Jondron nikwe ükakröta

“Sribi colportorado ye tita tarere bäri köbö kwatire kwatire”

KÄ 1886 yete, La Aurora del Milenio volumen kena ye copias dianinkä siento krati Ju Tärä sribekäre juta Allegheny (Pensilvania, Estados Unidos) yekänti, niken kä Chicago (Illinois) kokwäre. Kä tärä rürübäinkäre yekänti tärä ye rürübäindre ie Charles Taze Russell tö namani. Kä keta kabre tärä nitre kukwe ngwarbebätä kräke döräikäre ye keteiti käkwe tärä La Aurora del Milenio ye kani ngäbiti. Akwa, bämän krobu rikaba ta ye bitikäre, tärä ye ngöi jän rükabata Ju Tärä sribekäre yekänti. ¿Ñobätä?

Tärä ye nämene mikani tärä ni evangélico kukwe driekä yekwe ken kä merete tuadre ni jökrä ie, yebätä ni ye okwä matani angwane namani rubun krubäte. Rubune kwärä niebare kwe: “Munkwe ñaka tärä ye diainkä angwane, ni ütiäte sribi muko tikwe bätä ti, nun näin tärä nunkwe ngwena kä madakänti”. Tärä Auroras ye ñaka rikadre ngwarbe yekäre, nitre sribikä kä yekänti käkwe tärä ye bianinta. Akwa ne ñan aibe ngörä, nitre ja mikaka tärä rüere yekwe periódico keta kabrebiti kukwe mika nämä gare ye ñäkäibare. ¿Nitre tö nämene kukwe metre mikai gare jai ye kisete tärä mrä rabadre nemen ño?

Nitre sribi colportores nuainkä ye köböire namani niaratre kisete, kä ye ngwane nitre sribikä köbö täte ye kädeka nämene ye erere. * Kä 1881, täräkwata Zion’s Watch Tower (La Torre del Vigía de Sión) ye ja di käräbare nitre 1,000 ie abokän rabadre ja mike sribikä köbö täte, kukwe driekäre aune tärä ye döräikäre. Nitre braibe ja mikani sribi ye nuainkäre, akwa nüra ja üaire ye nökani kä jökräbiti kwetre tärä sribebare yebiti. Erametre, kä 1897 yete tärä La Aurora del Milenio ye döräibara bäsi millón krati kä keta kabre känti nitre sribi colportores nuainkä ye köböire. Nitre nämene tärä o täräkwata Zion’s Watch Tower kain ngäbiti o kärere ja kräke ütiäre nämene ngwian bien chi yebiti nitre ye jökrä bäsi nämene nüne.

¿Nire nire nämene sribi colportores nuainne? Nitre ruäre ye abokän monsotre bati, nitre mada umbre. Nitre jämi ja mike gure, nitre gure kwe monso ñaka nämene, akwa nitre ja mräkäre kwati nämene sribi ye nuainne arato. Nitre colportores regulares ye nämene kukwe driere mantre jetebe, aune nitre auxiliar nuainkä ye nämene ora krati o krobu nuainne köbö kwatire kwatire arato. Nitre jökrä ñaka nämene sribi colportor ye nuainne, bren o kukwe mada yebätä. Akwa, kä 1906 yete gätä kri nuainba keteiti ye ngwane nieba nitre jökrä raba sribi ye nuainne ie, “ni ja tötikaka kri, ni töbätä krubäte aune ni blite ángel erere” ye ñaka ai ribe nämä.

Nitre jökrä käkwe sribi ye nuainbare kwin kä jökrä känti bäsi. Ñodre, ja mräkä iti käkwe niebare, kä kwä kükü te niarakwe tärä 15,000 döräibare. Akwa, niebare kwe: “Tikwe ñaka ja mikani colportor tärä rürübäinkäre ñakare aune kukwe metre mikakäre gare Jehová yebätä”. Kä jökrä känti nitre colportor nämä niken, yekänti kukwe metre ye ngätri nämene nemen aune nitre Ja Tötikaka Bibliabätä nämene nirien bäri.

Ye ngwane, nitre ji ngwanka kukwe ngwarbe yebätä nämene ñäke niaratre ye rüere aune nitre ye  nämene tärä rürübäine jerekäbe nie nämene kwetre. Täräkwata Zion’s Watch Tower kä 1892 ye mikani gare: “Nitre kwati ñaka niaratre ye mike tuin jai nitre blitaka Ngöböbätä ye kwrere aune niaratre ja töi mikani bobre aune tä ja di ngwen sribi ye nuainkäre ye nitre ye ñaka mike ütiäte jai ni Däkien ye erere”. Meri iti sribi colportora nuainkä käkwe niebare, sribi ye nuainbare kwe ngwane ñaka namani “nuäre nuaindre kräke”. Niaratre nämene bicicleta aune zapatos kwin yebiti sribi ye nuainne. Aune ngwian ñaka nämene nemen ietre ye ngwane, nämene tärä ye ütiäre mrö kain ngäbiti. Niaratre nämene kukwe driere köböiti ye bitikäre, namaninta tienda de campaña o kwarto ütiä bian nämene kwetre yete, niaratre nämene nainte akwa nämene kübien kä jutobiti. Biti “carreta nitre colportores” kräke ye sribebare, ye jondron ju kwrere nuäre ngwandre tibienta abokän niaratre arabe nämene sribere aune ye köböire kä bätä ngwian nämene nemente krubäte ietre. *

Gätä kri nuainba kena juta Chicago yekänti kä 1893 yete, kukwe ruäre kädrieba metrere nitre sribikä colportores ye kräke. Kukwe kwin namani bare mikaba gare kukwe kädrieba yete, kukwe driedre ño bäri kwin aune kukwe kwin mada keta kabre kädrieba. Bati, ja mräkä Russell nieba nitre kukwe driekä kä jutobiti yei, niaratre käkwe leche ñadre vaso krati dekäkri aune kä rabadre ngire angwane tomana tibo ñadre kwetre.

Ni colportor nämene ni mada känene ja mukore kukwe driekäre ye ngwane, gätä yete nämene niken cinta sübrüre ngwena. Nitre kukwe driekä mrä ye nämene niken nitre ie kukwe drie gare yebe, köböire kukwe driedre ño ye nämene nemen gare ietre. Ye namani ütiäte niaratre kräke, ñodre bati ni sribi colportor nuainkä mrä yebätä kukwe namani bare, niara namani nikenkä, yebätä niebare kwe meri iti ie: “Mä ñaka tö tärä nei ¿ñan ererea?”. Kukwe niebare kwe yebiti ta meri yekwe tärä aune kukwe metre ye kani ngäbiti.

Ja mräkä ngwanintari: “¿Tikwe ja töi mikadre drebätä metrere: ngwian rabadre ere tikwe yebätä aune tikwe ngwian biandre kä kwatire kwatire te mil krati sribi Ngöbökwe kräke o tikwe ja mikadre colportor?”. Kukwe ye mikani gare kore ie: “Kukwe ketebu mäkwe nuaindi ye käi rabai juto Ngöböbätä, akwa mäkwe akwle sribidre metrere niara kräke angwane jondron kwin rabai bäri mäkwe”. Ja ngwai iti sribi colportora nuainkä kädeka nämene Mary Hinds käkwe sribi ye bämikani krörö, “ye abokän jondron bäri kwin nuaindre nitre jökrä bäsi kräke”. Aune Alberta Crosby, abokänbätä kä jürä nämene, käkwe niebare: “Sribi colportorado ye tita tarere bäri köbö kwatire kwatire te”.

Nitre sribi colportores nuainkä kirabe kä jürä ñaka nämenebätä ye monsoitre kwati, metre aune ja üaire, täbe kä nengwane sribi ja üaire ne nuainne jankunu. Mä mräkätre ye ñaka sribi colportor o prekursor ye nuainne angwane, mä raba ja töi mike sribi ye nuainne arato. Mäkwe nuaindi ye erere angwane, kukwe driedre köbö täte ye rabai bäri tare mäkwe köbö kwatire kwatire te.

[Nota]

[Kukwe nieta página 32]

“Ni ja tötikaka kri, ni töbätä krubäte aune ni blite ángel” erere ye ñaka ai ribe nämä

[Jondron üai bämikani página 31]

Alfred W. Osei juta Ghana yekänti, kä 1930 yete

[Jondron üai bämikani página 32]

(Mintini) Edith Keen aune Gertrude Morris juta Inglaterra, kä 1918 ye näire; ngösöri: Stanley Cossaboom aune Henry Nonkes juta Estados Unidos yekänti, niaratre tärä döräibare jökrä ye bitikäre, nämene cajas tökare ükaninkrö ere ye ken