Nikwe nitre dimikadre ne kwe “köbö gadrekä jai” kwetre
Nikwe nitre dimikadre ne kwe “köbö gadrekä jai” kwetre
“Kä nemen nuäi gare munye, köbö gadrekä jai käe nükera” (ROM. 13:11, NGT).
¿MÄ RABA MIKE GARE?
¿Ñobätä ütiäte krubäte ni kristiano rabadre ja ngwen ngwäte ja üaire?
¿Ñobätä ni kristiano kukwe driekä rabadre ni mada kukwe nuin aune mike ñärärä kwin?
Kukwe drieta nikwe ye ngwane, ¿ñobätä ütiäte krubäte nikwe ja töi mikadre jäme?
1, 2. ¿Ño nitre kwati yekwe ja ngwandre ngwäte?
KÄ KWATIRE kwatire nitre kwati krubäte tä krüte tätre kübienkä jabiti o kübien karote ye köböite. Nitre mada abokän ñaka tä nüke ngwäte dekä aune tä nemen kä rairebiti sribire o tä kübien sribi käite yebätä sribi diankata kän. Akwa, nita kübienkä ja üaire ye raba kukwe tare krubäte mike nemen bare nibätä. Biblia tä niere kukwe nebätä: “Kätä nuäre nibätä, abrä kätä ngwäte” (Apoc. 16:14-16, NGT).
2 Köbö kri Jehovakwe ye nibira bäri ja ken, akwa nitre kä nebätä tä kübien ja üaire. Nitre ruäre ji ngwanka iglesiate ye tä nitre nänkä ben ye bämike “ni kri krubäte kübien” kwrere [dite krubäte akwa ñaka sribire]. ¿Kübiata ja üaire ye dre gärätä? ¿Ñobätä ütiäte ni kristiano metre rabadre ngwäte jankunu? ¿Nikwe dre nuaindre ni mada dimikakäre nüke ngwäte ja üaire?
¿KÜBIATA JA ÜAIRE YE DRE GÄRÄTÄ?
3. ¿Nitre tä kübien ja üaire ye tä dre nuainne?
3 Nire nire tä kübien ye ngwane ñaka tä jondron nuainne jire chi. Nire nire tä kübien ja üaire ye tä sribire krubäte raba ruin, akwa ñaka kukwe ja üaire yebiti. Niaratre tä ja töi mike jondron mada jiebiti aune mantre jetebe töbikata kisete ye tä miketre dinekä o tätre jondron ja näkwitara, käikitadrekä o rabadre ngwian bökäne krubäte ye aibe känene. Sribi nuainta krubäte kwetre yebätä ñaka ja töi mike kukwe ja üaire nuainkäre. Akwa, nitre tä ngwäte ja üaire yei nüke gare kwin nita nüne “kä mrä näire”, yebätä tä kä denkä jai sribi Ngöbökwe nuainkäre (2 Ped. 3:3, 4, NGT; Luc. 21:34-36).
4. Pablo niebare “ne medenbätä ari ñan kübien, nitre mada kwrere”, ¿ñobätä kukwe ye ütiäte krubäte?
4(Ñäkädre 1 Tesalonicenses 5:4-8 yebätä). Bersikulo nekänti, apóstol Pablo niebare, ni kristiano ñaka rabadre kübien jankunu nitre mada ye erere. Kukwe ükaninte Jehovakwe ja ngwan kwin yebätä nikwe ñaka mikadre täte angwane, kukwe ne raba nemen bare nibätä. Nitre kä nebätä ñaka Ngöbö kukwei mike täte gaite köböi tä nökrö bäri ja ken mikata gare ye nikwe ñaka mikai ütiäte jai angwane ni raba kübien ja üaire arato; yebätä nikwe ja ngübadrebiti nitre ye töi aune ja ngwen ño yebätä ne kwe niaratre ñaka ni töi kwitadre.
5. ¿Nire nire tä kübien ja üaire ye kätä töbike ño?
5 Nitre ruäre tä niere, Ngöbö ñaka jire yebätä ño rabadre kukwe ükete niaratre ben (Sal. 53:1). Nitre mada tä niere, Ngöbö töi ñaka ni kä tibienbätä yebätä, ye medenbätä ni ñaka rabadre ja töi mike niarabätä. Aune nitre mada abokän tä niere, ni rabadre näin iglesia keteiti te ye aibe köböire ni raba nemen ja ketamuko Ngöbökwe. Nitre ye jökrä tä kübien nguseta kukwe ja üaire yebiti. ¿Ño ni raba niaratre dimike nüke ngwäte ja üaire?
NIKWE JA NGWANDRE NGWÄTE
6. ¿Ñobätä ni kristiano rabadre ja di ngwen bäri ja ngwen ngwäte ja üaire?
6 Nikwe ni mada mikadre nüke ngwäte yekäre ni tädre ngwäte. ¿Ye abokän dre gärätä? Ngöbö kukwei tä niere, kübia ja üaire aune “sribi nuainta kä ikote” ye, jondron ja näkwitakäre dianta nuaindre jai, dröbanika, ja mika gure ngwarbe, kukwe gaidre nuainta, ja rüe aune ni mada tä jondron bökäne yebe mokreta (ñäkädre Romanos 13:11-14 yebätä). Nikwe ja ngübadrebiti kukwe yebätä ye ñaka nuäre. Yebätä, ütiäte krubäte nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Ni karo ngwanka ye rikadre kübien angwane, raba ja nire kwe ye mike kukwe kri te. Ütiäte krubäte ni kristiano ja ngwandre ngwäte ja üaire ne kwe ja nire kwetre ñaka rabadre kukwe tare te.
7. Nikwe töbikadre ñaka kwin nitre nünanka ni bäre yebätä angwane, ¿dre raba nemen bare nibätä?
7 Nitre jökrä ñaka kukwe kwin Ngöbökwe drieta ye kain ngäbiti raba nemen ruin ni kristiano ie (Pro. 6:10, 11). Raba töbike ne erere: “Nitre ñaka tö ni kukwe nuai, ¿drekäre ni rabadre ja di gainte ngwarbe niaratre dimikakäre?”. Erametre nitre kwati tä kübien ja üaire, akwa kukwe rabadre bare niaratre yebätä angwane raba ja töi kwite tädre töbike ño yebätä. Ye medenbätä, nitre ruäre tä nüke ngwäte ja üaire ye ngwane tätre kukwe Ngöbökwe drieta ye kain ngäbiti. Nikwe ja ngwain ngwäte angwane ni raba niaratre dimike, ñodre ni raba kukwe mada mrä ükete Gobran Ngöbökwe kukwei ye driekäre bäri kwin. Erametre, ni tädre ngwäte ye abokän kukwe drieta nikwe ye ñobätä ütiäte krubäte nikwe ngwandre törö jai gärätä.
¿KUKWE DRIETA NIKWE YE ÑOBÄTÄ ÜTIÄTE KRUBÄTE?
8. ¿Kukwe drieta nikwe ye ñobätä ütiäte krubäte?
8 Nikwe ngwandre törö jai, nitre ni kukwe nuai o ñakare, akwa sribi nuainta nikwe yebiti nita Jehová mike ütiäte aune ye köböire Ngöbö töi tä nemen bare. Nitre ñaka kukwe kwin Ngöbökwe kain ngäbiti, ye gwäune Ngöbökwe mikai ja ngie nuin. ¿Kukwe medenbätä Ngöbökwe kukwe ükaite bentre? Kukwe drieta ye niaratre kai ngäbiti töi ñöbiti ye ererebätä kukwe ükaite bentre (2 Tes. 1:8, 9). Ngöbökwe “ni kwin angwane ni käme mikaita nire” yebätä kukwe driedre bäri ye ñaka ütiäte ni rabadre nütüre ye ñaka kwin (Hech. 24:15, NGT). Kukwe Ngöbökwe tä driere, “ni kabra erere” ben kukwe ükaite ye “näin kä ja tare nikakrä kärekäre yekänti”, ye abokän gaite kärekäre gärätä. Nita kukwe driere yebiti nita bämike Ngöböta ni mike tuin bobre jai, ñobätä ñan aune niara tä kä bien nitre ie ja töi kwitakäre ne kwe rabadre “nüne kärekäre” (Mat. 25:32, 41, 46; Rom. 10:13-15). Nikwe ñaka kukwe driei angwane, ¿ñokänti nitre mada raba kukwe kwin Ngöbökwe ye kukwe nuin aune nemente kwäre?
9. ¿Kukwe kwin drieta nikwe ye tä ni aune nitre mada dimike ño?
9 Nita kukwe kwin driere ye ngwane jondron kwin tä nemen nikwe (ñäkädre 1 Timoteo 4:16 yebätä). Nita blite Jehová aune Gobran kwe yebätä ye tä tödeka nikwe mike dite aune ni mike Ngöbö tarere, ¿ye nüke gare nie? Erametre ye tä ni dimike ja ngwen ni kristiano metre erere, ¿ñan ererea? Kukwe drieta nikwe yebiti nita bämike Ngöböi niara mikata täte nikwe ye tä kä mike juto nibätä, ¿ñan ererea? Nitre kristiano kwati käkwe kukwe metre driebarera ni madai köböire üai deme Ngöbökwe käkwe nitre ye dimikani nüne bäri kwin aune kä jutobiti.
NIKWE NITRE MIKADRE ÑÄRÄRÄ
10, 11. a) ¿Jesús aune Pablo nämene nitre mada mike ñärärä kwin ye bämikani ño kwetre? b) ¿Nikwe dre mikadre ñärärä kukwe driekäre bäri kwin?
10 Nikwe nitre mada töi mikadre kukwe kwin Ngöbökwe yebätä ye ni raba nuainne bä kabre. Yebätä, ni kristiano kukwe driekä rabadre nitre mike ñärärä kwin. Jesukwe kukwe ye bämikani ni kräke. Jesús töi metre yebätä, ni fariseo nämene rubun ye nükani gare ie, meri iti kukwe käme nuainkä ja töi kwitani metre kukwe käme yebätä nükani gare ie aune meri kän muko krütani käkwe ja di ngwani ja töi mike mantiame ye nükani gare ie (Luc. 7:37-50; 21:1-4). Ye köböire Jesukwe ni itire itire dimikani kukwe ja üaire ketare ketare yebiti. Kä nengwane, ni Ngöbö mikaka täte ye ñaka rabadre töi metre ni mada mikakäre ñärärä kwin. Ñodre, apóstol Pablo kukwe driebare nitre kukwe jene jene yei aune töi ño ye ererebätä, ne kwe kukwe ye rabadre tuin ütiäte ietre (Hech. 17:22, 23, 34; 1 Cor. 9:19-23).
11 Nikwe ja di ngwandre Jesús aune Pablo erere ni mada mike ñärärä angwane, ño ni raba nitre ni kukwe nuaka dimike bäri kwin ye rükai gare nie. Ñodre, nikwe blitadre ni madabe ye ngwane, nitre nünanka kä medenkänti, töita drebätä aune mräkätre kwe ye tä ño ye nikwe mikadre ñärärä. Ni ye tä dre nuainne nikwe mikadre ñärärä aune töi jämebiti ni raba blite bentre kukwe yebätä.
12. Kukwe drieta nikwe ye ngwane, ¿ñobätä nikwe ja ngübadrebiti kwin ni tädre blite jabe ye ngwane?
12 Ni ni mada mikaka ñärärä kwin ye ñaka tä ja töi mike jondron madabätä. Nita kukwe driere ye ngwane, nikwe blitadre ni kukwe driekä nibe ben ye raba ni dimike. Akwa nikwe ngwandre törö jai, metrere ni töita blitakäre nitre nünanka ni bäre yebe (Ecl. 3:1, 7). Yebätä, nikwe ja ngwandre mokre ne kwe nita kukwe driere ju kwatire kwatire te ye ñaka rabadre kukwe kri mike ni kisete. Kukwe meden ni tö mikai gare nitre madai ye kädriedre jabe nikwe angwane, raba ni töi mike kwatibe töbike kukwe drieta nikwe yebätä. Kukwe drieta nikwe ye ngwane, teléfono ye raba nemen ütiäte ni kräke, akwa nikwe töbikadre kwin ne kwe blita törbadre nibe telefonote ye ñaka rabadre ni mike kukwe drieta nikwe ni madai ye tuenmetre.
NIKWE JA TÖI MIKADRE NI MADABÄTÄ
13, 14. a) ¿Ni gwi töita drebätä ye nikwe mikadre nüke gare ño jai? b) ¿Nikwe dre nuaindre ni gwi töi mikakäre kukwe ja üaire yebätä?
13 Ni kristiano kukwe driekä tä ngwäte aune mokre ye tä ni gwi kukwe nuin kwin. ¿Nikwe kukwe meden ngwandretari nitre nünanka ni bäre yei ne kwe niaratre rabadre kukwe meden tä mike töbike ye niere nie? Iglesia tä kwati krubäte, kukwe käme nuainta o gobrantre ñaka tä jondron kwin nuainne, ¿ye tä niaratre mike töbike? Ni aune jondron nire sribebare bä nuäre krubäte o kukwe Bibliabätä mäträkäre nibätä ye ütiäte krubäte nikwe kädriedre bentre, ¿kukwe yebiti ni raba töi mike kukwe ja üaire yebätä? Nitre kä jökräbiti ye kräke orasion ye ütiäte krubäte aune nitre ruäre tä Ngöbö ñaka niere ye kräke orasion ye ütiäte arato. Nitre kwati tä ngwentari jai, nire raba niaratre kukwe nuin. Nitre mada tä ngwentari, ¿Ngöböta orasion jökrä ye kukwe nuin?, ñaka tä kukwe nuin angwane, ¿niaratre dre nuaindre ne kwe Ngöbökwe kukwe nuadre?
14 Ni mada kukwe driere kwin ye mikadre ñärärä nikwe angwane, ni raba kukwe driere bäri kwin. Ño niaratre ñaka tädre ja bämike kukwe ngwentari ni gwi yei o ñaka ja mike kukwe kwe yete, ye ni rabadre mike ñärärä. ¿Ni kukwe driekä ye tä ja kukwei mike ño aune tä ja bämike ño ne kwe ni gwi ye tä dre niere ye rabadre nüke gare ie? (Pro. 15:13).
NI TÖI JÄME AUNE KUKWE DRIETA KWIN
15. Kukwe drieta nikwe ye ngwane, ¿ñobätä ni rabadre ja töi mike jäme?
15 Ni tädre kübien nguseta ye ngwane, ¿ni mikadreta nüketa ngwäte jötrö ngwarbe ye rabadre kwin ni kräke? Nitre kwati tä nemen rubun, yebätä bäri kwin nikwe nuaindre bätärekä. Ye erere tä nemen bare ni töita nemen nitre mada mikai nüke ngwäte ja üaire ye ngwane. Ñodre, nikwe nitre ruäre tuadrebiti kukwe driekäre ie yebätä rabadre rubun ye ngwane, ¿bäri kwin nikwe dre nuaindre? Ja ruin ño niaratre ie ye nikwe mikadre nüke gare jai, kukwe metre niedre kwe nie yebätä nikwe debe biandre ie aune nikwe kämikadrekä töi jämebiti (Pro. 15:1; 17:14; 2 Tim. 2:24). Nikwe ja ngwain töi jäme ye raba ni ye töi mike ni Testiko mada kain ngäbiti töi kwinbiti ja gwirete köbö madate.
16, 17. ¿Ño ni raba töbiketari kwin kukwe drieta nikwe ye ngwane?
16 Köbö madate ni gwi ñäkädre nie ye ngwane ni raba töi miketa jäme. Nitre ruäre tä niere “Ñakare, tä debe, ti tärä kukwebätä” o “Ti töi ñaka kukwe yebätä”, niaratre tä ye nuainne ne kwe nikwe ñaka blitadre jankunu bentre. Akwa, töi jämebiti aune kukwe drie gare nie erere nikwe kukwe ngwandretari ni gwi yei töi mikakäre kukwe ja üaire yebätä (ñäkädre Colosenses 4:6 yebätä).
17 Nitre ruäre kisete sribita krubäte niedre kwe nie ye ngwane, bäri kwin nikwe kämikadrekä. Akwa, köbö mada ngwane ni raba blite jötrö aune kukwe ütiätebätä. Ja mräkätre ruäre tä Biblia den kisete, tä ñäke bersikulo krati ütiätebätä aune tä kukwe ngwentari mikakäre gare köbö madate, ye tä nuainne minuto kratibe te. Ruäre ngwane, ni kukwe driekä tä blite jötrö ye ngwane tä ni gwi töi mike kukwe drieta kwe yebätä aune tä blite bäri ni gwi yebe mada. Ni raba angwane, ¿ñobätä ni ñan nuainne ye erere?
18. ¿Ño ni raba kukwe driere bäri kwin kä jökrä ngwane?
18 Sribi nuainta mantre jetebe nikwe ye ngwane nita sribire ni madabe. Ni tädre ja ükaninte kwin kukwe driekäre kä jökrä te angwane, ni raba nitre ye töi mike kukwe kwin Ngöbökwe yebätä. Ja mräkätre kwati tä niken täräkwata ngwena ruäre balite jai o krate jai. Niaratre töita ñäkäkäre texto keteiti yebätä ni madai kä rabadrete blitakäre ietre ye ngwane. Ni tö kukwe driei ne erere angwane, ni raba ja di kärere ni umbre kukwe drieta jie ngwanka aune nitre prekursor konkrekasion nikwe yete ie.
NIKWE NI MRÄKÄTRE MIKADRE NÜKE NGWÄTE BÄTÄREKÄ
19. Ni mräkätre dimikata nikwe ye ngwane, ¿ñobätä nikwe ñaka ja di ngwandre nekä?
19 Ni töi nierare ye erere, ni tö ni mräkätre tuai kukwe kwin Ngöbökwe ye kain ngäbiti (Jos. 2:13; Hech. 10:24, 48; 16:31, 32). Ñaka kename ni kukwei mikadre ütiäte kwetre angwane, ni raba ja di ngwen nekä. Nikwe kukwe niedre ietre dimikakäre ye ñaka niaratre töi kwitai rabadre ruin nie. Akwa, metrere kukwe rabadre bare niaratre yebätä angwane raba ja töi kwite. O kä nengwane kukwe metre ye drie niena gare bäri kwin nie köböire kukwe kwin raba nemen bare ni kräke.
20. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe töbikadre kwin käne blitakäre ni mräkätre ben?
20 Ni mräkätre yei ja ruin ño ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (Rom. 2:4). Nitre mada ie nita kukwe driere töi jämebiti ye erere nikwe blitadre ni mräkätre yebe. Nikwe ja töi mikadre jäme niaratre kräke aune nikwe mikadre tuin ütiäte jai. Nikwe ñaka blitadre krubäte bentre, ñakare aune kukwe metre namani gare nie köböire nita nüne kwin ye nikwe niedre ietre (Efe. 4:23, 24). Jehová tä kukwe kwin mike nemen nikwe aune tä ni tötike ni dimikakäre ye jutuadre ietre (Isa. 48:17). Nita ja ngwen ni kristiano metre erere ye rükadre gare ietre nibätä.
21, 22. Ütiäte krubäte nita ni mräkätre dimike ja üaire ye ngwane nikwe ñaka ja di ngwandre nekä, ye mä raba mike gare kukwe namani bare keteiti yebiti.
21 Bitinkä, ja ngwai iti kukwe tikabare: “Käre tita ja di ngwen kukwe driere ti ngwai ni jätä biti nimä ie, tita kukwe niere aune ja ngwen yebiti. Käre kä kwatire kwatire te tita tärä tike niaratre jökrä ie. Akwa kä 30 biti bäri, ti aibe nämene Testiko Jehovakwe ti mräkätre ye ngätäite”.
22 Ja ngwai ne niebare jankunu: “Bati tikwe blitaba teléfono yebiti ti eteba iti ben, niara tä nüne mente krubäte. Ni ji ngwanka iglesia niarakwe yete ie niara ja tötika Bibliabätä käräbare nieba kwe tie akwa ni yekwe ñaka nuainbare. Ti raba mä dimike tikwe nieba ie angwane, nieba kwe tie: ‘Raba, akwa tibike mike gare mäi, ti ñaka ja mikai jire testiko Jehovakwe’. Tikwe tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? ye juanba kräke angwane, köbö rikaba braibe ta yete tikwe blitabata ben. Niara ñaka nämene tärä ye tuinte jire, akwa tärä ye diandre kisete kwe tikwe nieba ie aune 15 minuto te nunkwe ja tötikaba ben aune texto ruäre yebätä nunkwe blitaba teléfono yete. Köbö mada ngwane tikwe blitabata ben teléfono yete ye bitikäre, tö rababa ja tötikai 15 minuto biti bäri. Biti niara jataba blite käne tibe teléfono yete ja tötikakäre, ruäre ngwane dekä ti jämi nüke ngwäte ye ngwane niara nämä blite tibe teléfono yebiti ja tötikakäre bobu köbö kwatibe te. Kä ja känenkäre yete ja ngökaba ñöte kwe aune kä rikaba kwati ta ye bitikäre ja mikaba prekursora kwe”.
23. ¿Ñobätä nikwe ñaka ja di ngwandre nekä nitre mada dimikakäre nüke ngwäte ja üaire?
23 Nikwe ni mada mikadre nüke ngwäte ja üaire ye nikwe ja di ngwandre nuainne jankunu. Akwa, nitre ruäre töi jäme nita dimike ye tä kain ngäbiti kwin. Sö kratire kratire te ja mräkätre 20,000 biti bäri tä ja ngökö ñöte ja mikakäre testiko Jehovakwe. Ye medenbätä, Pablo mäträbare ni kristiano siklo kena kädeka nämene Arquipo yebätä ye nikwe mikadre tuin ütiäte jai: “Sribi mikani ma kisete ni Dänkienkwe, ye makwe nuen kuin täte” (Col. 4:17). Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekwe ni jökrä dimikai, kukwe driedre jötrö ye dre gärätä mikakäre nüke gare kwin jai.
[Kukwe ngwantarita]
[Recuadro página 13]
ÑO NI RABA JA NGWEN NGWÄTE
[Recuadro página 13]
▪ Sribi Ngöbökwe ye nikwe nuaindre bäri
▪ Kukwe käme nuainta yebätä kämikadrekä
▪ Kübiadrekä ja üaire ye raba nemen bare nibätä nikwe ngwandre törö jai
▪ Nitre nünanka ni bäre yebätä nikwe töbikadre kwin
▪ Nikwe kukwe ükadrete mrä jai kukwe driekäre
▪ Kukwe drieta nikwe ye ütiäte nikwe ngwandre törö jai
