“Lebadura [...] kwrere jire nitre bariseo [...], aisete munkwe ja ngibia kuin”

Jesukwe niebare nitre ja tötikaka ben yei: “Lebadura [...] kwrere jire nitre bariseo [...], aisete munkwe ja ngibia kuin” (Luc. 12:1). ¿Kukwe meden rüere Jesús nämene ñäke? Kukwe mada ne erere arato tä mike gare, niara nämene blite “kukwe drie nämene” nitre fariseokwe yebätä (Mat. 16:12).

Ruäre ngwane Bibliabätä kukwe käme ye bämikata Lebadura yebiti. Erametre, nitre fariseo nämene kukwe driere aune töi nämene ño ye erere nitre niaratre kukwe nuaka ye töi nämene nemen arato. Akwa, ¿ñobätä kukwe drie nämene kwetre ye namani kukwe tare mike nitre mada kräke?

1 Ja nämene ruin bäri kwin ietre aune nämene nitre mada mike ñaka ütiäte jai.

Nitre ye tö nämene bikabätä bäri deme ye Jesukwe niebare kukwe keteiti bämikani kwe yekänti. Niebare kwe: “Bariseo ye namani nünaninkä blitakäre Ngöböbe, käkwe niebare jabtä: Ngöbö, tita kuin niere mae, ñobtä ñan angwane ni mda mda tä gore, tä kukwe nuene kämekäme amne tä ja mike gure bati bati, ye kwrere tita nuene ñakare. Erere arato, ti ñakare ni ngututu käme ngwian käräkä noko kwrere. [...] Tita ja bäine bobu bämän kratirekratire makrä amne [...] jändrän ganainta keta jätä jätä tikwe abko tita bien keteti makrä, ye abko tita nuene kore makrä [...]. Akwa ni ngwian käräkä ye abko namani bä mente temen se kwrere amne ja ñan namani nüke töre ie nikren kä käinbti, kä namani ja mete mäträte namani ulire kukwe käme nuenbtä bä mikakäre, käkwe blitabare krörö Ngöböbe: Ngöbö, ti abko kukwe kämekäme nuenkä krübäte, aisete ti ngwen ruentari tare jae amne ti ngite” (Luc. 18:11-13).

Akwa, ni ngwian ükakrökä ja töi mikani bobre ye Jesukwe käikitaninkä. Niebare kwe: “Ni ngwian dianka jämi niken ja gwiriete, känenkri ngite ñakare mda Ngöbökwe niebare [...], akwa bariseo abko ñan mikani metre ja ngwärekri kwe [...], ñobtä ñan angwane nirekwe ja mikadre kuin deme au abko Ngöbökwe mikadi ene, akwa nirekwe ja mikadre bobre Ngöbö ngwärekri abko Ngöbökwe mikadi ütiäte jae” (Luc. 18:14). Nitre ngwian ükakrökä ja töi mikani käme, ye erere Jesukwe ñaka nuainbare, ñakare aune ja di ngwani kwe nitre käkwe kukwe nuabare ye dimike. Nitre ye ngätäite, Mateo aune Zaqueo, aibe namani ja tötikaka ben.

Nierara sribi nuain gare nie, sribi tä ni kisete konkrekasionte aune ni mada tä ja mike ngite yebätä ni okwätä o kukwe mada mada yebätä ja raba nemen ruin ütiäte nie ni mada yebätä. Ye erere rabadre bare nibätä angwane, ni rabadre ja töi kwite drekebe ngwarbe, ñobätä ñan aune Biblia tä driere: “Nita ni mda mda tarere angwane, nita jändrän jökrä ngibiare bätärekä ni mdabtä amne nita ja moto mike kuin ni mdakrä. [...] Ñan nita nüne ni ja ribare kwrere jändrän jökräbtä jändrän diankakäre jakrä amne, ñan nita ja bä mike ütiäte amne ñan nita bike kri. [...] Ñan nita ñäke diän diän ni mdaye mikakäre ja gaire amne ñan nita jändrän kuin känene kaibe jakrä. [...] Ñan nita nebe romon jötrö ngwarbe ni mdakrä amne ñan ni mätäta neme kärekäre ja dokwäre ni mdabtä. Mdakäre abko, nita ni mda mda tarere angwane, kukwe diän diän Ngöbö rüere amne ni mda mda rüere, ye käita neme nuäre ñakare nibtä, akwa kukwe kuin era metre abko käita nebe nuäre nibtä” (1 Cor. 13:4-6).

Nikwe ja töi mikadre apóstol Pablo erere, “Kristo Jesu nükani kä nebtä ni kukwe kämekäme nuenkä dentari” niebare kwe, ye bitikäre kukwe niebare kwe: “Ni kukwe kämekäme nuenkä, ye ngätäite ti abko bäri käme” (1 Tim. 1:15).

Töbikatarikäre:

¿Ti ngite aune Jehová aibe köböire ti rabai kwäre ye gare kwin tie jabätä? ¿Tita mekerabe sribire Ngöbö kräke aune sribi nuainta tikwe juta Ngöbökwe yete o nierara jondron nuain gare tie yebätä ja ruin bäri kwin tie nitre mada yebätä?

2 Niaratre tö nämene nitre mada töi mikai ñan krütare kukwe mika nämene täte krubäte kwetre yebiti. Niaratre tö nämene sribi bäri ütiäte ie aune kädekadre bäri ütiäte yei.

 Jesukwe niebare: “Niaratre tä jändrän nuene, ye abko ni mda mda käkwe tuadre abko ie töta nebe abko krörö: kaja chi te Ngöbö Kukwei tä tikani täräbtä abko mikata ja okobtä amne küdebtä, akwa niaratre abko kaja krikri be tätre mäkete ja okobtä amne ja küdebtä tuadre ni mda mdaye. [...] Kö kitani kabre dän köräbäre abko tätre kite jabtä bikakäre bäri deme. Erere arato, niaratre nübaita bietabtä angwane, ja täkrä ni ütiäte ütiäte kräke, känti tö täkäi temen. Erere arato, ja täkrä ni ütiäte ütiäte kräke sinagogate, känti töta nebe rabai täkänintbe. [...] Ni ütiäte krikri, ie köbö ngwiandretari, ye kwrere ni jökrä käkwe köbö ngwiandretari käne ietre kä jändrän rürümoinkrä ye käntita temen, ie töta nebe. [...] Ni mda mdakwe kädiandre dirikä abko ie töta nebe” (Mat. 23:5-7). ¡Jesús ñaka ja ngwani ye erere! Niara Ngöbö Monsoi aune ngite ñaka nämenebätä, akwa töi nämene bobre. Monso bati käkwe “Dirikä kuin” niebare ie ye ngwane, niebare kwe monso yei: “Ngöbö aibe kuin, yebti ni mda ñakare jire kuin. ¿Ye ñobtä abko mata ti kuin niere tie ye?” (Mar. 10: 17, 18). Köbö mada ngwane, akwle nitre ja tötikaka ben ye ngoto bätäninte kwe, niaratre rabadre ja töi mike bobre mikani gare kwe ietre (Juan 13:1-15).

Ni kristiano erametre tä sribire töi kwinbiti ja mräkätre kukwebätä kräke (Gál. 5:13). Kukwe ne ütiäte krubäte nitre tö sribidi ni umbre erere konkrekasionte ye kräke. “Nire tö ja mikai nitre tödekaka Jesubti jie ngwianka” ye ñaka käme, akwa nuaindre töi bökänbiti ni tö nitre mada dimikai yebätä. Sribi ne ñaka ni mike bäri ütiäte nitre mada ye kräke. Jesús erere nitre umbre konkrekasionte jökrä käkwe ‘ja brukwä mikadre bobre’ (1 Tim. 3:1, 6; Mat. 11:29).

Töbikatarikäre:

¿Tita ja mäke bäri kwin nitre kädekani ji ngwanka konkrekasionte yebe aune ñaka ja mräkätre madabe, ti tö ja tuai bäri ütiäte o ne kwe sribi biandre bäri nuaindre tie? ¿Tita ja di ngwen bäri sribi Ngöbökwe nuainkäre ne kwe ti mikadre bäri ütiäte jai aune ti käikitadrekä? ¿Tita käre ja mike nitre mada yebiti ta?

  3 Kukwe keta kabre ükaninte kwetre mikadre täte aune Ngöbökwe Kukwe biani Moiseye ye kwitani kwetre kukwe mada ñaka nuäre nuaindre ben, abokän namani tribe doboko kwrere nitre mada kräke.

Ngöbökwe Kukwe biani Moiseye yekänti Jehová mikadre täte ño ye niebare nitre Israel kräke, akwa kukwe kiakia ye jökrä ñaka ñäkäibarebätä. Ñodre, ñaka sribidre sábado yete niebare kukwe yekänti, akwa sribi meden meden aune jondron meden abokän mikadre ñaka sribi erere jai ye ñaka niebare täte kwe (Éxo. 20:10). Akwa, nitre fariseo tö namani “mikai gare bäri” yebätä kukwe keta kabre ükaninte kwetre, aune kukwe ye nämene dre mike gare ye niaratre mikani gare arato aune kukwe mada ükaninte kwetre mikadre täte nitre yei. Ngöbökwe Kukwe biani ye Jesús mikani täte käre, akwa nitre fariseo käkwe kukwe ñaka kwin ükaninte ye ñaka mikani täte jire kwe (Mat. 5:17, 18; 23:23). Kukwe meden mika nämene gare Kukwe biani yekwe aune ñobätä Ngöbökwe ükaninte, yebätä niara nämene ja töi mike aune ni mada mikadre tuin bobre jai ye nükani gare ie. Nitre ja tötikaka ben käkwe ñaka kukwei mikani täte ye ngwane, niarakwe jankunu töbikabare kwin metre. Ñodre, Jesús rakadre ngite ye näire deu, nitre apóstol nimä yei ribebare kwe, niaratre rabadre ja ngwen ngwäte aune mokre, akwa niaratre kübiabare bä kabre. Yebiti ta, nitre ye töi mikani nüke gare kwe jai aune niebare kwe ietre: “Mun töi abko tä biare jändrän kuin nuene, akwa mun di ñakare” (Mar. 14:34-42).

Töbikatarikäre:

¿Tita kukwe ñaka nuäre mike nuaindre täte aune ñaka kwin ükete nuaindre? ¿Tita ja töi jeñe tikwe ükete mikadre täte? ¿Tita kukwe ribere krubäte nitre madabätä?

Ni itire itire töbikadre kukwe driebare Jesukwe aune nitre Fariseokwe yebätä, aune drebätä ni raba ja töi ükete bäri kwin yebätä arato. Erametre, nikwe ñaka ja di ngwain ngwarbe.

[Jondron üai bämikani página 28]

Ngöbö Kukwei tikani täräbätä nämene mikani kaja chi te ye nitre fariseo nämene niken ngwena (Mat. 23:2, 5)

[Jondron üai bämikani página 29]

Nitre fariseo bikaka kri ye erere nitre kristiano umbre ñaka ja ngwen, niaratre tätre sribire töi bobrebiti nitre mada kräke

[Jondron üai bämikani página 30]

¿Nita ja töi mike kwin metre Jesús erere?