Charlotte White, kukwe driekä köbö täte te, nükani kä Louisville (Kentucky, Estados Unidos) yekänti maletabätä llanta nämene mikani ye ngwen kisete angwane, nitre kwati töi namani ñan krütare niarabätä.

KÄ 1908 ye ngwane, ja ngwai White ye nitre töi mikani ñan krütare “auroramóvil” yebiti. Niara niebare: “nitre kwati rababa blite, aune ñaka rababa ja ükadre ti kräke”.

Nitre testiko Jehovakwe kädeka nämene kä ye ngwane, nitre Ja Tötikaka Bibliabätä, ye ie kukwe ütiäte nämene nüke gare Bibliabätä ye rabadre driere nitre madai nükani gare ietre. Tärä kädekata La Aurora del Milenio (abokän ja känenkäre kädekani Estudios de las Escrituras), ye köböire niaratre kwati ie kukwe Bibliabätä nükani gare kwin. Nitre nämene juto nänkäre kä madakänti ye nikani kä jökrä känti —jutate, nitre nüne braibe yekänti o nitre nünanka juta bäre mento yekänti tärä ye driekäre ietre— tärä ye namani “nitre Ja Tötikaka Bibliabätä dimikakäre” aune nitre mada tö nämene kukwe mikai gare jai ye dimikakäre arato.

Kä 1908 yete, ja ngwai White aune ja mräkätre mada Gobran Ngöbökwe kukwei driekä kä jutobiti, nämene volúmenes keta ti ye driere gwairebe, aune tärä ye kwata sribebare dänkwä yebiti, abokän bian nämene 1,65. Niaratre ñaka nämene tärä ye bien drekebe ngwarbe ni gwi yei, ñakare aune tärä ribe nämene kwäbe ye niaratre nämene tike täräbätä aune nitre nämene ngwian den ye köböi te nämene nikenta känti, tärä ye mikatekäre ietre ngwian braibebätä. Tärä ye bian namani nitre yei angwane, namanintre ngwian bien braibe tärä ye ütiäre, yebätä ni ja mikaka kukwe metre rüere namani ñäke.

Ja ngwai Malinda Keefer yei nükani törö, bämän krati te tärä ribebare niarai 200 aune ruäre ngwane 300. Akwa nitre tö nämene krubäte tärä ie jakrä  ye käkwe kukwe mada mikani nemen niaratre kisete. Ñodre: volúmenes ketatikäre ye aibebätä 740 página nämene mikani. Täräkwata The Watch Tower ye ie nükani gare, tärä 50 ye abokän däbä 18 kilogramos (40 libras) aune nämene doboko krubäte yebätä ñaka namani nemen nuäre döräikäre, metrere ja ngwaitre ye kräke.

Tärä ye biankäre nitre ie, ja mräkä James Cole käkwe hierro sribebare abokänbätä llanta mikani kwe, yebätä maleta ketaka nämene tornillo yebiti. Tärä doboko kajate ye ngwan ñaka rabaira tröbätä nükani gare James Cole yei angwane, niebare kwe: “¡Ti trö ñaka rabaira bren jire!”. Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä ye gätä nuainbare Cincinnati (Ohio, Estados Unidos) kä 1908 ye ngwane, niarakwe jondron ye mikani tuare aune nitre ja ükaninkrö yei namani tuin kwin. Hierro ye kräbätä kwäräkri kwäräkri auroramóvil ye kä nämene tikani inglere (Dawn-Mobile), ñobätä ñan aune maleta yete tärä La Aurora del Milenio sribebare keta ti jene jene ye mika nämene. Bätärekä jatäri, maleta te tärä mika nämene ere ye namani nuäre ngwandre kise kratibebiti. Nitre nga kwin o tibien ye ererebätä nämene ükete ngwandre jai, aune ji ñaka kwin yebiti nämene nemen nuäre ngwandre arato. Köböiti kukwe drie nämene ye bitikäre llanta ye kwitaka nämene kunkwäre maleta yebätä ngwankäreta ja gwirete, gürere o karote.

Ja ngwaitre nämene kukwe driere köbö täte yei auroramóvil ye bian nämene ngwarbe. Nitre mada kukwe driekä ye abokän nämene ütiäte bien 2,50. Ja ngwai Keefer, üai mikani yei auroramóvil ngwan namani gare kwin kise kwäräkäbebiti aune kise kwäräkri nämene kartera te tärä nämene mikani ye ngwen. Juta Pensilvania yete nitre sribikä mina yebätä tö namani kukwe mikai gare jai ye kwani niarai, yebätä köbö tärä biankäre yete nänbare kwe bämä o bäbokä puentebiti ta tärä ye biankäre nitre yei.

Kä 1980 ye namanina krüte angwane, ni ru kwinta ngwanka käkwe maleta yebätä llanta mikani, abokän kä nengwane ngwanta krubäte, metrere aeropuerto yekänti aune juta krikri yete. Akwa kä nikanina siento krati ta yete, nitre Ja Tötikaka Bibliabätä kä jutobiti nämene kukwe metre aune ütiäte Bibliabätä ye driere angwane, namani nitre töi mike ñan krütare auroramóvil yebiti.

[Kukwe nieta página 32]

Köbö tärä biankäre yete, ja ngwai Keefer nämene näin bämä o bäbokä puentebiti ta

[Kukwe nieta página 32]

“Jondron sribebare tärä döräikäre bäri kwin”