Käre ni tädre juto biare kukwe driekäre
Käre ni tädre juto biare kukwe driekäre
“Makwe Ngöbö Kukwei nie ni mda mdaye. [...] Ma raba juto biare Ngöbö Kukwei niekäre” (2 TIM. 4:2).
¿MÄ RABA MIKE GARE?
¿Ñobätä nitre kristiano siklo kena yekwe ja töi mikani juto biare kukwe driere?
¿Ño ni raba ja töi mike juto biare kukwe driekäre?
¿Ñobätä nikwe bäri ja töi mikadre juto biare Gobran Ngöbökwe kukwei driere?
1, 2. Ni tädre “juto biare Ngöbö Kukwei” driekäre niebare yebätä, ¿kukwe meden ngwantarita?
NIRE nire kisete sribita ni mada mikakäre kwäre ye tä juto biare nuainkäre. Ñodre, kukwe tare tä nakainkä ye kräke nitre bombero kärätä ye ngwane tä niken jötrö ngwarbe; ñobätä ñan aune nitre yebätä kukwe tare raba nemen bare aune raba krüte ye gare ietre.
2 Ni testiko Jehovakwe ye tö ni mada dimikai nemen kwäre. Ye medenbätä ja töi mikadre juto biare kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere ye tuin ütiäte nie. Ni ñan tä sribi ye nuainne jötrö ngwarbe ni nikenkä erere. Akwa, Pablo kukwe niebare: “Makwe Ngöbö Kukwei nie ni mda mdaye. [...] Ma raba juto biare Ngöbö Kukwei niekäre”, ¿ye ngwane nämene drebätä blite? (2 Tim. 4:2). ¿Ni tädre juto biare kukwe driekäre ye dre gärätä? ¿Aune ñobätä nikwe bäri ja töi mikadre juto biare kukwe driekäre?
¿ÑOBÄTÄ NI TÄDRE JUTO BIARE KUKWE DRIEKÄRE?
3. ¿Kukwe drieta nikwe ye köböire dre ganain raba o dre raba nete nikän?
3 Kukwe drieta ye köböire dre raba nemen nikwe o dre raba nete nikän yebätä töbikadre nikwe angwane, ni töi raba nemen kukwe kwin ye mike gare jötrö ngwarbe ni madai (Rom. 10:13, 14). Ngöbö kukwei tä käbämike: “Erametre mä krütadi, tikwe niedi ni kukwe käme nuainkä yei angwane, niarakwe ja töi kwitaita kukwe käme yebätä aune kukwe kwin bätä metre nuaindi kwe, [...] erametre nünain jankunu kwe. Ñaka krütai. Kukwe käme jökrä nuainbare kwe ye ñaka ngwainta törö jire ie” (Eze. 33:14-16). Ne madakäre, ni jökrä tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere, yei Jehová tä kukwe ne käbämike metre Bibliabätä: “Ni kwati ma kukwei nuaka abko Ngöbökwe dianditari siba mabe gwaire” (1 Tim. 4:16; Eze. 3:17-21).
4. ¿Ñobätä ja mräkätre siklo kena yekwe ja töi mikadre juto biare kukwe driekäre?
4 Ñobätä Pablo Timoteo dimikani ja töi mike juto biare kukwe driere, ye mikakäre nüke gare jai, ani ja tötike texto dianinkä kukwe ja tötikara ne jökräbätä. Ani ñäkebätä: “Mäkwe kukwe drie; mäkwe ja mika juto kä kwin näire, kä käme näire; mäkwe mäträ; mäkwe ñäkä nitre ie; aune mäkwe kä mika juto bätätre; mäkwe diri kwin bätärekä ietre. Ñobätä ñan angwane kä rükai näire nitre ñan tö jatai kukwe metre gabätä, akwa nitre dirikä känäntaridi kwati kwetre dirikä jai, abokän kwe kukwe driedre kwetre ietre, ño tö kukwe nuai erere. Niaratrekwe kukwe metre kukwe nua tuainmetre” (2 Tim. 4:2-4, NGT). Nitre kukwe ngwarbe driekä rabai krubäte niebare Jesukwe (Mat. 13:24, 25, 38). Kukwe ne jatadre nökrö bäri ja ken angwane, Timoteo ja töi mikadre juto biare “kukwe” driere, aune kukwe driedre kwe nitre kristiano ngätäite ne kwe niaratre ñaka ngökadre kukwe ngwarbe driedre yebiti. Nitre kwati nämene diandretari. ¿Ni raba dre niere nitre kä nengwane yebätä?
5, 6. ¿Nita kukwe driere ye ngwane kukwe medenbätä nitre tä blite krubäte?
5 Kä nengwane, nitre kukwe ngwarbe driekä niena kwati krubäte kä jökräbiti tibien (2 Tes. 2:3, 8). ¿Kukwe meden drieta abokän nitre töta nemen kukwe nuai? Kä keta kabre känti, nitre kukwe ngwarbe driekä tä jondron nire jatani nikwite jatäri ye driere krubäte. Käre tätre blite nitre ja tötikaka krikri kwrere aune tä tödeke kukwe yei, ñobätä ñan aune tä ja bämike blite Ngöbö yebätä kwrere aune ni madabätä. Ngöbö töi ñaka nibätä yebätä nikwe ñaka ja töi mikadrebätä ye drieta krubäte arato. Kukwe tä nitre kwati krubäte mike kübien ja üaire, ¿ye ñobätä niaratre tä kukwe nuin? Ñobätä ñan aune kukwe ketebu ye tä kukwe ne driere: “Dre dre tuin kwin mäi ye erere mäkwe nuain, ñobätä ñan aune ni ñaka jire iti kukwe ükatekäre mäbe”. Kukwe ne erere niaratre töta nemen kukwe nuai (ñäkädre Salmo 10:4 yebätä).
6 Akwa kukwe madabiti nitre mada ye kukwe nua raba. Nitre ruäre tä niken iglesiate ye töta nemen nitre dirikä ye tuai kukwe ne erere niere jai: “Mäkwe dre dre nuaindi, akwa yebitita mä tare Ngöbökwe”. Niaratre tö kukwe meden kukwe nuai ye erere nitre sacerdote aune nitre ji ngwanka iglesiate ye tä niere ietre, ñodre tätre kukwe ne niere niaratre töi kwitakäre kukwe ngwarbe mike täte, nändre iglesiate orakäre, bieta aune jondron üai ngwarbe mikadre ngöböre jai ne kwe Ngöbökwe kukwe kwin mikadre nemen kwetre tä niere ietre. ¡Niaratre tä ja mike kukwe kri te ye ñaka gare ietre! (Sal. 115:4-8). Akwa, ni raba niaratre dimike nüke ngwäte kukwe ja üaire yebiti aune kukwe metre Bibliabätä rükadre gare ietre, ye köböire Gobran Ngöbökwe jondron kwin nuaindi ye rabadre kwetre.
¿NI TÄDRE JUTO BIARE KUKWE DRIEKÄRE YE DRE GÄRÄTÄ?
7. ¿Nita juto biare kukwe driekäre ye nita bämike ño?
7 Doctor ni opera gare ie ye rabadre ja töi mike täte sribi nuainta kwe yebätä, ñobätä ñan aune ni bren ye raba krüte. Ye erere, ni kristiano tädre juto biare kukwe driekäre, ye tä ni töi mike kwatibe sribi nikwe yebätä, kukwe medenbätä blitai, kukwe meden ngwaintari o kukwe meden ütiäte ni gwi kräke yebätä töbikadre. Arato köbö medente nitre raba ni kain ngäbiti ye kräke tä ni dimike ora ükete jai tuabitikäre (Rom. 1:15, 16; 1 Tim. 4:16).
8. ¿Käre ni tädre juto biare jondron nuainkäre ye bämika raba ño?
8 Nita juto biare jondron nuainkäre ye ni raba bämike, kukwe meden mikata nuaindre käne nikwe jai yebiti (ñäkädre Génesis 19:15 yebätä). Ñodre, töbike kukwe nebätä, doctor mä trä tuadre ye bitikäre kukwe ne niedre kwe mäi: “Mätä bren krubäte. Sö nemen kratibe mäi ja kräkäi mikakäre bren yebätä”. Erametre mä ñaka rikadre betekä drekebe ngwarbe bombero tä niken ñukwä ötöte erere ja kräkäi mikakäre. Ñakare aune, doctor dre niedre mäi ye kukwe nuadre käne mäkwe, mä rikadreta ja gwirete aune kukwe meden bäri ütiäte nuaindre mäkwe yebätä mä rabadre töbike.
9. Pablo nämene Éfeso ye ngwane nämene juto biare kukwe driere, ¿ye ñobätä ni raba niere?
9 Pablo kukwe driebare juta Asia yete abokän mikani gare kwe nitre umbre konkrekasion Éfeso ie, ye tä mike gare metre niara nämene juto biare kukwe driekäre (ñäkädre Hechos 20:18-21 yebätä). Köbö te Pablo nükani ye näire namani nitre tuinbiti ju ju te kukwe kwin ye mikakäre gare ietre. Ne madakäre, kä kubu te “nämäne nitre ne tötike köbö kratire kratire Tirano ja tötika[ka] juete” (Hech. 19:1, 8-10, NGT). Pablo nämene sribi nuainne köbö kwatire kwatire te yebiti nämene bämike niara töi nämene juto biare kukwe driekäre. Ni tädre juto biare kukwe driekäre nieta ye ñan ni töi mikakäre rubun. Akwa, kukwe drieta ye nikwe mikadre nuaindre bäri käne jai.
10. Kä 100 nikanina ta yete nitre kristiano ja töi mikani juto biare kukwe driere, ¿ye ñobätä käi rabadre juto nibätä?
10 Nitre braibe Ja Tötikaka Bibliabätä kä 1914 ye känenkri, käkwe kukwe kwin drieta kömikani, ye tä ni tädre juto biare kukwe driekäre ye abokän dre gärätä bämike. Niaratre nämene braibe, akwa tädre juto biare kukwe driekäre ye nükani gare ietre angwane kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä driebare kä jutobiti kwetre. Kukwe Bibliabätä kädrie nämene ye niaratre nämene tike periódico 2.000 biti bäri aune video kädekata Foto Drama de la Creación ye nämene mike tuare. Ye köböire kukwe kwin ye driebare kwetre nitre kwati yei. Niaratre ñaka ja töi mikani juto biare kukwe driere akräke, ¿nikwe Gobran Ngöbökwe kukwei drieta ye kukwe nuadre? (Ñäkädre Salmo 119:60 yebätä).
JA NGÜBADREBITI NE KWE NI TÄDRE JUTO BIARE KUKWE DRIERE
11. ¿Dre käkwe nitre ruäre töi mikanina ñaka ja töi mike juto biare kukwe driekäre?
11 Jondron mada ni näkwitakäre ye raba ñaka ni töi mike kukwe drieta ye mike tuin ütiäte jai. Nitre gobrainta Satanakwe ye tö ni töi mikai sribi nuainne ja aibe kräke aune kukwe ñaka ütiäte yebätä (1 Ped. 5:8; 1 Juan 2:15-17). Nitre ruäre nämene sribi Ngöbökwe mike ütiäte jai ye ñaka niena ja töi mike juto biare kukwe driekäre. Ye erere namani bare ni kristiano siklo kena kädeka nämene Demas yebätä. Niara nämene sribire gwaire Pablo ben, akwa jondron kä nebätä yei niarakwe ja tuanimetre töi kwitadre. Kukwe tare ye näire niara tädre Pablo dimikakäre näre, niarakwe kä mikaninkäbätä (File. 23, 24; 2 Tim. 4:10).
12. ¿Kä nengwane kätä dre nuainkäre nie aune ja känenkäre kä rabai dre dre nuainkäre nie kärekäre?
12 Ni kristiano jökrä rabadre ja di ngwen ñaka ja töi mike krubäte jondron kä nebätä jiebiti ne kwe ni tädre juto biare kukwe driekäre jankunu. Ni rabadre ja di ngwen “ja ketete ja dibiti ja nire erametre yebätä” (1 Tim. 6: 18 19, NM). Garera nie erere, Gobran Ngöbökwe ye köböire ja nire käre rabai nikwe, sribi ütiäte nuainkäre. Akwa kätä kä nengwane nie nitre mada dimikakäre ne kwe rabadrete nire Armagedón bitikäre, ye ñaka nuaindita jire.
13. Matare ni niena kristiano yebätä, ¿ño ni raba ja ngübarebiti ne kwe ni tädre juto biare kukwe driekäre?
13 Nitre jökrä bäsi tä kübien krubäte kukwe ja üairebiti, yebätä, ¿ño ni raba ja ngübarebiti ne kwe käre ni tädre juto biare kukwe driekäre? Ni nämene kübien kukwe ja üaire yebiti, akwa ni mikaninta ngwäte ye nikwe ngwandreta törö jai. Biti kukwe kwin Kristo yebätä namani gare nie, Pablo niebare ye erere. Aune kä nengwane nikwe ni mada dimikadre arato (ñäkädre Efesios 5:14 yebätä). Pablo kukwe niebare, ye bitikäre tikabare kwe: “Mun tödekaka Kristobti tä nüne ño, yebtä munkwe töbika kuin ja käne, käkwe ja ngibia. Erere arato, munkwe ñan nüna ni diän diän töi ñakare kwrere, akwa munkwe nüna ni töbtä kwrere amne, kä ne näire kukwe käme nuenta bäri, aisete munkwe [...] ñan kä gate jire chi ngwarbe” (Efe. 5:15, 16). Nikwe “ñan kä ga[dre]te jire chi ngwarbe” ne kwe nitre töi käme ye ngätäite nikwe sribi Ngöbökwe nuaindre ja mikakäre ngwäte ja üaire.
NITA NÜNE KÄ KRÜTE NÄIRE
14-16. ¿Ñobätä ni tädre juto biare Gobran Ngöbökwe kukwei ye driekäre bäri?
14 Käre ni kristiano tä juto biare kukwe driekäre, akwa kä nengwane nuainta bäri. Kukwe keta kabre rabai bare niebare Kukwe Ngöbökwe yebätä, ye tä nemen bare metre kä 1914 yete ja känenkäre (Mat. 24:3-51). Ja nire ni kä känebätä kwe ye mikata bäri kukwe tare te. Nitre kukwe ükaninte bitinkä jabe akwa juta krikri yekwe jondron rükäre tä 2.000 juto biare rükäre. Nitre sribikä gobranbe tä niere, jondron rükäre juta krikri keta kabre ie ye “nianinante” kwati krubäte. ¿Nitre ruäre tä ni kwati kämike kä jürä ngwankäre ni madabätä, kisete jondron ye tä? Ni ja tötikaka krikri tä niere, nitre tä ni kwati kämike kä jürä ngwankäre ni madabätä ye itibe käkwe rüdre ye köböiti nitre kä tibienbätä raba krüte. Akwa rü ye ñan aibe tä ja nire ni kä nebätä kwe ye mike kukwe tare te.
15 Tärä The Lancet aune University College Londres käkwe mikani gare kä 2009 yete, “siklo XXI nete, ñü bätä kä ngire krubäte ye tä mate kä jökräbiti tibien”. Tä mike gare arato: “Ñü bätä kä ngire krubäte yekwe kä ja känenkäre yete nitre jökrä bäsi mikai ja tare nike aune ja nire nitre kwati krubäte kwe ye rabai bäri jankunu kukwe tare te”. Kä ere krubäte raba niken ngwarbe, mren niadre bäri jatekäre, kä rabadre bäri nötare, kä rikadre ñöte, bren, murie kri aune rü ye köböire, ñobätä ñan aune jondron ñaka niena krubäte ja tuakäre kukwe yebe. Erametre, rü aune kukwe tare tä nakainkä ye köböite nitre jökrä ñaka tä nüne kwin.
16 Juta krikri käkwe rüdre jabe bomba kri krubäte yebiti angwane, kukwe “rakaikä” niebare ye raba nemen bare nitre ruäre tä nütüre. Akwa, kukwe “rakaikä” niebare ye dre gärätä metrere ñaka nüke gare nitre jökrä bäsi ie. Kirabe nükebe kä nengwane kukwe ye tä nemen bare, ye tä mike gare Kristo niena Gobrane aune jondron käme kä nebätä mikai krüte käi nibira bäri ja ken (Mat. 24:3). Kukwe rakaikä niebare ye niena nemen bare metre kä nengwane. Yebätä nitre rabadre nüke ngwäte jötrö ngwarbe kukwe ja üaire yebiti aune kukwe drieta nikwe ye raba niaratre dimike.
17, 18. a) ¿Nita nüne “kä krüte” näire nüke gare nie ye tä mate ño nibätä? b) ¿Kukwe meden meden raba nitre töi kwite Gobran Ngöbökwe kukwei ye kan ngäbitikäre?
17 Kä nibira krüte ni käne Jehová tare nikwe bämikakäre ie aune kä krüte nete kukwe driedre mikani kwe nuaindre nie ye mikakäre krüte kä nemena braibe. Nitre kristiano Roma siklo kena ie Pablo kukwe niebare ye bäri ütiäte kä nengwane: “Kä nemen nuäi gare munye, köbö gadrekä jai käe nükera, ñobätä ñan angwane mun mikakrä kwäre tä ni ken bäri nengwane, nikwe tödekanibiti, ye kräketa” (Rom. 13:11, NGT).
18 Kukwe rakaikä kä krüte näire niebare abokän tuata nemen bare metre ye raba nitre ruäre töi mike kukwe ja üaire yebätä. Ngwian ñaka krubäte, rü kri, kukwe tare nuainta ni madabätä aune kä tibien juanta ngwarbe, ye gobrantre ñaka ükete tuin ietre ye ngwane, tä nüke gare metre ietre ni kä nebätä tä ja di ribere kukwe ye ükatekäre. Aune nitre mada abokän mräkätre tä nemen bren tare, tädre ja tuenmetre o mräkätre tare kwetre tä krüte ye ngwane, tä nüke gare ietre kukwe ja üaire ye ribeta kwetre jai. Nita kukwe driere ye ngwane, ni raba nitre ye erere dimike.
TÄDRE JUTO BIARE KUKWE DRIEKÄRE
19, 20. ¿Ja töi mika juto biare kukwe driere ye tä ja mräkätre kwati töi mike nüne ño?
19 Ni tädre juto biare kukwe driekäre gare nie ye tä nitre kristiano kwati töi mike kukwe driere bäri. Ñodre, gätä kri köböiti kädekata “Nikwe ja okwä mikadre kwin mrebe” nuainbare kä 2006 yete kukwe kädriebare ye bitikäre, juta Ecuador yekänti ja mräkä bati gure aune muko kwe käkwe ja töi mikani jondron kwetre ye tuinmetre. Jondron meden meden ie niaratre ñaka tö namanina ye tikani täräbätä kwetre jai aune sö krämä nikani ta yete kämikaninkä kwetre ju kwarto komä te nämene nüne yekänti angwane nikani nüne ju kwarto kwatibe te, jondron ruäre rürübäinbare kwetre aune rürübän ütiä ñaka namanina niaratrebiti. Kä nikani braibe ta angwane, niaratre ja mikani sribi prekursor ausiliar ye nuainne aune ni ni tuabitikä käkwe kukwe niebare niaratre ie ye ererebätä ja töi mikani kwetre niken konkrekasion keteiti känti nitre kukwe driekä ñaka krubäte yekänti.
20 Ja mräkä kä América del Norte yekänti käkwe tikabare: “Gätä kri keteiti nuainba kä 2006 yebätä ti aune ti muko janama, ye ngwane nun ja ngökabare ñöte ye käi rababara 30 nubiti. Nun rikabata ja gwirete karo nunkwe yete angwane, nunkwe ja töi mikadre ño nüne jondron braibebiti, kädrieba gätäte ye erere, ye nun rababa kädriere jabe (Mat. 6:19-22). Ju nämä komä nunkwe, kä, karo kwin aune ütiäte krubäte, lancha aune ju nuäre ngwandre kä mada känti nämä nunkwe. Nunkwe ja ngwani ni kristiano töi ñaka kwin erere rükaba gare nuen angwane, nunkwe ja töi mikaba kukwe driere köbö täte. Kä 2008 yete nunkwe ja mikaba sribi prekursor regular ye nuainne arato nun ngängän yebe. ¡Nunta bäri sribire gwairebe ja mräkätre ben ye käita juto krubäte nunbätä! Nitre kukwe driekä ñaka krubäte yekänti nunta kukwe driere aune nunta sribire bäri Jehová kräke tä nun mike nökrö bäri niara ken. Kukwe drieta nunkwe ye köböire nitre tä kukwe metre Ngöbökwe kukwe nuin aune tä nüke gare kwin ietre ye tuin bäri ütiäte nuen”.
21. ¿Kukwe meden gare nie abokän tä ni töi mike juto biare kukwe driere?
21 Gwäune nitre käme kä nebätä yebätä dre rabai bare ye gare nie: “kukwe ükaite nitre käme ben, biti niaratre gaite” (2 Ped. 3:7, NGT). Ngöbö Kukwei niena gare nie ye tä ni töi mike kä jutobiti, kukwe tare rabai bare käi nibira ja ken aune ye bitikäre kä mrä te nünain ye mike gare. Ni töita juto biare kukwe kwin rabai bare metre ye mikabätä gare jankunu ni madai. Nikwe ja töi mikai juto biare sribi ne nuainkäre bäri angwane, nikwe bämikai Ngöbö aune nitre mada ye tare nikwe.
[Kukwe ngwantarita]
