Nikwe ja töi mikadre mokre Jesús erere
Nikwe ja töi mikadre mokre Jesús erere
“Munkwe ja ngwätei amne munkwe blita jakrä Ngöböbe” (MAT. 26:41).
¿MÄ RABA DRE NIERE?
¿Nita ja ngwen mokre o ñakare ye nita bämike ño orasion yebiti?
¿Nita ja ngwen mokre ye nita bämike ño kukwe drieta yebiti?
¿Ñobätä nikwe ja ngwandre mokre nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, aune ni raba nuainne ño?
1, 2. a) ¿Jesús ja töi mikani mokre yebätä ni raba kukwe meden ngwentari jai? b) ¿Jesús töi metre käkwe kukwe kwin bämikani ye erere ni ngite raba nuainne? Mäkwe bämika keteiti.
JESÚS töi metre yebätä ni ruäre raba ngwentari jai: “¿Ño ni raba ja töi mike mokre niara erere? Ne madakäre, dre rabai bare ja känenkäre ye ruäre nämenena gare ie kä kwati krubäte te känenkri. ¿Erametre Jesukwe ja ngwandre mokre ye nämene ribere jai?” (Mat. 24:37-39; Heb. 4:15). Ñobätä kukwe ne ütiäte aune ñobätä nikwe ja ngwandre mokre ye rabadre gare nie kukwe ja tötikara nekänti ye känenkri, kukwe ngwantarita ketebu ne nikwe mikadre gare jai.
2 ¿Ni töi metre kukwe kwin bämikani ye erere ni ngite raba nuainne? Jän, ñobätä ñan aune ni raba ja kite ni dirikä kwin yebätä aune tä ja ngwen ño yebätä. Bämikakäre, ani töbike ni ja kitaka kena buko kitabätä tukwenbiti yebätä. Kena ñaka rabai mate kä täräi mikaninkä yete ie, akwa rabai ja tötike aune ja kite jankunu nuainkäre. Ni niara kitaka buko kite ye ie buko kita gare, yebätä mikai ñärärä kwin kwe, ne kwe rabadre nuainne bäri kwin. Bätärekä jatäri, ni ja kitaka kena buko kitabätä ye ie tukwen jäkä rabai gare kwin aune murie mate ño ye mike ñärärä arato. Ni dirikä tä nuainne ño ye erere nuaindi kwe, ye köböire buko ye jatai mate bäri kä täräi mikaninkä ye ken ie. Ye erere arato, ni kristiano tä ja di ngwen jankunu Jesús kukwei mike täte aune ja ngwen niara erere.
3. a) ¿Jesukwe ja ngwandre mokre ye mikani gare kwe kukwe medenbiti? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti?
3 ¿Erametre Jesukwe ja ngwandre mokre ye nämene ribere jai? Jän, ye erere. Ñodre, niara murie keta jämi ye känenkri niebare mrä deu kwe nitre apóstol mikaka metre täte yei: “Munkwe ja ngwätei siba tibe”. Aune niebare kwe arato: “Diablu jatadi mun nuente ja käne ye ngwane, munkwe ñan ja mikadre ngite, abkokäre munkwe ja ngwätei amne munkwe blita [jankunu] jakrä Ngöböbe” (Mat. 26:38, 41). Jesús käre ja ngwani mokre; akwa metrere kukwe tare namani kisete ye näire bäri tö namani ja ngwain ngwäte aune tö namani ja tuai Rün kä kwinbiti ye ken. Nitre ja tötikaka kwe käkwe ja töi mikadre ye erere arato nämene gare ie, ñaka ye näire aibe ñakare aune ja känenkäre arato. Ñobätä niara tö ni tuai ja ngwen mokre ye ani mike gare bäri kwin jai. Ye bitikäre, kukwe ketamäbiti ni raba ja ngwen niara erere mantre jetebe ye nikwe mikai gare jai.
ÑOBÄTÄ JESÚS TÖ NI TUAI JA NGWEN MOKRE
4. Dre rabai bare ja känenkäre ye ñaka gare jökrä nie, ¿ñobätä nikwe ja ngwandre mokre käre?
4 Metrere, dre rabai bare ja känenkäre ye ñaka gare nie akwa jondron ruäre gare nie, yebätä Jesús tö ni tuai ja ngwen mokre. Niara nämene Kä tibienbätä angwane, ¿dre rabai bare ja känenkäre ye nämene gare jökrä ie? Ñakare, ñobätä ñan aune töi bobrebiti niebare kwe: “Köbö mdente amne ñänä okwä nuäi, ye abko gare ñakare jire chi ni mda mdaye, angele kä käinbti ie gare ñakare amne Ngöbö Odei ie gare ñakare arato, akwa Ngöbö ni Rün aibe ie tä gare” (Mat. 24:36). Kä ye ngwane, nitre käme gaite ñongwane ye ñaka nämene gare metre Jesús “Ngöbö Odei” yei. ¿Aune ni? Kukwe braibe gare nie kä ja känenkäre yebätä, ¿ñan ererea? Ñodre, ñongwane Jehovakwe Monso kwe juain nitre blo gainte ye ñaka gare nie. Tädre gare nie akräke, ¿nikwe ja ngwandre mokre ye ribedre nie? Jesukwe niebare ye erere, kä krüte ye jatai drekebe ngwarbe, ñaka mikai gare nie; yebätä käre nikwe ja ngwandre mokre (ñäkädre Mateo 24:43 yebätä).
5, 6. a) Ngöbö töita ño aune kukwe kä ja känenkäre ye garera nie, ¿ñobätä mada nikwe ja ngwandre mokre? b) Satana töita ño ye gare nie, ¿ñobätä nikwe ja töi mikadre kwatibe ja ngwen bäri mokre?
5 Ne madakäre, kukwe kwin keta kabre nämene gare Jesús ie kä ja känenkäre yebätä, kukwe metre ye abokän ñaka nämene gare jire chi nitre jökrä bäsi ie. Kukwe ñaka gare nie niara erere, akwa niara köböire kukwe gare krubäte nie Gobran Ngöbökwe yebätä aune dre nuaindi kwe gwäune ye gare nie arato. Nita ni mada miketari ñärärä kwelate, sribikänti o nita kukwe driere yekänti angwane, nitre tä nüne kä drüne te aune kukwe metre ütiäte ñaka gare ietre ye tä nemen gare nie, ¿ñan ererea? Kukwe nebätä arato nikwe ja ngwandre mokre käre Jesús ye erere, kukwe gare nie Gobran Ngöbökwe yebätä ye ja di ngwandre mike gare nitre mada ie. Nikwe kukwe driedre kä jökrä ngwane ye ütiäte krubäte, ñaka juandre jire ja bäre. Nitre kwati tä diantaridre (1 Tim. 4:16).
6 Kukwe mada käkwe Jesús dimikani ja ngwen mokre. Satana ja töi mikani kwatibe niara nuatekäre aune nitre mike rüere ne kwe niara ñaka Ngöbö mikadre täte ye namani gare kwin ie. Rüe töi käme ye nämene käre miketari ñärärä, “köbö bäri kwin” ye känene niara nuatekäre (Luc. 4:13). Akwa Jesukwe ja ngwani mokre kä jökrä ngwane. Kukwe nuain nämene niara nuatekäre o rüere, akwa nämene juto biare ja tuakäre kukwe jökrä ben. ¿Ye ñan erere tä nemen bare nibätä arato? Ye erere, ñobätä ñan aune “kwra lion ie mröta nebe angwane, tä niken ngwäne krikri, käta niken jändrän känene kwetadre jae, ye kwrere jire [...] diablu Satana tä näin ni känene juankäre ngwarbe”. Ye medenbätä, Kukwe Ngöbökwe tä niere nie: “Munkwe töbika kuin ja käne amne munkwe mokre jabti” (1 Ped. 5:8). ¿Ni raba nuainne ño?
ÑO JA NGWANDRE MOKRE ORASION YEBITI
7, 8. ¿Jesukwe kukwe meden niebare orasion yebätä, aune oradre ye niarakwe bämikani ño ni kräke?
7 Ja ngwandre mokre ja üaire aune orasion nuaindre ye ja erebe Biblia tä mike gare (Col. 4:2; 1 Ped. 4:7). Nitre ja tötikaka Jesube ye ja ngwandre ngwäte ben käräbare kwe ietre, ye bitikäre niebare kwe ietre: “Munkwe ñan ja mikadre ngite, abkokäre munkwe ja ngwätei amne munkwe blita [jankunu] jakrä Ngöböbe” (Mat. 26:41). ¿Kukwe tare nämene niaratre kisete ye aibe näire rabadre nuainne? Ñakare. Kukwe niebare kwe ye tä ja töi kräke nie, abokänbätä nikwe ja jie ngwandre mantre jetebe.
8 Orasion nuaindre ye Jesukwe bämikani bäri kwin. Ni raba ngwen törö jai, bati orasion nuainbare kwe Rün ie dibire nükebe kä ngwen. Ani ye bämike ja töibätä (ñäkädre Lucas 6:12, 13 yebätä). Jesús nämene juta Capernaum ye ken, kä yekänti nämene nüne. Kä jatani de angwane, ngutuä bäri mente kwin mren Galilea biti ta yekänti nikani. Kä jatani drüne ye nämene mike ñärärä angwane, ñotra trä namani bete bete ngösöri Capernaum yete jutuabare ie aune juta mada arato. Namani blite Jehová ben ye ngwane, ja töi mikani kwe orasion yebätä. Ora nikani ta, minuto nikani ta. Ñotra trä nämene menteni ye kwatire kwatire jatani nötöte jatäri. Sö ye jatani niken ta. Jondron känsenta jatani kä mrebiti mröre. Akwa niara ñaka kä ye gani jire chi. Kukwe ütiäte nuaindi kwe ja känenkäre yebätä nämene orare: nitre ja tötikaka kwe ni jätäbiti nibu ye diankakäre. Niara nämene töbike ño aune nämene dre töibikaire nitre ja tötikaka itire itire yebätä, ye abokän namani niere Rün ie ne kwe rabadre jie ngwen aune rabadre ja töi bien ietre, ye ni raba bämike ja töite.
9. ¿Jesukwe orabare dibire nükebe kä ngwen ye tä dre driere nie?
9 ¿Nikwe orasion nuaindre raire krubäte ye ai bämikani Jesukwe? Ñakare, ja töi kwinbiti niarakwe ne niebare nitre ja tötikaka kwe yebätä: “Mun töi abko tä biare jändrän kuin nuene, akwa mun di ñakare” (Mat. 26:41). Akwa, ni raba ja ngwen Jesús erere. Ñodre, nita ja töi mike kukwe ruäre nuainne ye raba mate ño nibätä, ni mräkätre o ja mräkätre konkrekasionte yebätä, ¿ye känenkri nita ja di kärere ni Rün kä kwinbiti ie? Nita orare ye ngwane, ¿kukwe tä ja mräkätre kukwebätä kisete abokän tä ni ngwen töbike ye nita kädekete? ¿Nita kukwe ja brukwäte erere niere aune ñaka kukwe arabe niere käre? Jesús tö nämene blitai krubäte kaibe Rün kwe yebe aune kukwe jeñe kwe ye niekäre ie. Kä nengwane, jondron keta kabre nuaindre nie ye raba ni töi mike jondron mada jiebiti aune ni raba jondron bäri ütiäte ye käi kwitekä jabiti. Akwa, nikwe kä diandrekä debe näre jai orasion nuainkäre ja brukwä tätebiti aune kukwe jeñe nikwe yebätä angwane, ni täi bäri ngwäte kukwe ja üairebiti (Mat. 6:6, 7). Ni täi bäri Jehová ken, ni törbai ja mäkäi kwin ben aune jondron meden raba ni mike ñaka ja mäke kwin ben ye nikwe ñaka nuaindi (Sal. 25:14).
ÑO NI RABA JA NGWEN MOKRE KUKWE DRIETA YEBITI
10. ¿Kukwe meden tä mike gare Jesús ja ngwani mokre kukwe driekäre kä jökrä ngwane?
10 Jehovakwe sribi biani Jesús ie yebiti ja ngwani mokre kwe. Sribi ruäre känti ni raba ja töi mike kukwe mada jiebiti aune kukwe tare ñaka raba nemen ni kisete. Sribi keta kabre abokän känti ni ñaka raba ja töi mike kukwe mada jiebiti, ñodre kukwe drieta ye sribi keteiti ye erere. Käre Jesukwe ja ngwani mokre, töi nämene biare kukwe Ngöbökwe driekäre. Bati nikani dekäbe gürere nemen juta Sicar yekänti nitre ja tötikaka kwe yebe. Nitre ja tötikaka kwe nikani mrö kökö ye ngwane, niara namani ja düke ñö okwä jutate ye ken. Akwa ñaka kä juani ta kwe kukwe driekäre. Meri Samaria nükani ñö den. Jesús rabadre ja düke o kukwe mada känene ñaka blitakäre ben, akwa ñaka nuainbare kwe. Namani blite meri yebe aune kukwe keta kabre mikani gare kwe ie, ye käkwe nitre kwati juta yekänti töi kwitani (Juan 4:4-26, 39-42). ¿Ni raba nuainne niara erere aune ja ngwen mokre blitakäre nitre mada ben nita sribire yekänti?
11, 12. a) ¿Nitre tö namani Jesús töi mikai jondron mada jiebiti yei dre niebare kwe? b) ¿Jesús ñaka nämene kukwe aibe driere ye bämikani ño kwe?
11 Töi kwinbiti nitre ruäre tö namani Jesús töi mikai jondron mada jiebiti. Ani töbike nitre Capernaum yebätä. Niarakwe nitre bren mikaninta kwin ye tuani kwetre angwane, kä namani juto bätätre, yebätä tö namani ketaite ne kwe ñaka rikadreta. Ñobätä tö namani ye nuain ye nüke gare nie. Akwa, Jesús ñaka juani kukwe driere juta keteitibe känti, ñakare aune juani kukwe driere “juta israelita [...] nianinte obeja kwrere” ye jökrä känti (Mat. 15:24). Yebätä niebare kwe ietre: “Ngöbö kite gobrane ni ngätäite, ye tikwe mikadre gare juta ketareketare te, abkokäre Ngöbökwe ti juani” (Luc. 4:40-44). Jesukwe ja töi mikani kukwe driere aune ñaka jondron mada bätä ni mada tuanimetre kwe ja töi kwite.
12 ¿Jesukwe ja töi mikani sribi Ngöbökwe aibe nuainne aune jondron mada kwin ye tuanimetre jökrä kwe? ¿Ja töi mikani kwe kukwe aibe driere aune ñaka mräkätre dimikani jire kwe? Ñakare. Jesukwe kukwe kwin bämikani, kä dianinkä kwe jai rabakäre ja ketamuko kwe yebe aune kä ngwani juto jabätä kwe. Mräkätre mikani tuin ütiäte kwe jai, aune nämene dre dre ribe jai bätä kukwe tare nämene kisete yebätä ja töi mikani kwe, aune monsotre kia ye tarebare metre kwe (ñäkädre Marcos 10:13-16 yebätä).
13. ¿Ño ni raba ja töi mike mokre Jesús ye erere Gobran Ngöbökwe driekäre?
13 ¿Jesús ja töi mikani mokre ye erere ni raba ja ngwen ño? Nikwe ñaka nitre kä nebätä tuadremetre ja töi kwite sribi nuainta nikwe yebätä, ja ketamuko aune ni mräkätre raba töi kwinbiti niere nie, nikwe ñaka kukwe driedre krubäte o ni raba ja töi mike nüne “nitre mada” ye erere. Jesús ye erere Kukwe Ngöbökwe driedre ye tuin mrö ye kwrere nie, abokän tä ni mike dite ja üaire aune kä ngwen juto nibätä (Juan 4:34). Ne madakäre, ni ñaka ja töi mike nitre fariseo erere o jondron mada kwin tuenmetre jökrä. Jesús Dirikä nie ye erere, ni tö ‘Ngöbö kä jutobätä’ ye mikai täte (1 Tim. 1:11).
ÑO NI RABA JA NGWEN MOKRE JA TUATA KUKWE TARE BEN YE NGWANE
14. ¿Nita ja tuin kukwe tare ben angwane ñaka ja töi mikadre dre nuainne, aune ñobätä?
14 Nikwe mirira gare jai ye erere, kukwe tare namani Jesús kisete ye ngwane bäri nitre ja tötikaka ben ye töi mikani ja ngwen mokre kwe (ñäkädre Marcos 14:37 yebätä). Ye erere, nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, bäri nikwe Jesús kukwei mikadre täte. Tärä Proverbios tä kukwe metre ütiäte niere bobu ne nitre kwati tä käi kwitekä jabiti: “Ji metre ye tä ükaninte ni käne, akwa ji blo diandre jai angwane näin ni ngwena gata kokwäre” (Pro. 14:12; 16:25). Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane nikwe tö ngwandre ja töi jeñe ie ye raba kukwe tare mike ni kräke aune ni mräkätre kräke arato.
15. Jondron ribeta jai ye ngwane, ¿ni ji ngwanka mräkätre käne ye töi raba nemen dre nuainbätä?
15 Ñodre, ni ji ngwanka mräkätre käne, ye kräke ñaka raba nemen nuäre “mräkä jen” kwe ye ngübakäre (1 Tim. 5:8). Yebätä, raba ja töi mike sribi ruäre kain ngäbiti, abokän köböire kä ñaka raba nemente ie nänkäre gätäbätä, ja tötikakäre mräkätre ben o kukwe driekäre. Ni ye ie kukwe ye raba tuin kwin aune metre; akwa, raba nemen bren o krüte kukwe ja üairebiti. Yebätä Salomón kukwe niebare Proverbios 3:5, 6 ye nikwe nuaindre ye bäri kwin: “Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti, bätä kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan. Niara tä dre niere ye mäkwe ngwan törö jai kukwe jökrä känti, aune niarakwe mä jie ngwain ji metre yebiti”.
16. a) ¿Tö ngwandre Jehovai aune ñaka ja töi jeñe ie ye Jesukwe bämikani ño ni kräke? b) Jesús ja tuani kukwe tare ben angwane tö ngwani kwe Jehovai, ¿ye erere nitre kwati ji ngwanka mräkätre käne tä nuainne ño?
16 Jesukwe ja tuani kukwe tare ben ye ngwane, ñaka tö ngwani kwe ja töi jeñe ie. ¡Mike ñärärä! Ni bäri töbätä käkwe nünanbare Kä tibienbätä ye ñaka tö ngwani ja töi jeñe ie kukwe niekäre. Ñodre, Satana niara nuaninte ye ngwane, bä kabre niebare kwe: “Tä tikani krörö” (Mat. 4:4, 7, 10). Tö ngwani kwe Rün ie kä ngwankäre nüke jai, yebiti niara töi bobre bämikani kwe, ye abokän erere Satana töi ñaka jire aune ñaka ütiäte kräke. ¿Nita nuainne Jesús ye erere arato? Nitre ji ngwanka mräkätre käne tä ja ngwen mokre Jesús erere, ye tätre ja jie ngwen Kukwe Ngöbökwe yebiti, metrere tätre ja tuin kukwe tare ben ye ngwane. Ye erere ja mräkätre kwati krubäte kä jökräbiti tibien tä nuainne. Tätre Gobran Ngöbökwe känene käne, aune tätre Ngöbö mike täte metre jondron mada jökrä yebiti ta. Ye köböire, tätre mräkätre kwe ngübare bäri kwin. Aune, niaratre tä ja di ngwen mräkätre ngübare yebätä Jehová tä jondron kwin mike nemen bare kräketre, Kukwe Kwe tä käbämike ye erere (Mat. 6:33).
17. ¿Dreta mä töi mike ja ngwen mokre Jesús erere?
17 Erametre: ja ngwandre mokre ye Jesukwe bämikani bäri kwin ni kräke, kukwe bämikani kwe ye kwin krubäte ni kräke aune ye köböire ja nire raba nemen nikwe. Nikwe ngwandre törö jai, Satana tö ni mikai kübien ja üairebiti, ñobätä ñan aune ye erere tödeka nikwe ñaka täi dite, ni ñaka tö jatadi Jehová mikai täte aune ñaka jatai tare metre nikwe (1 Tes. 5:6). Nikwe ñaka tuanemetre ye nuainne. Nikwe ja ngwandre mokre Jesús erere: ja ngwandre mokre orasion yebiti, kukwe drieta yebiti aune nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane. Ye köböire, nikwe nünain kwin aune kä jutobiti kä nengwane, kä kitera krüte yete. Arato, ni Dänkien jatai nitre blo gatekäre ye ngwane, ni kwain mokre aune sribire ja dibiti ie, Rün töi ye erere nuainkäre. Nita Jehová mike metre täte yebätä niarakwe jondron kwin biandi nie, ¡ye ngwane kä rabai juto krubäte niarabätä! (Apoc. 16:15).
[Kukwe ngwantarita]
[Jondron üai bämikani página 6]
Jesús ye erere, ¿mätä ja töi mike dre nuainne kukwe driekäre mantre jetebe?
[Jondron üai bämikani página 7]
Mätä mä mräkätre ngübare kwin ja üaire ye tä bämike mätä ja ngwen mokre
