Kukwe kwe mikata gare

Kä gre ketamä biti kwäjätä te ti ja ketaninte “ni kä Judea känti yebätä”

Leonard Smith tä mike gare

Ti nämä bati ye ngwane, texto ketebu Bibliabätä käkwe ti mikaba töbike krubäte. Kena ye abokän Zacarías 8:23. Kä gre ketamä biti kwäjätä nikanina ta yete, bersikulo ne nükani gare tie ye ñaka käi nikwitekä tibiti, tä blite “ni brare ni jätä” yebätä abokän käkwe ja ketaninte “ni kä Judea känti yebätä” aune kukwe ne niebare kwetre ie: “Erametre nun näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöbö tä munbe ye namani gare nunye”.

NI NÜNANKA Judea ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti bämikata aune nitre “brare ni jätä” ye “obeja mada”, abokän nun nämä kädeke nitre “Jonadab” (Juan 10:16). * Kukwe metre ne rükaba gare tie angwane, ti rabadre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimike käre ne kwe tikwe nünandre kärekäre Kä tibienbätä ye rükaba gare tie arato.

Texto ketebukäre abokän Mateo 25:31-46, tä blite “obeja” aune “kabra” dianinkä mento bämikani Jesukwe yebätä. Nitre tä Kristo mräkätre täbe Kä tibienbätä dimike ben kukwe ükaite kwin kä krüte näire ye abokän bämikata “obeja” yebiti. Ti nämä bati, “Jonadab”, yebätä ti rababa töbike: “Ti rabadre obeja erere Kristo kräke yekäre ti rabadre niara mräkätre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimike aune ja tuenmetre jie ngwandre ie ñobätä ñan aune Ngöbö tä niaratre yebe”. Kukwe metre ne ti jie ngwanina kä gre ketamä biti kwäjätä te.

“¿TIKWE SRIBI MEDEN NUAINDRE?”

Ti meye ja ngökaba ñöte kä 1925 ju ja ükarakrö Betel Inglaterra yekänti, abokän kädeka nämä kä ye ngwane Tabernáculo de Londres, yete ja mräkätre kwati juta yekänti nämä ja ükökrö. Ti däreba 15 octubre kä 1926, aune tikwe ja ngökaba ñöte marzo kä 1940, gätä kri nuainba kä Dover yekänti ngwane. Kukwe Bibliabätä ye ti rababa tarere bäri jankunu. Ti meye dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye abokän “ni kä Judea känti”, yebätä tikwe ja ketateba kena. Kä ye ngwane ti rün aune ti ngwai bäri umbre ñaka nämä Jehová mike täte. Konkrekasion Gillingham te nü nämä niken, mötörikri juta Inglaterra, yekänti nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye aibe nämä. Ti meye nämä kä jutobiti kukwe driere yebiti nämä kukwe kwin bämike.

Septiembre kä 1941 yete gätä kri nuainba juta Leicester yekänti, ye ngwane kukwe “integridad” kädrieba ye tikwe kukwe nuaba, yekänti kukwe niebare gobran Ngöbökwe rüere ye kädrieba. Kukwe kädrieba ye mikaba nüke gare kena tie, kukwe niebare Satanakwe Jehovabätä yete nita arato, yebätä ütiäte krubäte nikwe ja mikadre Jehovakri aune nikwe ja ngwandre metre niara Gobran kri Kä Kwinbiti yei.

Ja mikadre prekursor ye ütiäte krubäte mikaba gare gätä kri ye näire aune monsotre bati nübaiba ja töi mike sribi ye nuainne. Kukwe “El lugar de los precursores en la organización” kädrieba yekwe ti töi mikaba kukwe ne ngwentari jai: “¿Tikwe sribi meden nuaindre?”. Ni Jonadab erere tikwe ja töi mikadre kwatibe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimike kukwe drie yebätä  ye rükaba gare metre tie. Juta Leicester yekänti, tikwe täräkwata ja mikakäre prekursor ye bianba ne kwe ti rabadre sribire prekursor nitre mada ye erere.

SRIBI PREKURSOR NUAINBA RÜ NÄIRE

1 diciembre 1941 yete kä nämä kwäjätä biti kwärike tibiti ye ngwane, ti kädekaba sribikäre prekursor especial. Kena tikwe sribi ne nuainba ti meye ben, kä rikaba kwati ta angwane niara rababa bren yebätä sribi ye tuametreba kwe. Sukursal kä Londres yekänti käkwe ja mräkä Ron Parkin kädekaba sribi ye nuainkäre tibe, niara ye tä matare Ji ngwen Sukursal Puerto Rico yekänti.

Juta mren kräbäre Broadstairs aune Ramsgate, kä Kent yekänti nun juanba, yete nunkwe kwarto ütiä bianba nünankäre jai. Ngwian 40 chelines bian nämä nunye sö kratire kratire nun dimikakäre sribi prekursor ye nuainne (kä ye näire ngwian ye nämä 8 dolares). Kwarto ütiä bian nämä nukwe yebätä ngwian ñaka nämä nemente krubäte nunye jondron mada kräke, ye medenbätä drebiti nunkwe mrö mada kökai jai ye ñaka nämä gare nunye. Akwa dre dre ribe nämä nunkwe jai ye Jehová nämä bien käre nunye.

Nun nämä näin krubäte bicicletas yebiti, aune tribe doboko bätä murie dite krubäte nämä mate Ngwitärikri yebe nun nämä ja di ngwen. Aune ru nämä kwite kwinta aune V-1, bomba kitadre kwinta nitre Alemania ie ye nämä kite kwite tibien krubäte juta Londres kokwäre. Bati bomba jatakaba ti bitita ye ngwane, ti nämä näin bicicleta yebiti käkwe ja kitaba tibien aune tikwe ja kitaba ngurun (zanja) yete, aune bomba ye mataba tibien aune getrateba känime ti ken. Akwa yebiti ta, sribi prekursor nuainba nunkwe kä Kent yekänti käkwe kä mikaba juto krubäte nunbätä.

TI JA MIKABA “SRIBIKÄ BETEL”

Käre ti meye nämä blite Betel yebätä kä jutobiti. Niara nämä niere tie, “ti törba krubäte mä tuai sribire Betel”. Enero kä 1946 ye ngwane ti nübaiba sribire bämän krämä Betel Londres yekänti, yebätä ti töi rababa ñan krütare aune käi rababa juto krubäte tibätä ye bämike ja töibätä. Bämän ye krütaba angwane, Pryce Hughes, ni ji ngwanka Betel, käkwe nieba tie ti rabadre sribire jankunu. Ti tötikabare Betel ye täbe ti dimike.

Kä Londres yekänti ja mräkätre grebiti ni jätä nämä sribire Betel, jökrä bäsi bati aune kaibe, aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti nämä kabre arato, ñodre, Pryce Hughes, Edgar Clay aune Jack Barr, nitre ye nämä rabadre sribikä nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä ye erere arato. Ti nämä bati ye ngwane tikwe sribiba Kristo mräkätre “ürä dite [...] kwrere” abokän nämä ji ngwen kukwe ja üaire yebiti ben ¡ye ütiäte krubäte! (Gál. 2:9).

Bati ja mräkä iti käkwe nieba tie, jukwe nänkäre gwä ni jökrä ie yekänti ja ngwai nämä iti abokän tö namani ti tuai. Ti meye rababa gare tie ye ngwane, ti töi rababa ñan krütare, niara nämä jondron ngwen kisete. Ti nämä sribire yebätä niara ñaka rikai gwä nieba kwe tie, aune nämä jondron ngwen ye mikateba kwe tie biti rikabata. Ye abokän dän nga kwin krubäte kä tibo kräke. Kukwe nuainba kwe yekwe Ana ngwanba törö tie, niara ye nikani dän ngwena monsoi chi Samuel kräke, nämene sribire tabernáculo yete ngwane (1 Sam. 2:18, 19).

GALAAD: YE ÑAKA KÄI NIKWITEKÄ TIBITI

Kä 1947 ye ngwane nun nirike nämä sribire Betel ye nübaiba Kwela Galaad kräke kä Estados Unidos yekänti. Kä rikaba kwati ta ye ngwane nun rikaba kwela Galaad nuainba bä jätä biti bati yebätä. Kä ngwitärikri, Nueva York yekänti, kä nämä tibo krubäte kä ye ngwane abokän känti kwela ye nuain nämä. ¡Dän nga kä tibo kräke bianba ti meyekwe tie yebätä ti rababa debe bien krubäte ie!

 Sö krä ti te ti nämä Galaad ye ñaka käi nikwitekä tibiti. Nitre juta keta jätä biti keta ti te nämä ja tötike ben tikwe ja ketaba yekwe ti töi mikaba drekebe ngwarbe. Tikwe ja tötikaba ye ngwane kukwe ja üaire rababa gare krubäte tie ye ñan aibe ti dimikaba, ñakare aune ja mräkätre kirabe kukwebätä käkwe ja ngwanba kwin tibe yekwe ti dimikaba krubäte. Ja mräkätre nimä nämä rabadre nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä erere ye ti bike kädekete: Lloyd Barry, niara ye nämä ja tötike gwairebe tibe; Albert Schroeder, niara ye nämä nun tötike arato, aune John Booth, niara nämä nitre sribikä kä jondron kwetadre nökara yekänti (abokän kädekata Hacienda del Reino) ye jie ngwen, kä yekänti kwela Galaad jue ye nämä. Töi kwinbiti niaratre mäträbare tibätä aune ja ngwani metre kwetre Jehovai bätä juta kwe ie ye täbe törö tie jondron ütiäte ye kwrere.

TIKWE SRIBIBA SIRKUITO YETE AUNE TI RÜKABATA BETEL

Ja tötika Galaad mikaba krüte angwane, sirkuito keteiti, metrere Ohio kä Estados Unidos yekänti ti kädeka sribikäre. Kä nämä gre biti kwati tibiti aune kä nämä juto tibätä, yebätä ja mräkätre ti kan ngäbitiba töi kwinbiti. Ja mräkätre kirabe kukwebätä ben tikwe sribiba sirkuito yete käkwe ti dimikaba krubäte.

Ye bitikäre sö rikaba braibe ta angwane, ti nübaiba Betel Brooklyn yekänti ja tötikakäre bäri. Yete nitre “ürä dite [...] kwrere” juta Ngöbökwe yete ye rababa gare tie, ñodre Milton Henschel, Karl Klein, Nathan Knorr, Thomas J. Sullivan (ja ketamuko kwe nämä kädeke Bud) aune Lyman Swingle, niaratre jökrä namani nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä. Niaratre nämene sribire ño aune ja ngwen ni kristiano erere ye ti nämä mike ñärärä, ¡yebätä kukwe rababa gare krubäte tie! Juta Jehovakwe ie ti nämä tö ngwen ye rababa bäri dite krubäte. Ye bitikäre ti juanbata kä Europa yekänti kukwe driekäre jankunu.

Ti meye krütaba febrero kä 1950. Doboi mikaba ye bitikäre tikwe blitaba metre ti rün aune ti ngwai yebe. Ti meye krütaba aune ti ñaka rababara nüne gwi ye ngwane niaratre dre nuaindi ye tikwe ngwantariba ietre. Ja mräkä iti umbre dianinkä nänkäre kä kwinbiti kädeka nämä Harry Browning, ye nämä gare ietre aune nämä mike ütiäte jai yebe niaratre ja tötikaba Bibliabätä. Kä rikaba kwati ta ye ngwane, tata aune Dora ja ngökabara ñöte. Niara kädekaba ji ngwanka konkrekasion Gillingham yekänti. Tata krütaba ye bitikäre, Dora ja mikaba gure Roy Moreton ni konkrekasion tuabitikä yebe aune Jehová mikani täte metre kwe nükebe niara krütaba kä 2010 ye ngwane.

TITA SRIBIRE FRANCIA

Kwela ja tötikara ni jökrä ie yekänti tikwe ja tötikaba kukwe alemán, latín aune francés yebiti, akwa kukwe francés yebiti ñaka rababa nuäre blitakäre ti kräke. Ye medenbätä ti rikadre nüne juta Francia yekänti sribikäre Betel París yete nieba tie ye ngwane, ti rababa ulire krubäte. Kä yekänti tikwe sribiba Henri Geiger ni umbre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe, niara ye nämä sribire ni sribi köböi kitaka sukursalte. Sribi ye ñaka namani nuäre nuaindre tie aune tikwe ja mikani ngite sribi yebätä, akwa ni kä nebätä käkwe ja mäkädre ño jabe yebätä kukwe rababa gare krubäte tie.

Ne madakäre, rüba kä 1951 ye bitikäre, gätä kri juta keta kabre kräke köböi kitaba kena kä París yekänti ye kräke tikwe sribiba arato. Ja mräkä bati, Léopold Jontès ni konkrekasion tuabitikä käkwe ti dimikaba, niara jataba Betel ti dimikakäre. Ye bitikäre ja mräkä ye namani ni ji ngwanka sukursal. Gätä kri ye rababa bare Palais des sports (Kä Jadakakäre), Torre Eiffel ye ken. Nitre juta grebiti kwä kwä känti rükaba gätä yebätä. Köbö mrä yete, nitre 10.456 nükani gätäbätä mikaba gare ye ngwane, nitre 6.000 Testiko juta Francia yekänti yebätä kä rababa juto.

Ti rükaba kena juta Francia yekänti angwane, ti nämä ñaka blite krubäte kukwe francés yebiti. Yebätä tikwe ja töi mikaba kukwe meden nie gare tie ye aibe  niere. Akwa, nikwe ñaka blitadre angwane ni dimika ñaka raba blitakäre kwin aune blita ñaka raba nemen gare jire nie kukwe madabiti.

Blita rabadre gare kwin tie yekäre, kwela nuain nämä nitre juta madate tötikakäre blite kukwe francés yebiti, ye kräke tikwe ja kä bianba. Köbö te gätä nuain ñaka nämä ye ngwane käre ti nämä niken kwelate köbö deu yete. Ye köböire kukwe ye jataba tuin bäri ütiäte tie, aune kä kwatire kwatire tä niken ta yete kukwe ye tuin bäri ütiäte tie. Blita namani gare tie ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan angwane ye köböire tita nitre dimike kukwe kwite sukursalte aune ja känenkäre ti namani kukwe inglere ye kwite kukwe francés yebiti. Nitre sribikä täte metre bätä töbätä tä mrö ja üaire kwin krubäte bien nie ye tita kwite kukwe francés yebiti, ne kwe ja mräkätre kä jökräbiti tibien blite kukwe yebiti kisete kukwe ye rabadre, ye ütiäte krubäte ti kräke (Mat. 24:45-47).

TI JA MIKABA GURE AUNE SRIBI MADA MIKABA TI KISETE

Kä 1956 ye ngwane tikwe ja mikaba gure Esther ben, niara nämä prekursora juta suiza yekänti, kä kabre te niara nämenena gare tie. Ju ja Ükarakrö Betel Londres yekänti nunkwe ja mikaba gure, (käne kädeka nämä Tabernáculo de Londres, yete ti meye ja ngökaba ñöte). Ja mräkä Hughes käkwe kukwe kädrieba nun kräke aune köbö yete Esther meye nämä, niara ye nämä tö ngwen nänkäre kä kwinbiti arato. Tikwe ja mikaba gure ye ngwane meri töi kwin aune ja ngwen metre rababa tibe ye ñan aibe ngörä, ñakare aune me tikwe dite ja üaire ben ti ja ketaba köbö kwati krubäte te nükebe niarakwe nünanba mrä Kä tibienbätä kä 2000 ye ngwane.

Nun ja mikaba gure ye bitikäre, Esther aune ti rikaba nüne Betel bäre mento. Ti nämä jankunu tärä kwite kukwe francés yebiti ngwane, Esther abokän nämä prekursora especial juta París ye bäre mento, kä yekänti niarakwe nitre kwati dimikani kukwe metre mike täte. Kä 1964 ye ngwane, nun nübaiba nüne Betel aune kä 1976 yete kena nitre diankaba ji ngwankäre sukursalte ye ngwane, ti kädekaba sribire Betel Francia yekänti. Käre Esther tä ja di ngwen ti dimikakäre.

“TI ABKO ÑAN TÄDI KÄREKÄRE MUNBE”

Ruäre ngwane tita nikenta Betel Nueva York yete. Tita nementa ye ngwane, nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä ye tä kukwe kwin niere tie mäträkäre tibätä. Ñodre, bati köbö ruäre aibe te sribi rabadre krüte tie abokänbätä ti nämä töbike krubäte tikwe mikaba gare ja mräkä Knorr ie ye ngwane, niarakwe nieba tie kötare kwärä: “Sribire aune ñaka töbika”. Ye ngwane ja känenkäre, sribi näin nemen krubäte nuaindre tie ye ngwane, ti ñaka töbike krubäte sribi yebätä ñakare aune ti näin sribi keta kabre nuainne jatäri. Sribi ye jökrä tä nemen bare aune köbö kitani nuainkäre ye erere te.

Jesús murie ketadre ye känenkri niebare kwe nitre ja tötikaka yei: “Ti abko ñan tädi kärekäre munbe” (Mat. 26:11). Ye erere arato, ni obeja mada yei nüke gare kwin, Kristo mräkätre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka tädi käre nibe Kä tibienbätä. Ye medenbätä, kä nikanina gre ketamä biti kwäjätä ta yete tikwe sribibare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimikakäre aune kä jutobiti ti ja ketaninte “ni kä Judea känti” yebätä, ye ütiäte krubäte ti kräke.

[Nota]

[Kukwe nieta página 21]

Ja mräkä Knorr käkwe nieba tie kötare kwärä: “Sribire aune ñaka töbika”

[Jondron üai bämikani página 19]

(Kise ngeberekri) Ti rün aune ti meye

(Kise ruinkri) Ti nämä Kwela Galaad yete kä 1948, dän nga bianba ti meyekwe tie yete ti nämä

[Jondron üai bämikani página 20]

Sukursal Francia käi ngwanba juto jabätä yete ja mräkä Lloyd Barry kukwe kädrieba ye ti nämä kwite (1997)

[Jondron üai bämikani página 21]

(Kise ngeberekri) Ti nämä Esther ben, nunkwe ja mikaba gure köböi yete

(Kise ruinkri) Nun nämä kukwe driere gwaire jabe