kwin kwetre ribe nämene ietre erere, ye nikwe ngwandre törö jai. Ye erere niaratre ñaka nämene nuainne angwane, Jehová ñaka nämene kain ngäbiti (Éxo. 30:34-37; Lev. 10:1, 2). ¿Kukwe ye tä dre mike gare nie? Orasion nuainta ja brukwä tätebiti nikwe ye Jehovakwe kadre ngäbiti ie ni tö angwane, nikwe nuaindre niara tö ie ye erere.

NITA JONDRON BIEN AUNE NITA JONDRON KAIN NGÄBITI

13, 14. a) ¿Epafrodito aune ja mräkätre Filipos käkwe drebiti Pablo dimikani aune ye namani tuin ño ie? b) ¿Ni raba dre nuainne Epafrodito aune ja mräkätre Filipos ye erere?

¹³ Sribi Ngöbökwe nuainta ye kräke nita ngwian bien ere o chi, akwa ye jökrä bämikata jondron kukwa nämene Ngöböi ye kwrere (Mar. 12:41-44). Siklo kena yete, ja mräkätre konkrekasion Filipos käkwe Epafrodito juani Roma Pablo dimikakäre nämene dre ribere jai yebätä aune ngwian juani kräke. Käre ja mräkätre konkrekasionte nämene ja töi mike mandiame niara kräke. Niaratre nämene ja töi mike Pablo dimikakäre ne kwe niarakwe ñaka ja töibikadre ngwian yebätä aune kukwe driedre bäri kwe. ¿Jondron biani ye namani ño Pablo kräke? “Jändrän rä bäne” käi nämene nemen “nuäre Ngöböbtä” ye kwrere namani niara kräke (ñäkädre Filipenses 4:15-19 yebätä). Erametre ja mräkätre konkrekasion Filipos jondron biani ye käi namani juto Pablobätä aune Jehovabätä arato.

¹⁴ Kä nengwane, sribi Ngöbökwe nuainta kräke nita ngwian bien ye käi juto Jehovabätä arato. Aune tä käbämike nie, nikwe Gobran niarakwe mikai käne jai angwane, nita dre ribere jai ja nire aune ja üaire kräke ye biain kwe nie (Mat. 6:33; Luc. 6:38).

NITA DEBE BIEN YE BÄMIKADRE

15. ¿Dre kätä ni itire itire töi mike debe bien Jehovai?

¹⁵ Kukwe keta kabrebätä nita ngite Jehovai ye jökrä mikakäre gare nita kä ribere krubäte jai. Jehová tä ja nire bien nie mantre jetebe yebätä nikwe debe biandre ie ¿ñan ererea? Dre ribeta nikwe jai ye niara tä bien nie: mrö, dän, ju aune murie jäkätä nikwe ye tä bien nie arato. Ne madakäre, tä kukwe metre mike gare nie abokän ie nikwe tödekadre aune tö ngwandre. Erametre, nire abokän Jehová aune dre nuainbarera kwe ni kräke yebätä nikwe töbikadre angwane, bäri kwin nikwe niara mikadre täte aune jondron biandre käikitakakäre (ñäkädre Apocalipsis 4:11 yebätä).

16. ¿Kristo ja nire biani ni ütiäre ye tä ni töi mike dre nuainne?

¹⁶ Kukwe ja tötikara käne yebätä rababa  gare nie, Kristo ja nire biani murie ketadre ye erametre jondron ütiäte krubäte Ngöbökwe biani. ¡Jehovata ni tarere krubäte ye bämikani kwe! (1 Juan 4:10). ¿Niarakwe ni tarebare krubäte ye erere ño ni raba tarere arato? Pablo tä niere: “Kristota nun tarere, ye käta ti kite nüne Kristo kräke ja di ngöi jökrä, ñobtä ñan angwane Kristo krütani ni jökrä täte [...] Kristo abko krütani ni jökrä kräke, aisete nikwe ñan nünandre jire chi mda jakrä, akwa Kristo krütani nikrä, abti Ngöbökwe mikaninta nire, ye aibe kräke nikwe nünandre” (2 Cor. 5:14, 15). Kukwe nebiti apóstol mikani gare, kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa Ngöbökwe nuainbare ni kräke ye nita mike ütiäte jai angwane, ja nire tätebiti nikwe niara aune Monsoi kwe mikadre ütiäte jai. ¿Nita debe bien Ngöböi aune Kristo ie ye ni raba bämike ño? Nikwe niaratre mikadre täte aune kä jutobiti kukwe driedre bätä ni mada tötikadre (1 Tim. 2:3, 4; 1 Juan 5:3).

17, 18. ¿Nitre kristiano kwati tä Jehová käikitekä ño bäri? Mä raba mike gare.

¹⁷ ¿Ni raba ja di ngwen kukwe driere bäri kwin? Jehová tä dre nuainne ja mräkätre kwati kräke yebätä niaratre tä töbiketari aune tätre ja töi mike ora ükete jai. Ye erere, niaratre tä kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä driere bäri aune sribi mada Ngöbö kräke nuainne arato. Niaratre ruäre tä sribi prekursor ausiliar nuainne sö krati o bäri kä kwatire kwatire te. Niaratre mada abokän tä sribi prekursor regular nuainne. Mada abokän tä ju sribere Gobran Ngöbökwe kräke. Sribi Ngöbökwe ye ütiäte niaratre kräke tä bämike, ¿ñan ererea? Sribi ne nuainta käre töi kwinbiti debe biankäre angwane, Ngöböta kain ngäbiti kä jutobiti.

¹⁸ Nitre kristiano kwati tä ja di ngwen Jehová mike täte ñobätä ñan aune rürübän ütiä tä niaratre yebiti Jehovai. Ani blite ja ngwai merire iti kädekata Morena yebätä. Niara nämene kukwe ngwentari Ngöböbätä iglesia Católica yete, nämene chi angwane nämene nemen iglesia yete, niarakwe kukwe ngwanintari arato nitre ja tötikaka kri kä Asia yekänti ie akwa kukwe ja üaire ye mikani gare ñaka kwin täte ie. Ja tötikabare kwe Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe ben ye aibe köböire kukwe ja üaire ye nükani gare ie. Kukwe Bibliabätä mikani gare ie aune kukwe ye metre nükani gare ie, yebätä ja töi mikani kwe debe bien Jehovai aune sribire ja di tätebiti kräke. Niarakwe ja ngökabare ñöte ye bätäräbe sribi prekursor ausiliar ye diani kwe nuaindre jai aune ja känenkäre regular ye diani nuaindre kwe jai arato. Kä niena grebiti kwäjätä niarabiti sribibätä köbö täte Ngöbö kräke.

19. ¿Ni jökrä raba jondron bien ño bäri Jehovai?

¹⁹ Erametre, nitre kristiano kwati Ngöbö mikaka täte metre ie kä ñaka krubäte prekursor nuainkäre. Akwa raba nemen bare nie angwane, ni jökrä raba sribi ja üaire ye nuainne kwin Jehová kräke. Kukwe kwin Bibliabätä ni jie ngwankäre ye nikwe mikadre ütiäte jai nita ja ngwen ño yebiti, aune kä jökrä ngwane nita blite Jehová kräke ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Ngöbö töita nemen bare yei nita tö ngwen täte ye ni raba bämike tödeka nikwe yebiti. Kukwe kwin drieta nikwe yebiti ni raba nuainne. Dre dre tä ni brukwäte ye erere nita niere ja kadabiti. Jondron bianta nie Ngöbökwe yebätä nita debe bien ja brukwä tätebiti angwane, nikwe jondron biandre jankunu Jehovai ja nire tätebiti.

[Kukwe ngwantarita]

[Kukwe nieta página 25]

¿Jehová töi kwin ni kräke ye tä ni töi mike niara käikitekä?

[Jondron üai bämikani página 23]

¿Kä jökrä ngwane nita tödeka nikwe ye mike gare ni madai?