Mäkwe ñaka nikra ja jiebiti jondron namani mäi yebätä

“Ni sribikä tä niken dobro tikekä aradorebti akwa tä nikrenta ja jiebti, [...] jändrän mda mda jiebti, ni ye kwrere abko ñakare kuin sribikä kä gobrankrä Ngöbökwebtä” (LUC. 9:62).

¿MÄ RABA DRE NIERE?

¿Ñobätä nikwe Lot muko ye ngwandre törö jai?

¿Kukwe meden ketamä namani bare nibätä abokän ni rabadre käi kwitekä jabiti?

¿Ño nikwe nändre gwairebe juta Jehovakwe yebe?

1. ¿Jesukwe kukwe meden mikani gare aune kukwe meden ngwantarita?

“MERI Lotkwe ye munkwe ngwan törö jai” (Luc 17:32, NGT). Kukwe ne Jesukwe niebare bäsi kä 2000 nikanina ta yete, ye bäri ütiäte kä nengwane. ¿Drebätä nämene blite? Nitre Judea nämene niara kukwe nuin yei kukwe ye nükani gare kwin mrebe. Kukwe ye nämene gare kwin ietre: Lot aune mräkätre ye nämene ngitie juta Sodoma yebätä angwane, ñaka nikradreta ja jiebiti niebare ietre akwa meri kwe yekwe ñaka mikani täte yebätä nikwitani mren jäire (ñäkädre Génesis 19:17, 26 yebätä).

2. ¿Ñobätä Lot muko nikrabareta ja jiebiti aune ye köböite dre namani bare niarabätä?

² ¿Ñobätä Lot muko nikrabareta ja jiebiti? Dre rabai bare ye mikakäre gare jai, tödeka ñaka nämene kwe o jondron namani ie juta yekänti abokänbätä töi namaninta (Luc. 17:31). Ñobätä kukwe ye nuainbare kwe ñaka gare akwa, ñaka Ngöbö mikani täte kwe ye ütiä biani kwe ja nire yebiti. ¡Nitre nünanka Sodoma aune Gomorra ganinte ye köböi te niara krütani! Yebätä Jesukwe niebare: “Meri Lotkwe ye munkwe ngwan törö jai”.

3. ¿Ütiäte krubäte ñaka nikradreta ja jiebiti ye Jesukwe mikani gare ño?

³ Ñaka nikradre ja jiebitita ye ütiäte krubäte ni kristiano kä nengwane kräke arato. Ni iti jämi ja mike ja tötikaka akwa känenkri raba niken mräkätre kwe ye miketa ñärärä mrä ngwanintari kwe Jesuye ye ngwane, Jesukwe kukwe ne mikani gare: “Ni sribikä tä niken dobro tikekä aradorebti akwa tä nikrenta ja jiebti, [...] jändrän mda mda jiebti, ni ye kwrere abko ñakare kuin sribikä kä gobrankrä Ngöbökwebtä” (Luc. 9:62). ¿Jesukwe ñäkäbare ja dibiti ie? Ñakare. Ye nuainbare kwe kukwe mikakäre jabiti, ne kwe ñaka rabadre sribi nuainne ye nükani gare Jesús ie, ye medenbätä “sribikä tä nikrenta ja jiebti, [...]  jändrän mda mda jiebti” ye kwrere Jesukwe bämikani. Ni ye nikradreta jötrö ngwarbe ja jiebiti o arado ye kitadre tibien kwe aune rikwitadrete ja jiebiti nikrakäre o ñakare; akwa tädre ñaka sribi kwe ye nuainne aune ñaka sribi ye nuaindre kwin kwe.

4. ¿Drebätä nikwe ja töi mikadre kwatibe?

⁴ Ütiäte krubäte, nikwe ja töi mikadre jondron ja känenkäre ye aibebätä angwane ñaka ja töi mikadreta jondron nikanina ta yebätä. Biblia tä mike gare metre: “Mä okwä ye rabadre nikren metre ja käne, jän, mä okwä ye rabadre nikren metre ja känenkäre” (Pro. 4:25).

5. ¿Ñobätä ni ñaka rabadre ja töi miketa jondron tuanimetre nikwe yebätä?

⁵ Kukwe ütiäte krubätebätä ni kristiano ñaka rabadre nikrenta ja jiebitita jondron tuanimetre yebätä. ¿Meden? Nita nüne “kä mrä” te yebätä (2 Tim. 3:1). Kukwe tare rabai bare käi nibira ja ken ye ñaka juta ketebu blo ye gatekäre, ñakare aune ni käme ye jökrä gatekäre. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ñaka ja ngwandre Lot muko ye erere? Käne, jondron meden tuanimetre nikwe abokänbätä ni töi raba nementa ye mikadre gare nikwe jai (2 Cor. 2:11). Ani kukwe ketamä ye mike gare jai aune ño ni raba ñaka nikrenta ja jiebiti ye ani mike gare jai arato.

KUKWE KIRA

6. ¿Ñobätä nikwe ñaka tö ngwandre käre ja töi ie?

⁶ Kukwe kira ye bämikadreta ja töite ye abokän ñaka kwin. Ni nämene nüne ño yebätä nikwe töbikadreta angwane, ni töi raba ni ngökö aune raba ni töi mike kukwe namani bare kira ye bämike bäri kwin ja töite aune kukwe tare namani ni kisete ye käi kwitekä jabiti. Kukwe kira nikanina ta bämikadreta ja töite ye raba ni mike ulire. Akwa, Biblia tä mike gare: “Ñobätä kä nikanina ta ye namani jökrä bäri kwin mäkwe ñaka ngwantari jire. Kukwe ye erere ni töbätä ñaka ngwentari” (Ecl. 7:10, Nueva Versión Internacional). Akwa, ¿ñobätä ñaka kwin kukwe kira ye bämikadreta ja töite?

7-9. a) ¿Dre namani bare nitre Israel yebätä kä Egipto yekänti? b) ¿Kukwe medenbätä niaratre rabadre kä ngwen juto jabätä? c) ¿Drebätä nitre Israel ye namani rubun?

⁷ Ani töbike kukwe namani bare nitre Israel Moisés näire yebätä. Kena nitre Egipto ye namani niaratre ye mike tuin ni menteni ye erere jai, akwa José krütani ye bitikäre “jefe mikani niaratre mikakäre sribi ñaka nuäre ye nuainne ja dibiti ne kwe niaratre ja tare nikadre nämene sribire ye ngwane” (Éxo. 1:11). Faraón käkwe monso kia nämene krire därere ye jökrä murie keta mananbare, ne kwe juta Ngöbökwe ñaka ririadre jankunu (Éxo. 1:15, 16, 22). Kukwe tare krubäte nuainbare yebätä Jehovakwe niebare Moisés ie: “Juta tikwe ye tä ja tare nike krubäte Egipto ye gare metre tie aune nitre tä niaratre mike sribire ja dibiti yebätä niaratre tä ja muaire ye kukwe ruin tie; ñobätä ñan aune niaratre tä ja tarenike ye gare kwin tie” (Éxo. 3:7).

⁸ ¡Niaratre nämene klabore mikani kwäre ye ngwane kä namani juto krubäte bätätre! Jehová jondron ñan tuabare nuainbare ja diebiti ye niaratre tuani yebätä ani töbike. Kena, ja diebiti Jehová jondron ñan tuabare nuainbare aune kukwe tare keta jätä juani kwe Faraón bätä juta kwe rüere ye tuani kwetre (ñäkädre Éxodo 6:1, 6, 7 yebätä). Ketebukäre, nitre Egipto yekwe ñaka tuanimetre niken jerekäbe ñakare aune rikadreta ribebare kwe ietre aune oro bätä ngwian biani krubäte kwe ietre. Jondron biani krubäte niaratre ie yebätä Biblia tä niere nitre Israel “nikani jondron nitre  Egipto kwe ye ngwena bäsi jökrä jai” jondron ütiäte nämene krubäte kwetre ye jänikani kwetre jai (Éxo. 12:33-36). Mrä, Faraón aune nitre rükä kwe ganinte mren Tain yete ye tuani kwetre (Éxo. 14:30, 31). Erametre, kukwe kwin ñan tuabare namani bare niaratre tuani yekwe tödeka kwetre mikani dite.

⁹ Yebätä, jondron ñan tuabare nuainbare ye bitikäre kä nika braibe ta angwane nitre Israel namani ñäke Jehová rüere. ¿Ñobätä? ¡Mrö yebätä! Jehová nämene jondron bien ietre ye ñan namani debe niaratre kräke yebätä namanintre ñäke rubune: “¡Nun nämä gwa, pepino, sandia, puerro aune cebolla bätä ajo kwete ngwarbe Egipto ye tä nüketa törö nunye! Akwa nengwane jondron ñaka jire nunkwe. Nun okwä ñaka mate jire jondron madabätä, ñakare aune maná ye aibebätä” (Núm. 11:5, 6). Niaratre ñaka namanina töbike kukwe metre yebätä, käne niaratre nämenentre nüne klabore ye käi känti tö namani nünainta (Núm. 14:2-4). Jondron mikaninte kwetre yebätä töi namaninta krubäte ye köböire Jehovakwe ñaka niaratre kani ngäbiti jankunu (Núm. 11:10).

10. ¿Kukwe namani bare nitre Israel yebätä ye tä dre driere nie?

¹⁰ ¿Kukwe ne jökrä tä dre driere nie? Nikwe ja tuadre kukwe tare ben angwane, kukwe metre jämi nemen gare nie ye känenkri jondron kwin nämene nikwe rabadre ruin nie yebätä ni ñan raba ja töi miketa. Erametre, dre kwin aune dre ñaka kwin nuainbare nikwe abokän namani ja töi kräke nie, yebätä töbikadretari ye ñaka käme. Akwa ütiäte krubäte nikwe ja töi mikadre kukwe metre ye aibebätä. Nikwe ñaka töbikadre kwin angwane, nita nüne ño ye ñan raba kä mike juto nibätä aune ni raba ja töi miketa nüne ni nämene nüne käne ye erere (ñäkädre 2 Pedro 2:20-22 yebätä).

JONDRON RUÄRE TUANIMETRE

11. ¿Nitre kristiano ruäre käkwe jondron kwe tuanimetre ye tuin ño ie?

¹¹ Nitre kristiano ruäre käkwe jondron kwe tuanimetre ye abokän jondron kwin juani ja bäre kwetre tä nämene ruin ietre. Ñodre, ja tötika kwela krite, rabadre kädekani ütiäte o ngwian rabadre ere kwe ye juani ja bäre kwetre tä nemen ruin ietre. O sribi ütiä bian nämene kwin, jondron ja näkwitara, musika täkä, dirikä kwela krite o jadaka ye tuanimetre kwetre. Akwa, kä nikanina raire ta angwane kä krüte jämi nüke tuin ietre. Yebätä niaratre raba jondron ye bämiketa ja töibätä aune raba ngwentari jai: “¿Tikwe ñaka jondron tikwe ye tuanimetre akräke dre dre tä tikwe?”.

12. ¿Pablo jondron tuanimetre ye namani tuin dre kwrere ie?

¹² Apóstol Pablo ja mikani kristiano ye ngwane jondron kwin keta kabre tuanimetre kwe (Fili. 3:4-6). ¿Yebätä ja töi kwitaninta kwe? Niara arabe käkwe niebare: “Jändrän ne jökrä nämene ütiäte ti kräke mekera, akwa nengwane ñakare tuin ütiäte tie Gobran kri köböite. [...] Jändrän jökrä tuin ngwarbe tie, abokän kwe Gobran kri Jesús, Ji dokwäte tikwe rükadre gare tie gäre; ne brä bäri kwin. Jändrän ne nianinte jökrä tikän niara köböite. Jändrän ne ti tä mike jai jändrän kwata ju bäre kwrere, * abokän kwe ti raba Gobran kri ganainne jai” (Fili. 3:7, 8, NGT). Jondron käme kitata bolsate abokän kitakata jondron käme ngwä yete, yebätä ni ñaka tä nemen ulire, ye erere nitre kä nebätä namani jondron käbämike Pablo ie ye jiebiti niarakwe ñaka ja töi  mikani jire. Jondron ye ñaka namanina tuin ütiäte niarai.

13, 14. ¿Ño ni raba ja ngwen apóstol Pablo ye erere?

¹³ Nikwe “jondron kwin juani ja bäre” rabadre ruin nie aune ni rabadre töbike krubätebätä ye ngwane ni rabadre töbike Pablo erere. ¿Ño? Dre dre tä nikwe kä nengwane ye nikwe mikadre tuin ütiäte jai. Nita ja mäke kwin Jehovabe aune sribi kwin nuainbarera kräke ye ütiäte krubäte (Heb. 6:10). Ne madakäre, nitre kä nebätä tä jondron kä nebätä driere nie ye keta ñaka raba jondron ütiäte krubäte ja üaire tä nikwe kä nengwane aune rabadi ja känenkäre nikwe yebätä (ñäkädre Marcos 10:28-30 yebätä).

¹⁴ ¿Ño ni raba Ngöbö mike täte metre jankunu? Bersikulo ye bitikäre Pablo arabe käkwe mikani gare ñokänti jondron ye nämene nemen niarakwe: “Jändrän känekäne namani tie abko tita käikwitekä jabti, amne jändrän kuin tä ti käne Ngöbökwe abko jiebti tita nakwen janknu ja di ngöi jökrä” (Fili. 3:13). Kukwe ketebu ütiäte krubäte nuain raba ye abokän Pablokwe mikani gare. Kena, jondron nämene käne nikwe ye käi kwitadrekä jabiti bätä ñaka kä ütiäte ye juandre ngwarbe ta aune ñaka töbikadre krubäte jondron nämene käne nikwe yebätä. Ketebukäre, ni ‘rankwandre’ jankunu ja di ngöibiti jakäne ne kwe dre ie ni tö ye rabadre nikwe, nitre niaka tä nuainne ye kwrere.

15. ¿Nitre mada Ngöbö mikaka täte metre yebätä töbikadretari ye raba ni dimike ño?

¹⁵ Nitre Ngöbö mikaka täte metre kirabe, käkwe kukwe kwin nuainbare aune nitre Ngöbö mikaka täte metre kä nengwane tä kukwe kwin nuainne, ye raba ni dimike näin jankunu jakäne aune ñaka nikrenta jondron tuanimetre nikwe yebätä. Ani töbike Abrahán aune Sara yebätä, niaratre nämene nüne kwin juta Ur yekänti. Biblia tä mike gare, “niaratre ie kä nemaninkä, ye tädre ngwen törö jai [a]kräke [...] raba[dre] nike[n]ta kä yekänti bobuta” (Heb. 11:13-15, NGT). Akwa ñaka nuainbare kwetre. Moisés ja ngwani ye erere arato. Kä Egipto yekänti kä mikaninkä kena kwe ye ngwane, nitre Israel käkwe jondron kwetre tuanimetre yebiti bäri niarakwe jondron kwe ye tuanimetre. Niara töi namaninta jondron tuanimetre kwe yebätä Biblia ñan niere. Ñakare aune, “Kristo rabadre mikani ütiäte, [...] ye[i] Moisés tö namani bäri, aisete jändrän kuinkuin ütiäte krikri Egipto yete, ye namani ütiäte ñakare kräke”. ¿Ñobätä? “Ñobtä ñan angwane Ngöbökwe jändrän bäri kuin biandre ie tödekabtä Ngöböbti, yebtä [...] töi nämane” (Heb. 11:26).

KUKWE ÑAKA KWIN NAMANI BARE

16. ¿Kukwe namani bare nibätä kira ye raba mate ño nibätä?

¹⁶ Erametre, kukwe namani bare nibätä ye jökrä ñaka tä kukwe kwin mike törö nie. Kukwe käme krubäte nuainbare nikwe nikanina ta akwa ye täbe ni töi nike (Sal. 51:3). Ni iti mäträbare nibätä yebätä ni täbe rubun arato (Heb. 12:11). O kukwe käme nuainbare nibätä ruin nie aune ni ñaka käi kwitekä jabiti (Sal. 55:2). Ye erere namani bare nibätä o ñakare akwa, ¿nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe namani bare nibätä ye ñaka ngwandre törö jai? Kukwe ketamä raba ni dimike ye ani mike gare jai.

17. a) ¿Ñobätä ja namani ruin “bäri chi amne bäri ütiäte ñakare” Pablo ie? b) ¿Apóstol Pablo dre nuainbare ne kwe kukwe käme nuainbare kwe ye ñaka niara töi nikadre Ngöbö mikabätä täte jankunu?

¹⁷ Ja mikata ngite. Apóstol Pablo yei ja nämene ruin “bäri chi amne bäri ütiäte ñakare” (Efe. 3:8). Ñobätä ja nämene ruin kore ie  ye mikani gare kwe: Ñobätä ñan aune “ti nämene nakainkä nitre ja ükakrökä Ngöbökwe rüere” (1 Cor. 15:9). Niarakwe ja mräkätre mikani ja tare nike yebe ja nämene kwen ie aune ja ñaka nämene nemen ruin kwin ie ye nuäre ni raba bämike ja töite. Akwa, kukwe namani bare kira niarabätä nämene nüketa törö ie yei niarakwe ñaka ja tuanimetre di nekä; ñakare aune kukwe kwin ñaka nuain bä niara kräke akwa Ngöbökwe nuainbare kräke yebätä ja töi mikani kwe (1 Tim. 1:12-16). Niara nämene debe bien ye bämikakäre kukwe driebare kä jutobiti kwe. Metrere, Apóstol Pablo ja mikani ngite ye niarakwe ja töi mikani ñaka ngwenta törö jai. ¿Ni raba nuainne niara ye erere arato? Jehová tä ni mike tuin bobre jai tä bämike yebätä nikwe ja töi mikadre aune kukwe namani bare nibätä abokän ni ñaka raba üketeta jire ye nikwe ñaka tuanemetre ja töi nike angwane Jehová sribi biani nuaindre nie ye nikwe nuaindi ja di tätebiti.

18. a) ¿Mäträbare nibätä ye nikwe tuanemetre ja töi nike angwane dre raba nemen bare nibätä? b) ¿Mäträdre nibätä ye nikwe kadre ngäbiti Salomón niebare ye erere ni raba nuainne ño?

¹⁸ Mäträbare nibätä. ¿Mäträbarera nibätä? Kukwe ye ngwandreta törö jai ye raba nementa tare nie, aune raba ni ngwen di nekä (Heb. 12:5). Mäträdre nibätä ye nikwe kadre ngäbiti kenanbe biti nikwe ja töi kwitadreta, ye abokän nikwe ñaka kadre ngäbiti kenanbe ye erere: ye köböite jondron kwin ñaka raba nikwe aune ñaka ni töi ükaite kwin kwe. Salomón kukwe niebare ne bäri kwin nikwe nuaindre: “Kukwe niedre mä töi ükatekäre ye mäkwe ketate ja töibätä; mä ñaka käi kwitaka jabiti. Mäkwe ngübabiti ja kräke, aune ye köböire ja nire rabai mäkwe” (Pro. 4:13). Ni karo ngwanka yekwe karo ngwandre ño ji grabare ye tä mike ñärärä: ye erere dre niedre nie ye nikwe kadre ngäbiti aune nikwe nuaindre ne kwe nikwe nändre jankunu ja käne (Pro. 4:26, 27; ñäkädre Hebreos 12:12, 13 yebätä).

19. ¿Ño ni raba tödeke Habacuc aune Jeremías ye erere?

¹⁹ Kukwe blo nuainta. Kukwe blo nuainbarera nibätä, o ye erere tuin nie angwane, ni töi raba nemen Habacuc erere, Jehová nämene kukwe blo tuenmetre nakainkä abokän ñaka nämene nüke gare ie ñobätä nämene kukwe blo ruäre tuenmetre nemen bare (Hab. 1:2, 3). ¿Ye erere rabadre bare nibätä angwane nikwe dre nuaindre? Ütiäte krubäte nikwe ja ngwandre ni Ngöbö kukwei niekä nämene tödeke ye erere, niarakwe mikani gare: “Tikwe Jehová käi ngwain juto jabätä; erametre Ngöbö ti mikaka kwäre ye käi rabai juto tibätä” (Hab. 3:18). Ni mada Ngöbö kukwei niekä kira, Jeremías, käkwe ja ngwani ye erere, nikwe “ja töi mika[dre] kukwe ye ngübare bätärekä”. Jehová Ngöbö kukwe metre nuainkä, yekwe jökrä nuaindre kä debe erere te yei nikwe tö ngwandre täte (Lam. 3:19-24).

20. “Meri Lotkwe ye munkwe ngwan törö jai” Jesukwe niebare, ¿ye nita nuainne ño?

²⁰ Kukwe kwin krubäte tä nemen bare näire nita nüne. Kukwe kwin ñan rababare bare tä nemen bare aune mada täbe rabadre bare bäri ja känenkäre ni kräke. Ye medenbätä ütiäte krubäte nikwe nändre gwairebe juta Jehovakwe yebe. ¿Ño? Käre nikwe nikadre ja käne nieta Bibliakwe ye mikadre täte aune ñaka ja töi mikadreta jondron tuanimetre nikwe yebätä. Ye erere nikwe nuaindi angwane, kukwe niebare Jesukwe ne nikwe mikadi täte: “Meri Lotkwe ye munkwe ngwan törö jai”.

[Nota]

[Kukwe ngwantarita]