Bätä ngwandre: raba ni töi juen ngwarbe

Napoleón Bonaparte, Julio César bätä Alejandro Magno yei kukwe ja erebe namani bare. Niaratre namani gobrane aune ütiäte kri, akwa niaratre kukwe keteiti käme tuanimetre nemen ja töite: bätä ngwandre.

Ni ja tötikaka kri kä Gran Bretaña yekänti, Bertrand Russell niebare: “Napoleón nämene bätä ngwen César yebätä, César nämene bätä ngwen Alejandro yebätä, aune ti törba niedi arato Alejandro nämene bätä ngwen Hércules yebätä, akwa Hércules ye ñaka nünanbare jire”. Ne tä mike gare, ngwian nuäi nikwe, ni töi nuäi o dre dre kwin nikwe, akwa ni jökrä raba bätä ngwen ni madabätä.

Ni bätä ngwanka ni madabätä ye, nemen ulire o rubun ni mada kräke jondron tärä kwe aune sribi tärä kwe niara ngwä yebätä. ¿Ni mokrere aune bätä ngwen ye ja erebe nieta Bibliakwe? Tärä kukwe Bibliabätä mikakäre gare jai tä niere, ruäre ngwane “kukwe mokrere” nieta Bibliabätä [...] ye abokän ni töi nemen jondron tuabätä krubäte jakwe ni mada erere, akwa ni bätä ngwanka abokän tö jondron jökrä diainkä ni mada kän”. Ne tä mike gare nire kätä bätä ngwen ni madabätä, ye ñaka tö jerekäbe jondron ni madakwe yei, ñakare aune tö diainkä kän.

Ye medenbätä, ñokänti nita ja töi mike bätä ngwen aune ye köböire dre raba nemen bare ye mikadre gare jai. Ni raba dre nuainne ne kwe kukwe käme ne ñaka ni töi juandre ngwarbe ye ani mike gare jai.

KUKWE KETEITI TÄ NI TÖI MIKE BÄRI BÄTÄ NGWEN

Ni ngite yebätä ni jökrä ‘töita nemen bätä ngwen’ ni madabätä, akwa kukwe keta kabre raba ni töi mike bäri ye nuainne (Sant. 4:5). Kukwe ye apóstol Pablo mikani gare kukwe niebare kwe nebiti: “Akwa nikwe ñan bikadre krikri jabtä kwärikwäri. Erere arato, nikwe ñan ja kwitadre ja rüere kwärikwäri amne jändrän ni mdakwe, dokwäre nikwe ñan bätä ngwiandre btä” (Gál. 5:26). Ne tä mike gare ni töi ja gabätä kwärikwäri ye raba ni töi mike bäri bätä ngwen ni madabätä. Ja mräkätre kristiano nibu, kädekata Cristina bätä José *, tä kukwe ne mike gare bäri metre nie.

Cristina, tä sribire prekursora regular, tä niere: “Käre tita bätä ngwen nitre madabätä ye tä nüke gare jabätä tie. Jondron tärä kwetre akwa ñaka tikwe yebätä ti töita nemen”. Bati, ni konkrekasion tuabitikä bätä muko kwe nämene mröre angwane, kä nämene niarabiti aune muko kwe Eric yebiti ye näre kä nämene ni konkrekasion tuabitikä aune muko kwe yebiti aune niaratre käkwe sribibarera ja mräkätre ye erere arato namani nütüre. Ye ngwane niebare kwe: “¡Ti muko ni umbre konkrekasionte arato! ¿Ñobätä munta sribire ni ni tuabitikä erere, aune nun abokän ñaka sribi ye nuainne?”. Niara nämene sribi kwin nuainne muko kwe yebe, akwa töi nämene ja tuabätä ni mada erere aune bätä ngwen ye käkwe töi mikani sribi ye mike tuin ñaka ütiäte jai aune kä ñaka namanina jutobätä.

¿Aune dre nie raba José yebätä? Ja mräkä ne tö namani ja tuai sribikä konkrekasionte. Akwa ja mräkätre mada kädeka namani niara känenkri, yebätä jatani bätä ngwen. Ja mräkä gätä nitre umbrekwe köböikitaka konkrekasion niarakwe yekänti ye kräke namani rubun. Niara tä niere: “Ti nämä bätä ngwan  ye köböite ti brukwä rababa ja mräkä ye kräke aune ti rababa ñäke niara töi ye rüere. Bätä ngwan ye nemen krubäte ni töite angwane, ni töi nemen kobäre aune ye ñaka raba ni mike töbike kwin metre”.

NITRE KÄDEKATETA BIBLIABÄTÄ TÄ KUKWE JA TÖI KRÄKE DRIERE NIE

Nitre kwati ñaka kukwe kwin nuainbare ye kädrieta Bibliabätä, abokän tä ja töi kräke nie (1 Cor. 10:11). Ñokänti ja töi mikata bätä ngwen ye ñan aibe mikata gare kwe nie, ñakare aune nitre tä ja tuenmetre töi kwitadre ie abokän töita nemen ño ye mikata gare kwe nie arato.

Ani blite käne Caín yebätä, niara ye Adán bätä Eva monsoi kena. Abel jondron biani ye Jehovakwe kani ngäbiti, akwa niarakwe jondron biani ye ñaka kani ngäbiti Jehovakwe yebätä namani rubun krubäte. Niara ja töi mikadre kukwe ye ükete angwane, rabadre nemen bare ie, akwa namani bätä ngwen ye käkwe töi mikani eteba murie kete (Gén. 4:4-8). Ye medenbätä Biblia tä mike gare metre “Caín abko diablukwe” (1 Juan 3:12).

Ani blite mada José eteba ni jätä yebätä. José nämene ja mäke kwin rünbe yebätä niaratre nämene bätä ngwenbätä. Josekwe köböbare ye niebare kwe ietre angwane, bäri brukwä namani kräke. ¡Niaratre tö namani murie ketai! Biti, rürübäinbare kwe ni klabore erere aune José ye krütani niebare kwetre rün ie (Gén. 37:4-11, 23-28, 31-33). Kä nikani ta ye bitikäre, niaratre ja mikani ngite ye nükaninta törö ietre: “José, ni etba nikwe, btä nikwe kukwe nuainbare käme. Ni rikaba rürümoine angwane, rababa kukwe mike bobre nibtä [...] rabadre ruentari tare nie abkokäre, akwa ñan rababa ruentari tare nie” (Gén. 42:21, JK; 50:15-19).

Coré, Datán aune Abiram, ye bätä ngwani Moisés aune Aarón yebätä, aune sribi ütiäte nämene kwetre Moisés bätä Aarón erere namanintre nütüre. Moisés ye tö namani ja mikai “ütiäte kri” nitre mada jökräbiti ta namanintre niere (Núm. 16:13). Niaratre ñaka kukwe metre niebare (Núm. 11:14, 15). Jehovakwe Moisés ye kädekani, akwa niaratre tö namani tuai nemen jakwe. Niaratre nämene bätä ngwen yebätä ganinte Ngöbökwe (Sal. 106:16, 17).

Ne madakäre, bätä ngwan ni madabätä ye tä ni jökrä töite nükani gare rei Salomón ie. Meri iti kwe monso därebare akwa krütani, ye abokän namani niere monso ngwakare ye meri mada yekwe. Kukwe ye ükaninte angwane, meri töi käme ye tö namani monso chi nämene nire murie ketamana. Akwa, monso chi ye biandre meye metre yei niebare Salomonkwe (1 Rey. 3:16-27).

Kukwe namani bare kädrieta Bibliakwe ne tä mike gare metre, bätä ngwan ni madabätä ye raba kukwe tare aibe mike nemen bare, ni brukwä mike käme, kukwe ñaka metre nuainne bätä ni mada murie kete. Ne madakäre, nikwe miri gare jai ye erere, nitre ñaka ngite abokänbätä kukwe tare nuainbare. ¿Ni raba dre nuainne ne kwe bätä ngwan ni madabätä ye ñaka ni töi juandre ngwarbe? ¿Dre raba ni dimike kukwe käme ne denkä ja töite?

KUKWE KWIN KRUBÄTE NI TÖI KRÄKE

Ja mräkätre kukwebätä taredre. Apóstol Pedro mäträbare nitre kristiano yebätä: “Mtare kukwe era metre Kristobtä mikata täte munkwe, ye köböire abko Ngöbökwe mun mikanina deme ja ngwärekri mun mräkä tarekäre era metre jökrä. Ne aisete ja di ngöi jökrä munkwe ja tare era metre kwärikwäri” (1 Ped. 1: 22). ¿Ja tare erametre ye abokän ño? Apóstol Pablo tä kukwe ne mike gare: “Nita ni mda mda tarere angwane, nita jändrän jökrä” yebätä kä ngwen nüke jai, “amne nita ja moto mike kuin ni mdakrä. Nita ni mda mda tarere angwane, ñan nita nüne ni ja ribare kwrere jändrän jökräbtä jändrän diankakäre jakrä amne, ñan nita ja bä mike ütiäte amne ñan nita bike kri” (1 Cor. 13:4, 5). Nikwe ja töi mikai ne erere angwane, ni töi ñaka rabai bätä ngwen (1 Ped. 2:1). Jonatán kukwe kwin bämikani kukwe nebätä, niara ñaka ja töi mikani bätä ngwen David yebätä, ñakare aune “namani tarere ja nire nämene tare kwe ye erere” (1 Sam. 18:1).

Ja ketadre nitre dite kukwe ja üairebiti yebe. Nitre kukwe käme nuainkä, jondron bökäne krubäte aune töbika ñaka kisete yebätä ni Salmo 73 tikaka namani bätä ngwen. ¿Dre nuainbare niarakwe ne kwe kukwe ye ñaka niara töi kwitadre? ‘Nikani ju Ngöbökwe kwin krubäte yekäntiʼ (Sal. 73:3-5, 17). Niara ja ketabare nitre mada Jehová mikaka täte yebe, ye köböire niara tädre käre Ngöbö ken ye bäri ütiäte nükani gare ie (Sal. 73:28). Ni tädi näin käre gätäbätä ja mräkätre kukwebätä ben angwane, ye erere rabai bare nibätä.

Jondron kwin nuaindre. Caín brukwä namani käme aune namani bätä ngwen ye ngwane, ¿Ngöbökwe dre niebare ie? “Makwe jändrän kuin nuendre” (Gén. 4:7, JK). Kukwe ne ütiäte ni kristiano kräke arato. Jesukwe niebare: “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, töi tätebiti, ja nire tätebiti aune ja di tätebiti”. Arato: “Mäkwe ni mada taredre mätä ja tarere ye erere” (Mat. 22:37-39, NM). Nita sribi Jehovakwe nuainne bätä ni mada dimike angwane, kätä nemen juto nibätä ye tä ni töi mike ñaka bätä ngwen ni madabätä. Nikwe sribi Ngöbökwe nuaindi, ni mada dimikai, nikwe kukwe driedi bäri aune ni mada tötikai ye köböire ‘Jehovakwe jondron kwin biain nieʼ (Pro. 10:22).

“Nire nire btä käta nuäre, ye ben” nikwe kä ngwandre juto jabätä (Rom. 12:15). Nitre ja tötikaka Jesube yei kukwe kwin namani bare, ye niara käi ngwani juto jabätä aune niaratre kukwe driedi bäri niara ngwä ye niebare kwe ietre (Luc. 10:17, 21; Juan 14:12). Ni Ngöbö mikaka täte tä nüne keteitibe; nitre itire itire tä jondron kwin nuainne ye käi nemen juto ni jökräbätä (1 Cor. 12:25, 26). Yebätä, sribi mrä biandre nuaindre ni kristiano ie ye ngwane, nikwe käi ngwandre juto jabätä aune ñaka bätä ngwandrebätä, ¿ñan ererea?

ÑAKA JA DI NGWANDRE NEKÄ JIRE

Ja di ngwanta ñaka ja töi mike bätä ngwen ni madabätä ye raba nuin raire. Cristina tä niere: “Ñaka nuäre ti kräke kukwe ye diandrekä ja töite. Ti ñaka tö niena tuai ja töite akwa täbe jankunu ti töite, aune kä jökrä ngwane ti ñaka ja tuenmetre töi kwitadre ie”. José ja tuanina kukwe ye erere ben arato: “Jehová tä ti dimike ja mräkä gätä nitre umbrekwe köböikitaka konkrekasionte töi kwin ye mike ütiäte jai. Ti ñaka ja mäke kwin Ngöböbe akräke ñaka rabadre nuäre ganaindre ti kräke”.

Bätä ngwan ni madabätä ye abokän “ni [...] töi kämekäme abko erere mdeita neme” nie, kukwe nebe ni kristiano jökrä käkwe ja tuadre (Gál. 5:19-21). Nikwe kä ngwain nüke jai kukwe nebätä angwane, kä rabai bäri juto nibätä aune Jehová ni Rün kä kwinbiti yebätä.

[Nota]

[Kukwe nieta página 17]

“Nire nire btä käta nuäre, ye ben [...] kä ngwiandre nuäre gwaire jabtä”