Ja kita ngise ye kukwe tare näire nita nüne

“Nunkwe nünanba deme amne metre [...], ni mda mda ñan rababa ñäke blo nunbtä, ye munkwe tuani” (1 TES. 2:10).

ANI KUKWE BÄRI ÜTIÄTE YE MIKE GARE

¿Dalila, Absalón aune Judas Iscariote ni mada kitani ngise ye tä dre driere ja töi kräke nie?

¿Jonatán aune Pedro ja ngwani metre ye erere ni raba ja töi mike ño?

¿Ni brare aune meri raba ja ngwen ño metre muko ie aune Jehovai?

1-3. a) ¿Kukwe meden nuainta krubäte näire nita nüne aune ye tä dre mike gare nie? b) ¿Kukwe meden ketamä ngwantarita abokän ni bike mike gare jai?

¿KUKWE medenbätä Dalila, Absalón aune Judas Iscariote ye ja erebe? Niaratre jökrä ye ñaka ja ngwani metre. Dalila ñaka ja ngwani metre Sansón ni kukwe ükatekä nämene niara tarere yei. Absalón ñaka ja ngwani metre rün David ie. Aune Judas ñaka ja ngwani metre, Dirikä kwe, Kristo Jesús ie. Niaratre jökrä kukwe käme nuainbare, yebiti kukwe tare mikani kwetre nitre mada kisete. Akwa, ¿kukwe nuainbare kwetre ye ñobätä ni tö rabadre mikai gare jai?

² Meri kukwe tikaka käkwe niebare, kä jökräbiti tibien nitre tä ja ngökö kä nengwane. Kukwe ye ñaka ni ngwandre nikenkä, ñobätä ñan aune “kukweta ükaninte ye rabaira krüte” angwane dre käkwe bämikai tuare ye Jesukwe mikani gare, niebare kwe: “Ni kwati [...] käkwe ja kitadi ngise [...] kwärikwäri” (Mat. 24:3, 10). Ja kita ngise ye abokän “ni mada ngökata o ja ketamuko mikata ja tare nike o nitre mada tä tö ngwen nie abokän ngökata”. Nitre ñaka tä ja ngwen metre ye tä mike gare nita nüne “kä krüte te”, Pablo niebare ye erere, nitre ‘ñaka rabai ja ngwen metre [...] rabai ni mada kite ngiseʼ (2 Tim. 3:1, 2, 4). Nitre tärä tikaka aune nitre kukwe tikaka película sribekäre ye tätre ja ngwan ñaka metre ye bämike jondron kwin aune bä nuäre ye kwrere, akwa ye nuainta metre angwane tä ni mike ja tare nike krubäte. Erametre, ja kita ngise ye kukwe tare näire nita nüne.

³ ¿Nitre kädekateta Bibliabätä käkwe ni mada kitani ngise ye tä dre mike gare ja töi kräke nie? ¿Nitre mada ja ngwani metre ye tä dre mike gare nie? ¿Kukwe rabadre bare yebiti ta nikwe ja ngwandre metre nirei? Ani mike gare jai.

 NITRE KIRABE ÑAKA KUKWE KWIN BÄMIKANI

4. ¿Dalila käkwe Sansón kitani ngise ño aune ñobätä kukwe ye namani käme krubäte?

⁴ Dalila, meri töi käme namani tuin ja bä Sansón ie yebätä ani kukwe mike gare käne jai. Ni kukwe ükatekä ye ja töi mikani kwatibe juta Ngöbökwe jie ngwen rükäre nitre Filistea ben. Dalila ñaka nämene Sansón tarere metre aune ñaka tö nämene ja ngwain metre ie ye nämene gare kwin niarai, yebätä nitre Filistea ni rike ji ngwanka käkwe ngwian ere krubäte käbämikani Dalila ie ne kwe dre nämene Sansón mike dite ye niarakwe ngwandretari ie biti murie ketadre gäre. Dalila nämene sribire ngwian ganainkäre ye käkwe kukwe ye kani ngäbiti, bämä jire niara ja di ngwani kukwe bäin Sansonkwe ye mike gare jai akwa ñaka namani gare ie. Namani jankunu Sansón nike kukwe ye mikakäre gare jai aune “namani mantre jetebe kukwe ye ngwentari niarai, aune namani nuainne jankunu”. Mrä, “namani nainte niara kukwei ye käne yebätä tö namani ja tuai krüte” aune niebare kwe Dalila ie niara ñaka ja dokwä druen ye tikekä jire, nuaindre kwe angwane di ñaka rabadrera. * Kukwe ye namani gare ie bätäräbe, Sansón mikani kübien ja kisete kwe biti ni käräbare kwe Sansón dokwä druen tikekä, aune Sansón biani kwe nitre rüere yei ne kwe nitre ye törbadre dre nuain niarabätä ye erere nuaindre kwetre (Jue. 16:4, 5, 15-21). ¡Kukwe käme krubäte nuainbare! Dalila tö namani krubäte ngwian yei käkwe töi mikani Sansón kite ngise.

5. a) ¿Absalón ja mikani ño David rüere aune yebiti dre bämikani kwe? b) ¿Ahitofel ja mikani David rüere ye ngwane ja namani ruin ño ie?

⁵ Ani kukwe mike gare jai Absalón yebätä mada. Niara töi nämene kwatibe gobran rei Davidkwe ye dianbätä jai. Niara namani “nitre Israel ye brukwä kwite jakri” kukwe käbämikani kwe yebiti aune namani ja kukwei mike ni niaratre tarekä ye kwrere. Niara namani küde kite nitre ye ngärä aune demaine, nitre nämene dre ribere jai yebätä niara töi nämene erametre kwrere namani ja bämike (2 Sam. 15:2-6). Ahitofel, ni mäträkä ni madabätä ie David nämene tö ngwen ye töi mikani kwe ja mike niarakri, Ahitofel ye namani ni mada kite ngise aune ja mikani kwe töi käme arato (2 Sam. 15:31). Ahitofel ñaka ja ngwani metre ye köböite ja namani ruin ño David ie ye niebare kwe Salmos 3 aune 55 yebätä (Sal. 3:1-8; ñäkädre Salmo 55:12-14 yebätä). Absalón ja mikani rei kädekani Jehovakwe rüere, yebiti bämikani kwe niara ñaka nämene Ngöbö gobran kri ye mike ütiäte jire chi jai, aune niara ye töi nämene jondron ni madakwe ye tuai jakwe bätä ja mikani töi käme kwe (1 Cró. 28:5). Mrä, kukwe tare ñaka namani bare aune David namani reire jankunu ni dianinkä Jehovakwe kwrere.

6. ¿Judas, Jesús kitani ngise ño aune Judas ye kädekata ño mada?

⁶ Judas Iscariote käkwe Jesús kitani ngise yebätä ani töbike mada. Jesukwe Paskwa nuainbare mrä nitre apóstol ni jätä biti nibu ben angwane, niebare kwe ietre: “Ti bike kukwe era erere niere munye abko krörö: ‘Mun iti tä nete käkwe ti kitadi ngise’” (Mat. 26:21). Köbö yete deu, kä Getsemaní yekänti, Jesús niebare Pedro, Santiago aune Juan yei: “Ni ti kitaka ngise [...] abko nükera tibtä”. Ye bitikäre, Judas nükani nitre nänkä ben yebe aune nikani “Jesu känti, käkwe nieba[re] krörö ie: ¡Ñantöre Dirikä! [...]. Bti Jesu demainba[re] kwe” (Mat. 26:46-50; Luc. 22:47, 52). Judas nämene ngwian tarere yebätä ni “ngite ñakare” kitani ngise kwe aune Jesús biani kwe nitre rüere yei. ¿Ye ütiäre ngwian biani nuäi ie? ¡Ngwian 30 mününe biani ie! (Mat. 27:3-5). Köbö yete ja känenkäre, Judas ye kädekani “ni mada kita ngisekä” metrere ni ja bämike jerekäbe ja ketamuko ni madakwe. *

7. ¿Nikwe dre miri gare jai a) Absalón aune Judas yebätä, bätä b) Dalila yebätä?

 ⁷ ¿Nitre kukwe blo nuainbare ne tä dre driere nie? Absalón aune Judas käkwe ni dianinkä Jehovakwe kitani ngise köböite kukwe tare namani bare bätätre (2 Sam. 18:9, 14-17; Hech. 1:18-20). Aune meri kädeka nämene Dalila ye abokän rabai kärekäre ni mada kita ngisekä aune ni ja bämike jerekäbe ni mada tarere (Sal. 119:158). Nikwe ja töi mikadre jondron ni madakwe yei krubäte ja kräke angwane, Jehová ñaka rabai ja mäke jankunu nibe. Kukwe namani bare ye tä ja töi kräke nie ni dimikakäre ñaka ja töi mike ni mada kite ngise.

NITRE JA NGWANI METRE ERERE NIKWE JA NGWANDRE

8, 9. a) ¿Ñobätä Jonatán ja ngwandi metre David ie niebare kwe? b) ¿Ni raba ja töi mike ño Jonatán erere?

⁸ Nitre kwati käkwe ja ngwani metre nieta Bibliabätä. Ani ja tötike nitre nibubätä aune raba ni dimike ño ye ani mike gare jai. Jonatán, ja ngwani metre David ie ye ani mike gare käne jai. Niara rei Saúl ngobo mubai, ye medenbätä rabadre metrere nitre Israel gobraine rün täte. Akwa, Jehová David dianinkä gobrankäre. Jonatán ñaka namani rubun David kräke, ñakare aune Ngöbö kukwe ükaninte ye mikani ütiäte kwe. Ñaka namani tuin ie ni ja ribare kwrere, ñakare aune “Jonatán namani ja kete bäri kwin David ben” aune ja ngwandi metre kwe David ie niebare kwe. Dän ruäre, ngitra rükäre aune tukwen bätä nämene nibi kwatabiti ja mäkete mrökarabätä ye biani kwe David ie, nämene mike ütiäte jai bämikakäre (1 Sam. 18:1-4). Ne madakäre, ja di ngwani kwe niara “dimikakäre” aune blitabare kwe rün Saúl ben ja mikakäre David yekri angwane, ja nire kwe ye mikani kwe kukwe kri te. Kukwe metre niebare kwe nebiti ja ketamuko kwe ye dimikani kwe: “Mä ara rabai reire nitre Israel yebiti aune ti ara rabai reire mä ye bitikäre” (1 Sam. 20:30-34; 23:16, 17). Jonatán murie ketani ye ngwane David namani ulire krubäte aune nämene Jonatán tarere ye mikani gare kwe kantabare kwe yebiti (2 Sam. 1:17, 26).

⁹ Jonatán töi nämene kwatibe ja ngwankäre metre. Niara nämene Jehová ni Dänkien Kri ye mike täte metre aune nämene David dianinkä Ngöbökwe dimike brukwä tätebiti. Ye erere arato, konkrekasionte sribi ütiäte bian ñaka nuaindre nie, akwa ja mräkätre kädekani ni jie ngwankäre ye nikwe dimikadre kä jutobiti (1 Tes. 5:12, 13; Heb. 13:17, 24).

10, 11. a) ¿Ñobätä Pedro ja ngwani metre Jesús ie aune nämene käre Jesús ken? b) ¿Ni raba ja töi mike ño Pedro erere?

¹⁰ Ani apóstol Pedro yebätä kukwe mike gare jai mada, niarakwe ja ngwandi metre Jesús ie niebare kwe. Dirikä Kri käkwe gwäune ja nire biandi, ye abokän ie tödekadre ye bämikani kwe kukwe ruärebiti, ye ngwane nitre kwati ja tötikaka ben namani rubun aune kämikaninkä kwetre (Juan 6:53-60, 66). Ye ngwane Jesukwe ngwanintari nitre apóstol kwe ni jätä biti nibu yei: “¿Mun tö nibi näinta mento  tibtä arato?”. Akwa Pedro niebare: “Ti Dänkien, ma kukwei abko kukwe ni mikakrä nire kärekäre amne, ma abko Ni Deme Ngöbökwe ye nena gare nunye amne nunkwe mikanina era jae. ¿Se abko nun rikadre nireye mda?” (Juan 6:67-69). ¿Jesús ja nire biandi ni ütiäre niebare kwe ye nükani gare metre Pedro ie? Ñaka raba ruin nie. Akwa, Monso dianinkä Ngöbökwe yei niara tö namani ja ngwain metre töi kwatibebiti.

¹¹ Pedro ñaka nütübare, Jesús nämene kukwe ngwarbe niere aune ñaka nütübare kwe kukwe ye abokän kwitaita bitikäre. Ñakare aune, “kukwe ni mikakrä nire kärekäre” nämene Jesukwe ye mikani nüke gare kwe jai töi bobrebiti. Ye erere, nitre “sribikä kuin” kätä tärä sribere yebätä kukwe meden ñaka nüke gare kwin nie angwane, ¿nita ja töi mike ño? Nikwe ja di ngwandre mike nüke gare jai aune ja känenkäre kwita raba o ükate raba ni töita ye ererebätä ie nikwe tö ngwandre (ñäkädre Lucas 12:42 yebätä).

JA NGWANDRE METRE NI MUKO IE

12, 13. ¿Ñokänti ni gure raba muko kwe ngökö aune ñobätä ni ñaka raba niere monsotre bati aibe tä kukwe ye nuainne?

¹² Nita nüne jäme aune keteitibe ja mräkätre kukwebätä konkrekasionte ben ye nikwe ñaka tuanemetre juandre ngwarbe, kukwe käme krubäte, ñodre ja kita ngise kwärikwäri yei. Kukwe ne tädre ni töibätä aune ño ni brare aune meri raba ja ngwen metre muko kwe ie bätä Ngöböi ye ani mike gare jai.

¹³ Ni gure tä nemen ni madabe ye tä kukwe tare krubäte mike nemen bare, ñobätä ñan aune nire tä ja töi mike ni madabätä ye tä ja kukwei kitekä muko kwe yei ja mika gure yebätä ye ñaka tä mike ütiäte jai. Ni gure muko kwe tä ngökö yei ja nemen ruin kaibe aune ñaka niena nüne kwin nemen ruin ie. ¿Kukwe ye raba nemen bare ño nitre nibu tä ja tarere yebätä? Kena, ruäre ngwane niaratre ñaka blite jabe ye köböite kukwe ye tä nemen bare. Ni ja tötikaka ni nire Sribebare ño yebätä kädekata Gabriella Turnaturi kätä mike gare, nitre gure ñaka ja di ngwen jondron nuainne gwairebe jabe ja tarekäre bäri angwane, raba ja ngökö kwärikwäri. Nitre umbre tä gure mekera jabe yebätä kukwe ye tä nemen bare arato. Ni brare iti kä niena 50 biti yebätä kukwe ye namani bare, meri kwe nämene ja ngwen metre ie yebe nämene gure kä 25 te abokän tuanimetre kwe aune meri madabe ja mikani gure kwe. Nitre ruäre ñaka tä kukwe ye mike tuin ütiäte jai aune kukwe ye tä nemen bare “ni monsore krubäte” yebätä nieta kwetre. Akwa, kukwe ye ükate ñaka raba kwin ni ñaka rabadre nütüre, ñakare aune ani kädeke: monsotre bati tä muko kwe ngökö. *

14. a) ¿Nitre brare o merire tä muko kwe tuenmetre ye tuin ño Jehovai? b) ¿Nitre gure tä ja ngwen metre yebätä Jesukwe dre niebare?

¹⁴ ¿Nitre brare o merire tä muko kwe tuenmetre yebätä Jehová töita ño? Nitre gure tä ja tuenmetre ye tuin käme Ngöböi aune nitre gure tä muko kwe ngökö ye rüere niara tä ñäke (ñäkädre Malaquías 2:13-16 yebätä). Ngöbö aune Jesús töi nämene ja erebe, yebätä driebare kwe ni ñaka raba ni muko tuenmetre aune nüne kukwe ñaka nemen bare ye kwrere (ñäkädre Mateo 19:3-6, 9 yebätä).

15. ¿Nitre gure rabadre dre nuainne ja töi mikakäre kwatibe ja ngwen metre muko kwe ie?

¹⁵ ¿Nitre gure rabadre dre nuainne ja ngwankäre metre muko kwe yei? Ngöbö Kukwei tä mike gare: “Kä ngwen juto jabätä meri [o ni brare] kena mäkwe yebe”. Ne madakäre, tä niere: “Meri [o ni brare] tare mäkwe yebe mäkwe nüna” (Pro. 5:18; Ecl. 9:9). Kätä niken ta yete, niaratre itire itire tädre “nüne käre jabe” ja töibiti aune ja ngrabare yebiti. Ye abokän niaratre tä dre dre ribere jai yebätä rabadre  ja töi mike kwärikwäri, rabadre kä denkä ja kräke kwärikwäri aune rabadre ja tarere kwärikwäri. Niaratre rabadre ja töi mike ja mikani gure kwetre ye kriemike aune tädre ja mäke kwin Ngöböbe ye ngübarebiti. Ye nuainkäre rabadre gwairebe ja tötike Bibliabätä, kukwe driere gwairebe aune orare gwairebe Jehovai ne kwe jondron kwin mikadre nemen bare kwe niaratre kräke.

JA NGWANDRE METRE JEHOVAI

16, 17. a) ¿Ni mräkä aune konkrekasionte nita ja ngwen metre ye nuate raba ño? b) Ni mräkä dianinkä kukwebätä ben ñaka blitadre nieta Ngöbökwe ye mikadre täte köböire kukwe kwin raba nemen bare, ¿ye kukwe meden namani bare tä bämike?

¹⁶ Ja mräkätre konkrekasionte näin ja mike ngite krubäte yekwe “ja töi mikadre era metre, abkokäre [...] [mäträta ja dibitibätä]” ne kwe rabadre tödeketa metre (Tito 1:13). Ne madakäre, nitre ruäre tä ja töi mike blo ye ngwane diankata kukwebätä. Mäträta niaratrebätä ye tä “die mike[ta]” kukwe ja üaire yebiti (Heb. 12:11). Akwa, ni dianinkä kukwebätä ye ni mräkä o ja ketamuko kwin nikwe angwane, nikwe ja ngwandre metre Ngöböi aune ñaka ni dianinkä kukwebätä yei. Nitre meden diankata kukwebätä ben nikwe ñaka blitadre nieta Jehovakwe ye nita mike täte o ñakare ye niara tä mike ñärärä (ñäkädre 1 Corintios 5:11-13 yebätä).

¹⁷ Ni mräkä diankata kukwebätä yebe ñaka blitadre nieta Ngöbökwe, ye ni ja mräkäre käkwe mikadre täte metre angwane, dre kwin raba nemen kwetre ye ani mike gare keteiti jai. Monso bati dianinkä kukwebätä, ye bitikäre kä nikani kwäjätä ta, kä nikani raire ta yete, rün, meye aune etebatre nibokä ñaka ‘ja ketabare’ jire ben. Ruäre ngwane niara mräkä nämene jondron nuainne yete niara tö nämene ja mikai, akwa mräkätre ye jökrä ñaka namani niara kain ngäbiti jabe. Niara namaninta kukwebätä ye ngwane niebare kwe, metrere ja nämene nemen ruin kaibe deu ie ye ngwane, käre mräkätre ye nämene nüketa törö ie. Akwa mikani gare kwe arato, mräkätre yekwe ja ketadreta jötrö ben akräke ñaka niara dimikadre kwe. Niara ñaka nämene blite jire chi mräkätre ben aune töi nämene krubäte rabakäre mräkätrebe yekwe töi mikani ja mäketa kwin Jehovabe. Kukwe namani bare metre nebätä nikwe töbikadre, nikwe ñaka blitadre ni mräkä dianinkä kukwebätä ben nieta Ngöbökwe, ye ni töi tärä nemen ruäre ñaka mikabätä täte.

18. Nita ja ngwen metre o nita ñaka ja ngwen metre ye köböite dre tä nemen bare nikwe miri gare jai, ¿yebätä ni töita kwatibe dre nuainbätä?

¹⁸ Nitre ni ngökö aune ñaka ja ngwen metre ngätäite nita nüne. Akwa, konkrekasion kristiana yete ja mräkätre ja ngwen metre tärä abokän erere ni rabadre ja töi mike. Kä nikanina raire ta yete ja ngwanbarera metre kwetre, ye medenbätä nie raba krörö niaratre yebätä: “[Munkwe] nünanba deme amne metre Ngöbö ngwärekri amne, ni mda mda ñan rababa ñäke blo [m]unbtä, ye munkwe tuani amne Ngöbökwe tuani arato” (1 Tes. 2:10). Nikwe ja töi mikanina kwatibe ja ngwankäre metre Ngöböi aune ni madai ye nikwe bämikadre mantre jetebe.

[Nota]

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 10]

Monso dianinkä Ngöbökwe yei Pedro ja ngwani metre aune ñaka tuanimetre kwe nitre mada erere