Känändre nekänti

Indice yete känändre

Natán ja mikani kukwe metre yekri

Natán ja mikani kukwe metre yekri

Natán ja mikani kukwe metre yekri

Ni gobranka kri käkwe ja mikadre ngite aune rabadre ja töi ükete niedre ie ye ñaka nuäre. Ni ye ni mada kä mikanina, ngite kwe ükakäre rabadre gare mäi angwane, ¿ja raba nüke törö mäi blitakäre ben?

Rei David ja mikani gure gore Bat-seba ben aune mikani bulebiti kwe. Ja mikani ngite kwe ye ükakäre, ni juani kwe Bat-seba muko ye murie kete aune ye bitikäre ja mikani gure kwe ben. Sö nikani kabre ta yete niara nämene nüne ni ñaka ja mike ngite kwrere, nämene sribi ütiäte ye nuainne jankunu. Akwa niara kukwe käme nuainbare ye Jehovakwe ñaka tuanimetre niken ta jerekäbe, Natán ni Ngöbö kukwei niekä ye juani kwe mäträrebätä.

Mä ja mikadre Natán ye täte angwane, sribi ye ñaka namani nuäre nuaindre kräke rükadre gare mäi. Akwa niara nämene ja ngwen metre Jehovai bätä nämene niara kukwei mike täte, ye töi mikani Davidkwe ja mikani ngite ye niere ie. ¿Dre nuainbare kwe rei mikakäre ja töi kwite kukwe käme yebätä?

DIRIKÄ TÖBÄTÄ

¿Mä raba kä denkä jai ñäkäkäre 2 Samuel 12:1-25 yebätä? Ja bämike Natán ye erere kukwe ne niekäre David ie: “Ni nibu nämene jutate, iti jondron bäkäne krubäte aune iti abokän bobre. Ni jondron bökäne krubäte yekwe obeja aune nibi nämene krubäte; akwa ni iti bobre yekwe obeja chi kökani jai ye nämene kwe. Nämene ngübare, aune obeja chi ye nämene nirien niara aune monsoi yebe gwaire. Nämene mröre gwaire ben aune tomana ñain ben, bätä nämene kübien niara kisete aune namani ngängän kwe ye erere kräke. Kä nikani ta angwane ni iti nükani basare ni jondron bökäne krubäte yei, akwa niarakwe ñaka obeja aune nibi jeñe kwe ye biani ni basaka niarai yei. Obeja chi nämene ni iti bobre kwe ye niarakwe diani jai murie ketadre aune sribebare kwe ni basaka ie ye kräke” (2 Sam. 12:1-4).

David ye obeja ngübabare, aisete kukwe ye namani bare metre namani ruin ie. Ni blitaka tä niere, “Natán nämene niken niara yekänti nitre bobre ye kriemikakäre, yebätä ni ye nitre mada bobre erere David namani nütüre”. Kukwe ye erere rabadre bare o ñakare akwa, yebiti ta Natán ja ngwani metre Ngöböi aune ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä. Kukwe niebare kwe ye David kukwe nuabare ünä angwane, niebare kwe: “¡Erametre Jehová käbiti tita niere, ni käkwe kukwe nuainbare ye murie ketadre!”. Ye ngwane Natán kukwe ne niebare ie: “¡Ni ye abokän mä ara!” (2 Sam. 12:5-7).

Ñobätä Natán ja töi mikani kukwe ükete ye erere yebätä töbike. Ni ja mäke kwin ni madabe ye kräke ñaka raba nemen nuäre kukwe ni madakwe ye mikakäre gare metre ie. Ne madakäre, nita kukwe käme nuainne ye ngwane, nita nemen kukwe mike jabiti. Akwa, Natán kukwe niebare yebiti nämene David töi mike kukwe ye mike tuin käme krubäte jai, ye David ñan gani jabätä jire. Ni jondron bökäne krubäte ye ñaka nämene kwin nükani gare metre rei David yei. Rubune David kukwe niebare ye bitikäre, Natán niebare ie ni ye abokän niara ara. Ye köböire rei kukwe käme krubäte nuainbare ye nükani gare jabätä ie aune ye töi ükaninte kukwe niedi ie ye kan ngäbitikäre. Niarakwe ja ngwani käme yebiti ñaka Jehová mikani ütiäte kwe nükani gare ie aune mäträbarebätä ye kani ngäbiti kwe (2 Sam. 12:9-14; Sal. 51, encabezamiento).

¿Kukwe namani bare ne tä dre driere nie? Nitre ja tötikaka yei kukwe meden metre rükadre gare akwle yei ni kukwe Bibliabätä driekä tö. Natán nämene David mike ütiäte jai, yebätä töbikabare kwin käne kwe blitakäre ben. Rei nämene kukwe kwin aune metre tarere ja brukwäte, ye nämene gare kwin Natán ie, aune kukwe bämikani kwe yebiti David töi nämene ño ye mikani gare kwe jai. Ye erere, nitre brukwä kwin ye töita ño kukwe metre kräke ye nikwe mikadre gare jai, ne kwe nikwe dimikadre Jehová töita ño ye mike nüke gare jai. Kukwe meden kwin aune meden käme ye mikakäre gare ni madai, ni rabadre kukwe ye mike gare Biblia yebiti aune ñaka ja töi jeñebiti, ye nuainkäre ja ñaka rabadre ruin töi kwin krubäte nie ja mika gure yebiti aune ja üaire.

Kukwe jökrä yebiti ta, Natán nämene Ngöbö mike täte metre ye käkwe töi mikani mäträre rei ütiäte kri yebätä (2 Sam. 12:1). Nita Ngöbö mike täte metre ye käkwe ni dimikai arato, ñaka kä jürä ngwen jabätä ja mikakäre kukwe kwin metre niarakwe yekri.

JA MIKAKA KUKWE METRE YEKRI

Nitre nibu ye nämene ja kete kwin krubäte, yebätä Natán monsoi iti kwe kädekani David (1 Cró. 3:1, 5). Natán kädekateta kena Bibliabätä ye ngwane tä Davidbe ja ken. Niaratre nibu ye nämene Jehová tarere. Rei David töi nämene templo sribebätä Jehová kräke ye mikani gare kwe Natán ie, ñobätä ñan aune nämene tö ngwen ie. David niebare ie: “‘Mike ñärärä, ju sribebare rüka krie yebiti te tita nüne akwa kaja deme Ngöbö metre yekwe abokän tä mikani ju sribebare dänkwäbiti yete’. Aune, Natán niebare rei ie mada: ‘Dre dre tä mä brukwäte ye jökrä... nän, nuainne, ñobätä ñan aune Jehová tä mäbe’” (2 Sam. 7:2, 3).

Natán nämene Jehová mike täte metre yebätä, kä jutobiti David dimikani kwe ju Ngöbö mikakäre täte metre Kä tibienbätä ye sribere. Akwa, ye ngwane ja töi jeñe niebare kwe aune ñaka blitabare kwe Jehová kä yebiti. Kä ye ngwane deu, Ngöbökwe juani kukwe bä jene mike gare rei ie: Davidkwe ñaka templo ye sribedre, ñakare aune monsotre kwe ye iti käkwe sribedre. Ne madakäre, Ngöbö köböire Natán mikani gare ie arato, Ngöbökwe kukwe ükaite ben köböire kürä gobrankäre ie ye “rabai ükaninte kwin metre kärekäre” (2 Sam. 7:4-16).

Ni raba mike ñärärä, Ngöbö töi nämene templo sribekäre ye erere Natán töi ñaka nämene. Akwa, ni Ngöbö kukwei niekä töi bobre ne käkwe töi kwinbiti Jehová töi ye nuainbare aune ñaka ja mikani rüere kwe. Ngöbökwe ni töi ükadrete kukwe ruärebätä ye ngwane, nikwe ja ngwandre Natán erere. Niarakwe sribibare jankunu ni Ngöbö kukwei niekä kwrere ye tä mike gare Ngöbökwe niara dimikani jankunu. Ne madakäre Jehovakwe niara tötikani ‘Gad ni jondron tuaka köböre’ yebe gwaire, ne kwe niaratre David jie ngwandre nitre 4.000 musika täkäkä ye denkä sribikäre templo yete (1 Cró. 23:1-5; 2 Cró. 29:25).

JA MIKANI KWE GOBRAN YEKRI

David ye bitikäre Salomón rabai reire ye nämene gare Natán ie. Ye medenbätä Adonías tö namani gobran diainkä David yekän angwane, drekebe ngwarbe niarakwe ja töi mikani kukwe ye ükete. Nämene nuainne käre ye erere, töbikabare kwin käne kwe kukwe ye nuainkäre aune ja ngwani metre kwe. David käkwe monso kwe Salomón mikai reire käbämikani kwe ye abokän Bat-seba rabadre ngwenta törö David ie, Natán kukwe ne niebare käne Bat-seba ie. Ye bitikäre, Natán nikani David känti Adonías rabai reire niara bitikäre o ñakare ye ngwantarikäre ie. Kukwe ye tare krubäte nükani gare David ie angwane, Natán bätä nitre mada Ngöbö mikaka täte metre ye juani kwe Salomón denkä reire aune mike gare nitre jökrä ie, ne kwe Adonías ñaka rabadre gobrane (1 Rey. 1:5-53).

NI KUKWE KIRA TIKAKA TÖI BOBRE

Samuel Kena kapitulo 25 nemen 31 bätä Samuel Ketebu ye jökrä Natán bätä Gad tikani raba ruin. Kukwe namani bare kira abokän tikani Ngöbö diebiti tä mikani tärä yete, yebätä Biblia tä niere krörö: ‘Kukwe namani bare kena aune mrä rei David yebätä, ye tä tikani Samuel kukwei ye ngätäite, aune tä Natán ni Ngöbö kukwei niekä ye kukwei ngätäite bätä Gad ni jondron tuaka köböre kukwei ye ngätäite’ (1 Cró. 29:29). ‘Kukwe namani bare Salomón yebätä’ ye Natán tikani nieta arato (2 Cró. 9:29). Ye tä mike gare, David krütani ye bitikäre, niarakwe sribibare jankunu nitre nämene sribire reibe yebe.

Natán ni Ngöbö kukwei niekä yebätä kukwe jökrä bäsi gare nie ye abokän niara arabe käkwe tikani raba ruin nie. Akwa kukwe ruäre ñaka mikani gare kwe ye ütiäte krubäte. Natán kukwe kira tikaka ye ñaka tö namani ja käi kitakamana aune ja mikai ütiäte. Diccionario kukwe Bibliabätä mikakäre gare tä niere, Biblia yebätä “niara nünanka medente ye mika ñaka gare” jire. Aune niarakwe nünanbare ño ye ñaka gare nie arato.

JA NGWANI METRE KWE JEHOVAI YE DIMIKANI

Biblia ñaka kukwe mike gare krubäte Natán yebätä, ye tä mike gare niara töi bobre akwa ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä ja mikakäre kukwe niebare Ngöbökwe yekri, aune Jehová sribi kri krubäte mikani kisete. Natán ja ngwani metre Ngöböi aune kukwe metre tarebare kwe yebätä nikwe töbikadretari aune nikwe ja di ngwandre ja ngwen niara erere.

Ñaka raba nemen nuäre ni kräke kä nengwane mäträdre rei kukwe käme nuainkä yebätä o ñaka nitre tuenmetre kukwe käme nuainne. Akwa Ngöbö diebiti, ni raba ja ngwen metre Jehovai aune kukwe kwe ye mike täte. Arato ni raba kukwe metre driere aune ñaka kä jürä ngwen jabätä ja mikakäre kukwe metre yekri aune töbike kwin käne kukwe ye nuainkäre.

[Jondron üai bämikani página 25]

Natán töbikabare kwin käne blitakäre Bat-seba ben, ye ngwane ja mikani kwe gobran yekri