¿Mätä Jehová käikitekä?
¿Mätä Jehová käikitekä?
“Ni abrä ñuai kwrere, trä ngitiekä Ji dokwäte kri [Jehová käikitadrekä, NM] träkwe” (2 COR. 3:18, NGT).
¿MÄ RABA MIKE GARE ÑO?
Ni ngite akwa ño ni raba Jehová käikitekä?
¿Orasion aune gätä ye tä ni dimike ño Ngöbö käikitekä?
¿Dre raba ni dimike Jehová käikitekä jankunu?
1, 2. ¿Ñobätä ni raba Jehová käikitekä?
NI TÄ chi o niena kri, akwa ni jökrä bä ni rün kwrere. Ni ruäre tä niere monso kia ie: “¡Mä bä mä rün kwrere!”. O tä niere monso chi merire ie: “Mä bä mä meye kwrere”. Ne madakäre, nitre rüne tä dre nuainne ye erere monsoi tä ja töi mike nuainne. Aune ni, ¿ni raba ja ngwen, Jehová ni rün kä kwinbiti ye erere? Niara ñaka tuin nie, akwa jondron sribebare kwe, ja tötikata Bibliabätä aune nita ñäke täräbätä ye ngwane nita töbiketari kukwe yebätä, metrere niara Monsoi Jesukristo kukwe driebare aune ja ngwani ño yebätä nita töbiketari köböire niara töi kwin tä nüke gare nie (Juan 1:18; Rom. 1:20). Ye medenbätä, ni raba Jehová käikitekä.
2 Adán aune Eva sribebare ye känenkri, nämenena gare Ngöböi, ni kä tibienbätä raba niara töi mike nemen bare, ja ngwen niara erere aune niara käikitekä (ñäkädre Génesis 1:26, 27 yebätä). Nita ja töi mike ni Sribekä ye erere angwane, ütiäte krubäte ni raba Ngöbö töi mike gare. Ni kwata bä jene jene, tätre nüne ño o ni ñaka ja tötikabare ja erebe, akwa ni jökrä raba Ngöbö käikitekä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune “ni jökrä ütiäte ja kwrere Ngöbökrä, [...] akwa ni nünanka juta mdente mdente käta Ngöbö mike ütiäte jae amne tä nüne metre abko Ngöböta juto biare kaen ngäbti jökrä” (Hech. 10:34, 35).
3. ¿Nita Jehová mike täte ye ngwane ja rabadre ruin ño nie?
3 Nitre kristiano dianinkä üai deme yebiti, tä Jehová käikitekä. Apóstol Pablo ye dianinkä üai deme yebiti arato, abokän käkwe tikabare: “Ni jökrä ngwäre tä jue dianinkä, ni abrä ñuai kwrere, trä ngitiekä Ji dokwäte kri träkwe. Ne kwrere ni ne abrä tä trä ngitiekä jankunu mentokwäre, angwane ni tä kite niara bäre” (2 Cor. 3:18 NGT). Moisés ni Ngöbö kukwei niekä nämene ngutuä Sinaí yebiti nükaninta Kukwe Keta jätä Ngöbökwe biani nuaindre nitre Israel ie yebe ye ngwane, Jehovakwe blitabare niarabe yebätä kä trä namani ngwärebätä (Éxo. 34:29, 30). Erametre, ni kristiano jämi kukwe ye erere tuin aune ni ngwäre ye ñaka trä ngitiekä metre. Akwa, nita blite Jehová yebätä, niara töi ño aune tä jondron kwin käbämike ja känenkäre ni kä tibienbätä kräke yebätä nita blite ni madabe angwane, kätä nemen juto krubäte nibätä. Ñuai kirabe ye erere, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune ni kristiano mada ye tä Ngöbö käikitekä nita nüne ño yebiti aune kukwe drieta nikwe yebiti (2 Cor. 4:1). Yebätä, ni itire itire rabadre ngwentari jai: “Tita ja ngwen ni kristiano erere aune käre tita Gobran Ngöbökwe kukwei driere, ¿yebiti tita Jehová käikitekä?”.
NI TÖ JEHOVÁ KÄIKITAIKÄ
4, 5. a) ¿Pablo ye erere, ni jökrä tä ja tuin kukwe medenbe? b) ¿Nita ja mike ngite ye ngwane jata nemen ruin ño nie?
4 Erametre, ni Jehová mikaka täte tä jondron jökrä nuainne yebiti tö ni Sribekä ye mikai ütiäte jai aune käikitaikä. Akwa käre ni töta nemen dre nuain ye erere ñaka tä nemen bare nie. Kukwe ye erere ben Pablo ja tuabare (ñäkädre Romanos 7:21-25 yebätä). Ñobätä ni kä tibienbätä jökrä tä ja tuin kukwe ye erere ben ye mikani gare krörö kwe: “Ñobtä ñan angwane ni jökrä käta ja mike ngite Ngöbö rüere, abtä Ngöböta kukwe nuemna nie, ye abko ni jökrä ñan tä mike täte metre” (Rom. 3:23). Erametre, ngite kite Adán köböite ye tä ni kä tibienbätä gobraine (Rom. 5:12; 6:12).
5 Akwa, ¿ngite ye abokän dre? Ngite ye köböite ni ñaka ja ngwen Jehová erere, kukwe ükateta nuaindre kwe ye ni ñaka mike täte aune niara töi ye ni ñaka mike nemen bare. Ngite ye ñaka tä ni mike ja mäke kwin Ngöböbe. Ye köböite ni ñaka tä Ngöbö käikitekä, ñodre ni buko kitaka ñaka tä buko kite metre ye kwrere. Raba nuainne nierara o ñaka nierara (Núm. 15:27-31). Ni töi ja mikabätä ngite ye tä dite krubäte ni itire itire töibätä aune tä denkä mento Ngöbö yebätä (Sal. 51:5; Isa. 59:2; Col. 1:21). Ni kä tibienbätä ye jökrä bäsi tä mobe mento Jehovabätä, köböite ütiäte krubäte Ngöbö käikitadrekä ye ñaka tätre nuainne. Yebätä, kukwe ye ñaka tä nitre kä tibienbätä tä ja mike ngite ye töi nike.
6. ¿Ni ngite akwa ño ni raba Ngöbö käikitekä?
6 Nita ja mike ngite, akwa Jehová “Ngöbö tödekakrä nikwe” (Rom. 15:13). Niarakwe kukwe ükaninte ni mikakäre kwäre ngite kisete: ye abokän Jesukristo ja nire biani ni kökatarikäre. Ni kökataribare yei nita tödeke angwane, “ni ñan [nemena] ngite ye nuain[ne]” aune ye köböire ni raba Jehová käikitekä (Rom. 5:19; 6:6, NGT; Juan 3:16). Ni ja mäkäi kwin Ngöböbe angwane, niarakwe ni kai ngäbiti kä nengwane aune ja känenkäre ni töi rabai metre bätä ja nire käre rabai nikwe. Ani töbike kukwe nebätä: ni ngite, akwa Ngöböi gare ni raba niara käikitekä. Ye kwin krubäte ¿ñan ererea?
NGÖBÖ KÄIKITAKA RABA ÑO
7. Ni tö Ngöbö käikitaikä angwane, ¿dre tädre gare nie?
7 Ni töi meden meden käme nierara ye rabadre gare ni itire itire ie ne kwe nikwe Ngöbö käikitadrekä (2 Cró. 6:36). Rabadre gare nie ye ngwane, nikwe ja di ngwandre ñaka kukwe käme nuainne. Ye aibe köböire ni raba Ngöbö käikitekä. Ñodre, meri o ni brare üai butiere tuata ye käme. Ye erere nita nuainne angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Kena, nita kukwe ja üaire ribere jai rabadre gare nie aune nikwe känändre (Sant. 5:14, 15). Ne abokän kukwe kena nikwe nuaindre Ngöbö mikakäre ütiäte jai. Yebätä, ni Jehová mikaka täte rabadre mantre jetebe töbike jabätä, kukwe nieta kwe nuaindre nie ye erere nita nuainne o ñakare (Pro. 28:18; 1 Cor. 10:12). Ni tö Ngöbö käikitaikä angwane, nikwe ja di ngwandre jankunu ñaka ja töi mike kukwe käme jiebiti.
8. Ni töi ñaka metre akwa, ¿ni raba dre nuainne?
8 Jesús aibe käkwe käre kukwe kwin nuainbare Ngöbö okwäkänti kä jökrä ngwane aune Ngöbö käikitaninkä kwe. Erametre ni töi ñaka metre Jesús erere, akwa nikwe ja di ngwandre ja ngwen niara erere aune nikwe ye nuaindre (1 Ped. 2:21). Nita ja di ngwen aune nirien kukwe ja üaire yebiti Jehová käikitakakäre ye niara ñaka käi kwitekä jabiti aune tä jondron kwin bien nie.
9. ¿Nitre kristiano tö Ngöbö mikai täte ye Biblia tä dimike ño?
9 Biblia tä ni jie ngwen aune tä ni dimike ja töi ükete. Yebätä, ütiäte krubäte nikwe ñäkädrebätä, töbikadretaribätä aune ja tötikadre ngusetabätä (Sal. 1:1-3). Nikwe ñäkäi mantre jetebebätä angwane, nikwe ja töi kwitai kukwe kwin keta kabre nuainkäre (ñäkädre Santiago 1:22-25 yebätä). Nikwe kukwe Bibliabätä mikai gare bäri jai angwane, tödeka nikwe rabai bäri dite aune ni töi rabai kwatibe ñaka ja mike ngite bätä kukwe kwin nikwe nuaindi Jehová okwäkänti (Sal. 119:11, 47, 48).
10. ¿Orasion ye tä ni dimike ño Jehová mikakäre bäri metre täte?
10 Nikwe Ngöbö käikitadrekä yekäre, nikwe kukwe nieta Bibliabätä ne mikadre täte arato: “Munkwe blitadre janknu Ngöböbe” (Rom. 12:12). Erametre, ni raba aune ni rabadre ja di ribere Jehovai ne kwe nikwe mikadre täte niara tö ie ye erere. Üai deme, tödeka nikwe rabadre dite, ni rabadre dite ja tuakäre kukwe tare ben aune niara “kukwei diri[re] metre” ye nikwe ribedre ie (2 Tim. 2:15; Mat. 6:13; Luc. 11:13; 17:5). Nikwe tö ngwandre ni Rün kä kwinbiti ie, monso kia tä tö ngwen rünye ye erere. Nita ja di kärere niarai niara mikakäre täte bäri metre ye ngwane, niarakwe ni dimikai ie nikwe tö ngwandre. Aune ni ñaka rabadre nütüre, niarakwe ñaka ni kukwei kain ngäbiti. Ñobätä ñan aune ¡kukwe ye ñaka metre! Ni raba orasion nuainne töi jämebiti niara käikitakakäre, debe biankäre ie aune ja di käräkäre ie ne kwe ni jie ngwandre kwe ja tuakäre kukwe tare rabadre ni kisete yebe. Ne madakäre, ni rabadre ja di kärere ie niara kä deme ye käikitakakäre nita niara mike täte yebiti (Sal. 86:12; Sant. 1:5-7).
11. ¿Gätä nuainta ye tä ni kristiano dimike ño Ngöbö käikitekä?
11 Ngöbökwe nitre “sribikä kwin metre angwane tö tärä” dianinkä obeja ütiäte kwe ye ngübakäre (Mat. 24:45-47 NGT; Sal. 100:3). Erametre “sribikä kwin metre” ye tö ni tuai Jehová käikitekä. Ni dän dikaka raba dän ükete ni kräke, ye erere gätä nuainta ye raba ni kristiano töi “ükete” ja ngwankäre kwin (Heb. 10:24, 25). Yebätä, ütiäte krubäte ni rabadre nemen gätä kömika jämi ye känenkri. Käre ni tädre nemen gätä kömikata ye bitikäre angwane, kukwe ja üaire ni dimikakäre ribeta nikwe jai Jehová mikakäre täte bäri kwin ye rabadre niken ni bäre.
NIKWE JA NGWANDRE NGÖBÖ ERERE
12. ¿Ni raba ja ngwen ño Ngöbö erere?
12 Jehová käikitakakäre, nikwe ja ngwandre niara erere (Efe. 5:1). Niara töi ño ye erere nikwe ja töi mikadre. Niara töita ño ye erere nikwe ñaka nünain angwane, nikwe ñaka niara mikai ütiäte jai aune nikwe kukwe tare känäin ja kräke. Nitre ñaka Ngöbö mike täte ngätäite nita nüne ye Diablu tä gobraine, yebätä kukwe meden tuin käme Jehovai ye nikwe mikadre tuin käme krubäte jai aune kukwe meden tareta kwe ye nikwe taredre krubäte arato (Sal. 97:10; 1 Juan 5:19). Nikwe jondron jökrä nuaindre Ngöbö käikitakakäre ye aibe köböire nikwe niara mikai täte metre ye tädre gare kwin nie (ñäkädre 1 Corintios 10:31 yebätä).
13. ¿Ñobätä nikwe ja mikadre kukwe käme ye rüere aune nikwe dre nuaindre?
13 Ja mika ngite ye tuin käme Jehovai, ye erere nikwe mikadre tuin jai. Yebätä, nikwe ñaka ja töi mikadre kukwe käme tuakäre jerekäbe, ñakare aune nikwe ja mikadre rüere. Ñodre, nitre kukwe metre tuanmetrekä aune tä ja mike rüere yebätä nikwe kä mikadrekä, ñobätä ñan aune kukwe käme ye ñaka raba ni töi mike Ngöbö käikitekä (Deu. 13:6-9). Yebätä, nitre kukwe metre tuanmetrekä aune tä ja mike rüere yebe nikwe ñaka ja mäkädre aune nitre ja kristiano niekä o ni mräkä akwa ñaka tä Ngöbö mike ütiäte jai yebe ni ñaka ja mäkädre (1 Cor. 5:11). Nitre kukwe metre tuanmetrekä aune tä ja mike rüere kätä kukwe ngwarbe driere o nire nire tä ja mike juta Jehovakwe rüere yebe nikwe ja töi mikai ñäke jai ye köböite jondron kwin ñaka raba nemen nikwe. Erametre, kukwe ngwarbe drieta, ñodre, tikani täräbätä, mikani internet käi yekänti o jondron madabätä, ye ni ñaka raba ja töi mike mikakäre gare jai, ñobätä ñan aune ye raba kukwe tare mike ni kisete kukwe ja üaire yebiti (ñäkädre Isaías 5:20 aune Mateo 7:6 yebätä).
14. ¿Jehová töi meden bäri ütiäte abokän erere nikwe ja töi mikadre aune ñobätä?
14 Nikwe ni mada taredre yebiti ni raba ja ngwen ni Rün kä kwinbiti erere (1 Juan 4:16-19). Erametre, nita ja tarere kwärikwäri yebiti nita bämike ni ja tötikaka Jesube aune ni Jehová mikaka täte (Juan 13:34, 35). Ruäre ngwane ni töi raba nemen ja mike ngite, akwa nikwe ja di ngwandre ja tuakäre kukwe yebe aune ni mada tarere. Kukwe ne aune kukwe mada ni kristiano tä nuainne ye erere nikwe nuaindi angwane, kukwe käme ükate ñaka bä aune ja mika ngite käme krubäte ye nikwe ñaka nuaindi (2 Ped. 1:5-7).
15. ¿Ja tare ye tä ni töi mike ni mada mike tuin ño jai?
15 Ja tare ye tä ni töi mike jondron kwin nuainne nitre nünanka ni bäre kräke (Rom. 13:8-10). Nita ni muko tarere angwane, käre nikwe ja ngwandi metre ie. Nita nitre umbre konkrekasionte tarere aune sribi nuainta kwetre ye nita mike ütiäte jai angwane, nikwe niaratre mikai täte. Monsotre tä rün bätä meye tarere angwane, tä mike ütiäte jai, tä mike täte aune ñaka kädriei blo kwe ni madabe. Nita ni mada tarere angwane, nikwe ni mada mikai ütiäte jai aune nikwe ñaka bikai kri niaratrebätä (Sant. 3:9). Aune nitre umbre konkrekasionte ye tä obeja Ngöbökwe tarere angwane, ngübai kwin kwetre (Hech. 20:28, 29).
16. ¿Ja tare ye ni raba bämike ño kukwe drieta nikwe ye ngwane?
16 Ni rabadre ja tare ye bämike kukwe drieta nikwe ye ngwane arato. Jehová tare krubäte nikwe ye köböire, nita kukwe kwin driere jankunu aune nitre ruäre ñaka tä kukwe drieta nikwe kain ngäbiti o tä ja mike ni rüere yebätä ni ñaka ja ngwen dinekä. Ne madakäre, nita ja ükete kwin aune nita ja di ngwen Gobran Ngöbökwe kukwei driere bäri kwin. Nita erametre Ngöbö aune ni mada tarere angwane, kukwe drieta ye nikwe ñaka mikai tuin tribe doboko ye kwrere jai o jondron tä nuaindre nierara ye kwrere, ñakare aune sribi ütiäte krubäte ye nikwe nuaindre kä jutobiti (Mat. 10:7).
NIKWE JEHOVÁ KÄIKITADREKÄ JANKUNU
17. ¿Ni ngite köböite ñaka nuäre Ngöbö käikitadrekä nüke gare nie ye raba ni dimike ño?
17 Ja mika ngite ye abokän dre gärätä ñaka nüke gare nitre jökrä bäsi ie, akwa nie nüke gare kwin, ja mika ngite ye kukwe käme krubäte. Yebätä, nikwe ja di ngwandre ja tuakäre kukwe blo yebe, ne kwe nikwe Ngöbö käikitadrekä ye nüke gare kwin nie. Nita ja mike ngite rabadre gare nie ye raba ni töi ükete ne kwe ni töi kukwe blo nuainbätä rabadre nirien ni töibätä ye ngwane, ni jie ngwandre kwe ji metre yebiti (Rom. 7:22, 23). Erametre ni die ñaka ja tuakäre kukwe blo yebe, akwa Ngöbökwe ja di biain nie ja ngwankäre metre niarai kä jökrä ngwane (2 Cor. 12:10).
18, 19. a) ¿Ño ni raba ja di ngwen ja tuakäre üai käme yebe? b) ¿Nikwe ja töi mikadre kwatibe dre nuainne?
18 Kukwe mada nuaindre nikwe Jehová käikitakakäre ye abokän nikwe ja di ngwandre ja tuakäre üai käme yebe, akwa ye nuainkäre, ‘jondron rükrä kite Ngöbökri’ ye tä nikwe (Efe. 6:11-13). Ngöbö aibe käikitadrekä ye Satana tö ie ja kräke. Ne madakäre, tä ja di ngwen jankunu kukwe keta kabre yebiti, nita ja mäke Jehovabe ye juankäre ngwarbe. Yebätä, batire batire ni brare, meri o monso chi ye töi ñaka metre akwa tä ja ngwen metre aune tä Ngöbö käikitekä ye ngwane, Diablu ganainta. ¡Aune ni kwati krubäte tä ye nuainne! Yebätä, käre nikwe Jehová käikitadrekä, angeletre kä kwinbiti tä nuainne erere: “Mä ye aibe, Jehová, Ngöbö nunkwe, mä ye aibe mikadre kri jai aune käikitadrekä, bätä mä aibe ngöräbe die kri, ne ñan ñobätä mäkwe jondron jökrä ye sribebare, bätä mä töi köböire namani bare aune sribebare” (Rev. 4:11, NM).
19 Kukwe jökrä yebiti ta nikwe ja töi mikadre kwatibe Jehová käikitekä käre. Erametre, ni kä tibienbätä kwati krubäte tä ja di ngwen bäri ja ngwankäre Ngöbö erere aune käikitakakäre ye käi juto krubäte Ngöböbätä (Pro. 27:11). David erere nita niere: “Tita mä käikitekä, Jehová, Ngöbö tikwe, ja brukwä tätebiti aune erametre tikwe mä kä ye käikitaikä kärekäre” (Sal. 86:12). Nitre Ngöbö mikaka täte metre ye jökrä käkwe Jehová käikitaikä metre aune kärekäre. ¡Nünain kwin krubäte! ¿Kä ja känenkäre yete Jehová käikitaikä kärekäre yebätä mä töita? Ye erere angwane, ¿mä niena niara käikitekä kä jökrä ngwane?
[Kukwe ngwantarita]
[Jondron üai bämikani página 27]
¿Mätä Jehová käikitekä ne ererea?
