¿Törö mäi?

¿Täräkwata Ni Mikaka Mokre sribeta mrä mrä jatäri yebätä mäkwe ñäkäbarera? Ye erere ngwane mä raba kukwe ngwantarita ne mike gare metre:

¿Salomón kukwe nuainbare ye raba kukwe meden mike gare ja töi kräke nie?

Ngöbö jondron kwin mikani nemen bare rei Salomón kräke aune mikani sribire kwe. Akwa, Salomón ñaka niara kukwei mikani täte nämene gobrane ye ngwane. Ñan ja mikani gure kwe Faraón ngängän ye aibe ben, ñakare aune meritre mada kwati ben ja mikani gure kwe aune meritre ye ñaka nämene Ngöbö mike täte yekwe töi mikani kukwe ngwarbe mike täte. Ne tä mike gare nie, ütiäte krubäte ni ñaka rabadre ja töi mike bätärekä kukwe käme jiebiti (Deu. 7:1-4; 17:17; 1 Rey. 11:4-8) (15/12, página 10 nemen 12).

¿Nitre gure metre tä ja ngübare ne kwe monso ñaka rabadre kwetre ye abokän käme?

Monso ngübadre o ñakare ye Biblia ñaka ñäkäire. Yebätä, ñongwane monso rabadre nitre gure yekwe aune monso nibe ngübadre kwetre ye tä gare ietre. Dre diandre kwetre jai ja ngübakäre ye tä gare ietre, akwa ñaka nuaindre monso jämi nikwite ye murie ketakäre (Romanos 14:4, 10-13) (1/1, página 6).

Monso jämi därere murie ketata, ¿ye ñobätä käme?

Ja nire ye ütiäte Ngöbö kräke. Niara kräke monso jämi nikwite ye ni nire arato (Salmo 139:16). Kukwe biani kwe Moiseye yekänti niebare, nire käkwe monso meyebätä murie ketadre ni ye mikadre ja ngie nuen, ye tä mike gare monso jämi därere murie ketadre ye abokän tuin ie ni mada murie ketata ye kwrere (Éxodo 20:13; 21:22, 23) (1/1, página 6).

Kä tibien ne ñaka gaite kä 2012 yete, ¿ye ñokänti gare nie?

Calendario kirabe nitre maya yekwe abokänbätä kä täinta, ye ererebätä nitre kwati tä niere kä 2012 yete Kä tibien ne gaite. Akwa ñaka rabai bare ye erere, ñobätä ñan aune Biblia tä mike gare metre Kä tibien sribebare nünankäre aune nuadi kwe kärekäre (Eclesiastés 1:4; Isaías 45:18) (1/1, página 13).

Siklo kena yete ja känenkäre käre nitre kristiano metre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä Kä tibienbätä, ¿ye ñokänti gare nie?

Jesukwe “trigo” aune “mikä käme”, “nura kwin” bämikani ye abokän “gobran [Ngöbökwe] monsoitre” gärätä (Mat. 13:24-30, 38, NM). Mikä käme ye ririai gwairebe trigo yebe nememe ötadi näire. Yebätä, nitre meden abokän namani nitre “trigo” üaire ye ngätäite ye ñaka gare metre nie, akwa siklo kena yete ja känenkäre nükebe ni näire käre nitre kristiano metre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä Kä tibienbätä ye gare metre nie (15/1, página 7).

¿Ñobätä Pablo nämene kukwe driere kwin krubäte?

Kukwe keta kabre köböire nuainbare kwe. 1) Gobran Ngöbökwe aune Jesukristo yebätä nämene blite. 2) Kukwe nitre töi kwitakäre yebiti nämene dirire ne kwe matadre nitre brukwäbätä. 3) Kukwe Bibliabätä yebiti nämene blite. 4) Niara ñaka nämene töbike ja aibebätä ñakare aune nämene kukwe driere “köböiti kä de” (Hech. 28:23) (15/1, página 13).

¿Ni raba dre nuainne ne kwe ni töi ñaka rabadre bätä ngwen ni madabätä?

Ni raba kukwe ruäre ne nuainne: ja di ngwandre ja mräkätre kukwebätä nibe tarere, ja ketadre nitre dite kukwe ja üairebiti yebe, jondron kwin nuaindre aune “nire nire btä käta nuäre” yebe kä ngwandre juto jabätä (Rom. 12:15) (15/2, página 16 aune 17).

Nikwe mäträdre ni madabätä ye ngwane, ¿kukwe meden meden ngwandre törö jai?

Dre nakainkä metrere ye mikadre gare jai. Ñaka kukwe mikadre gare jötrö ngwarbe. Kukwe Ngöbökwe tä dre niere ye erere niedre ja töi bobrebiti. Raba angwane, tärä keta kabre tä Jehová kukwei mike gare yebätä kukwe känändre. Ñaka töbikadre nitre mada kräke (15/3, página 7 nemen 9).

¿Nitre Jesús kukwe nuaka rikadre milla krati ribedre ietre, akwa ñobätä niaratre rikadre milla krobu niebare Jesukwe ietre?

Kä ye näire, nitre Roma nämene nitre Israel gobraine aune nitre ye nämene ni jökrä mike sribire ja dibiti. Nitre Jesús kukwe nuaka ye rikadre milla krati ribedre ietre, akwa rikadre milla krobu niebare Jesukwe ietre, yebiti nämene mike gare ietre, gobrantre niaratre mikadre sribire ja dibiti ye ngwane nuaindre töi kwinbiti kwetre (Mat. 5:41) (1/4, página 9).