¿Ñobätä sribi Jehovakwe mikadre nuaindre käne jai?

“Mä kukwe metre nuainkä aune ni mikaka kwäre; ye tikwe niedi mantre jetebe.” (SAL. 71:15)

¿MÄ RABA MIKE GARE ÑO?

¿Dre käkwe Noé, Moisés, Jeremías aune Pablo töi mikani sribi Ngöbökwe den nuaindre jai?

¿Kukwe meden ngwantarita abokän käkwe mä dimikai töbike kwin metre dre nuainta mäkwe yebätä?

¿Ñobätä mä töita kwatibe sribi Jehovakwe ye nuainbätä käne?

1, 2. a) ¿Ñokäre nita ja denkä mento Jehová kräke? b) Noé, Moisés, Jeremías aune Pablo ja töi mikani sribi Ngöbökwe den nuaindre jai, ¿yebätä nikwe ja tötikadre ye raba ni dimike ño?

NITA ja mike ja tötikaka Jesukwe aune ja ngökö ñöte ye ngwane, ja töi mikata kwatibe kukwe ütiäte nuainne. Nita ja töi mike kwatibe ja denkä mento Ngöbö mikakäre täte ye ngwane, nita kukwe bäri ütiäte nuainne. Ye ngwane nita kukwe ne erere niere: “Jehová, matare ja känenkäre, mä rabai ti Däkiene kukwe jökrä känti. Kätä tie jondron nuainkäre yete tikwe dre nuaindre, jondron tä tikwe aune jondron ruäre nuain gare tie yebiti tikwe dre nuaindre ye mäkwe niedi tie, aune kukwe meden mikadre bäri ütiäte tikwe jai ye mäkwe niedi tie arato”.

² Mä niena kristiano angwane, mäkwe kukwe ye erere käbämikani. Mäkwe kukwe kwin nuainbare yebätä nunta kwin niere mäi. Jehová ye ni Däkien aune ni jie ngwanka nüke gare metre nie angwane, ¿kätä jondron nuainkäre nie yete nikwe dre nuaindre? Noé, Moisés, Jeremías aune apóstol Pablo ja töi mikani sribi Ngöbökwe nuainne ye käkwe ni dimikai kukwe ngwantarita ne mike gare. Niaratre ye jökrä käkwe sribibare ja brukwä tätebiti Jehová kräke aune ye erere nita nuainne arato, ye medenbätä sribi meden diani nuaindre metrere kwetre jai yebätä nikwe töbikadre. Ye erere nikwe nuaindi angwane kätä nemente nie yebiti nita dre nuainne yebätä ni dimikai kwe töbiketari (Mat. 28:19, 20; 2 Tim. 3:1).

ÑÜ KRI KÄNENKRI

3. ¿Nitre nämene nüne Noé näire ye erere nitre tä nüne ño ni näire?

³ Kukwe nakaninkä Noé näire ye erere rabai ni näire niebare Jesukwe: “Noé näire, ye kwrere rakaikä ni brare Monsoi jatadita ngwane”. Kä ye näire, nitre “nämene mröre, tomana ñain, ja mäkete, ja monsoi bien ni mada ie mukore. Angwane Noé nikani rute, köbö ye näire,  [aune ñaka kukwe mikani täte kwetre nemen ñü kri jatani ye näire aune ñükwe niaratre ganinte jökrä]” (Mat. 24:37-39, NGT). Kä nengwane, nitre jökrä bäsi tä nüne ye ñaka töbike jire kä nibira krüte yebätä aune nitre Ngöbö mikaka täte tä kukwe mike gare ye niaratre ñaka mike täte jire chi. Erametre, Ngöbökwe kukwe ükaite nitre kä nebätä kräke nieta ye ngwane, nitre kwati tä nemen kukwe ye kötaire nitre Noé näire käkwe nuainbare erere (2 Ped. 3:3-7). Akwa ¿nitre töi käme ye ngätäite Noekwe dre nuainbare?

4. ¿Sribi meden nuaindre Noekwe Jehová mikani gare ie ye ngwane dre nuainbare kwe, aune ñobätä?

⁴ Ngöbö töi nämene dre nuainkäre aune sribi meden nuaindre Noekwe mikani gare kwe ie ye ngwane, Noekwe arka sribebare ne kwe ni nire aune jondron nire rabadrete nire (Gén. 6:13, 14, 22). Ne madakäre, Ngöbökwe kukwe ükaite ni kä nebätä ben mikani gare kwe. Apóstol Pedro käkwe niebare, “Noé nämane nüne metre abko kwrere nämane dirire”, ye tä mike gare niarakwe ja di ngwani nitre nünanka bäre ye dimike ne kwe nitre yei rükadre gare niaratre ñaka nämene nüne kwin (ñäkädre 2 Pedro 2:5 yebätä). Noé aune mräkätre ye ja töi mikadre sribire ja kräke, ja töi mikadre kwetre jondron tuabätä bäri jakwe ni mada yebiti ta o nüne kwin akräke, ¿kukwe kwin nuaindre kwe raba ruin mäi? ¡Ñakare! Dre rabai bare ye nämenena gare ietre yebätä ñaka ja töi mikani kwetre jondron mada jiebiti.

MOISÉS JA TÖI MIKANI JONDRON KETEITIBEBÄTÄ

5, 6. a) ¿Ñokäre Moisés tötikani? b) Nitre Egipto nämene jondron kwin driere Moisés ie, ¿ye ñobätä ñaka kani ngäbiti kwe?

⁵ Moisés kukwe nuainbare yebätä ani blite mada, faraón ngängän käkwe niara ngübabare aune ririabare ju gobrankäre yete. Monso bati nämene rabadre gobrane tötika nämene ye kwrere, Moisekwe ja töitikabare “nitre töbtä krikri Egiptobo ben” (Hech. 7:22, NGT; Éxo. 2:9, 10). Niara tötikani ne kwe rabadre sribi ütiäte nuainne ju gobrankäre yete. Niara rabadre ütiäte gobran bäri dite kä ye näire kräke aune jondron ütiäte rabadre krubäte kwe, sribi bätä rabadre gobrane ye käi rabadre jutobätä. Akwa ¿kukwe yebätä niara ja töi mikani?

⁶ Niara nämene chi ye ngwane rün aune meye metre käkwe tötikabare ye köböire, Jehovakwe jondron käbämikani Abrahán, Isaac aune Jacob ie ye nämene gare kwin niarai, aune tödekabare kwe ie. Erametre, ja töi mikani kwe ja ngwen metre Jehovai aune jondron ja känenkäre yebätä, aune niara rabadre gobrane Egipto o ni Israel klabore kwrere ye ngwane, “bäri kwin niarakwe ja mikani endikadrete [küdrera] nitre Ngöbökwe ben gwaire, angwane ñakare kä ngwane nuäre jabätä kwe jondron käme nuainne” (ñäkädre Hebreos 11:24-26 yebätä, NGT). Ye bitikäre dre nuaindre kwe yebätä ja tuanimetre kwe jie ngwandre Jehovai (Éxo. 3:2, 6-10). ¿Ñobätä ja ngwani ye erere kwe? Ñobätä ñan aune nämene tö ngwen jondron käbämikani Ngöbökwe yei aune kä Egipto yekänti jondron kwin ñaka nämene jire niara kräke ye nükani gare ie. Aune kukwe metre nämene gare ie, ñobätä ñan aune Ngöbökwe kukwe  keta jätä tare yebiti juta ye juani ngwarbe. ¿Kukwe namani bare ye tä dre mike gare ja töi kräke nitre Jehová mikakäre täte kä nengwane kräke ye nü gare mäi? Nikwe ja töi mikadre kwatibe Jehová aibe mike täte aune sribi kwe yebätä, aune nikwe ñaka ja töi mikadre ja tuabätä bäri ütiäte o jondron kä nebätä jiebiti.

DRE RABAI BARE YE NÄMENENA GARE JEREMÍAS IE

7. ¿Jeremías nünanbare ye erere nita nüne ño kä nengwane?

⁷ Jeremías käkwe sribi Jehovakwe mikani nuaindre käne jai arato. Jehovakwe niara kädekani ja kukwei niekäre aune nitre Jerusalén aune Judá kukwe metre tuametrekä aune ja mikaka rüere yebätä kukwe tare rabai bare ye mikakäre gare arato. Ni raba niere, Jeremías nünanbare “kä krüte näire” arato (Jer. 23:19, 20). Nitre blo nämene nüne niara bäre ye ñaka täi käre nämene gare kwin ie.

8, 9. a) ¿Ñobätä Baruc ja töi kwitadre? b) Dre nuaindi nikwe ja känenkäre yebätä ni tädi töbike angwane, ¿nikwe dre ngwandre törö jai?

⁸ ¿Jeremías ie kukwe nämene gare ye käkwe dimikani ñaka dre nuainne? Nitre namanina gadrete ye ngätäite niarakwe ñaka ja di ngwani jondron ütiäte kri ye mike nemen jakwe. Ye nuaindre kwe angwane ñaka ja ngwandre töbätä kwe. Akwa, bati Baruc, ni kukwe tikaka niara kräke yei kukwe ye ñaka namani nüke gare kwin. Ye medenbätä, Jehovakwe Jeremías yebiti kukwe ne mikani gare ie: “¡Mike ñärärä! Jondron sribebare tikwe ye tita juenta ngwarbe aune jondron nökani tikwe ye tita jäkekä bätä juta jökrä arato. Akwa mä abokän tä, jondron bäri ütiäte kri känene ja kräke. Mäkwe ñaka känä jankunu. Ñobätä ñan aune, tikwe kukwe tare mikai nemen bare nitre jökräbätä [...], aune erametre kä jökrä känti mä täi ye ngwane tikwe ja nire mäkwe ye mikadi ja tare nike” (Jer. 45:4, 5).

⁹ Baruc nämene dre “bäri ütiäte kri” känene ye ñaka gare metre nie. * Akwa jondron ye ñaka kukwe kwin mikani nemen bare yebrä gare nie, ñobätä ñan aune nitre Babilonia Jerusalén diani jai kä 607 k.1k. ye ngwane jondron ye juani ngwarbe. ¿Kukwe ye tä driere ja töi kräke nie ye nü gare mäi? Erametre, jondron ütiäte nünankäre rabadre nikwe gäre ni rabadre töbike köbö mada ja känenkäre yebätä (Pro. 6:6-11). Akwa kä diandrekä krubäte jai aune ja di ngwandre jondron ñaka ütiäte nuainkäre ye ngwane, ¿nita töbike kwin metre? Nitre sribikä täte metre bätä töbätä dianinkä Jehovakwe ye tä kukwe ükete ne kwe Ju ja ükarakrö, sukursal aune ju mada mada sribedre. Ju sribeta ne köböire jondron kwin rabai bare ja känenkäre, ñobätä ñan aune ye köböire Gobran Ngöbökwe sribie ye nuaindi jankunu. Ni jökrä Jehová mikaka täte tädre töbike kukwe ja känenkäre yebätä ngwane, rabadre ja töi mike metrere sribi ye nuainne käne. ¿Mätä ja brukwä tätebiti “gobran Ngöbökwe känene jankunu käne aune kukwe metre” Jehovakwe ye mätä nuainne käne mä raba niere? (Mat. 6:33, NM).

TITA MIKE TUIN JAI “JONDRON KWATA JU BÄRE KWRERE”

10, 11. a) ¿Pablo jämi nemen kristiano ye ngwane töi nämene drebätä? b) ¿Dre käkwe Pablo töi mikani jondron nämene ütiäte kräke ye tuenmetre?

¹⁰ Ani mrä ja tötike Pablokwe dre nuainbare yebätä. Niara jämi nemen kristiano ye ngwane, jondron kwin nämene ja känenkäre niara kräke namani ruin ie. Nitre Judá nämene kukwe mike täte yebätä ja tötikabare kwe dirikä bäri töbätä niara näire ben, sacerdote bäri kri käkwe niara kädekani ji ngwanka aune kukwebätä nämene ja tötike ye jatani gare bäri ie nitre kwati nünanka niara näire ye ngwä (Hech. 9:1, 2; 22:3; 26:10; Gál. 1:13, 14). Akwa nitre Judá kräke Jehová  ñaka namanina kukwe kwin nuainne nükani gare ie angwane, ja töi kwitani kwe kukwe yebätä.

¹¹ Pablo nämene ni fariseo erere ye ngwane, niara rabadre bäri ütiäte nitre Judá ngätäite ye ñaka nämene ütiäte jire Ngöbö kräke, aune jondron ye köböite kukwe kwin ñaka nämene ja känenkäre nükani gare ie (Mat. 24:2). Ngöbö töi aune kukwe drie ye ütiäte nükani gare ie angwane, jondron nämene ütiäte niara kräke käne ye namani tuin ie “jondron kwata ju bäre kwrere”. Ye medenbätä, nämene ja tötike kukwebätä ye tuanimetre kwe biti kukwe kwin Ngöbökwe ye driebare kwe (ñäkädre Filipenses 3:4-8, 15 yebätä, NGT; Hech. 9:15).

MÄTÄ DRE MIKE NUAINDRE KÄNE JAI YEBÄTÄ MÄ TÖBIKA

12. ¿Jesús ja ngökabare ñöte ye bitikäre ja töi mikani dre nuainne kwe?

¹² Noé, Moisés, Jeremías, Pablo aune nitre mada kwati niaratre ye erere käkwe sribi Ngöbökwe nuainbare kä nämene ietre aune die yebiti, yebätä bäri kwin nikwe ja ngwandre niaratre erere. Akwa nitre ja dianinkä Jehová mikakäre täte ye jökräbiti ta Jesukwe kukwe ye bämikani metrere ni kräke (1 Ped. 2:21). Niarakwe ja ngökabare ñöte ye bitikäre, ja töi mika kwatibe kwe kukwe kwin driere aune Jehová käikitekä. Ni kristiano tä Ngöbö mike ja Däkiene angwane, rabadre ja töi mike kwatibe mike täte käne. ¿Ye erere mätä nuainne? ¿Mä raba ja di ngwen ño sribi Ngöbökwe nuainne aune sribi ruäre nuainta ja kräke mäkwe ye nuainkäre arato? (Ñäkädre Salmo 71:15 aune 145:2 yebätä).

13, 14. a) ¿Ni kristiano ja dianinkä Ngöbö mikakäre täte ye jökrä nübaita dre nuainne? b) ¿Dre raba kä mike juto ni Ngöbö mikaka täte yebätä?

¹³ Ngöbökwe nitre braibe dianinkä juta kwe jie ngwankäre ye tä mekerabe nitre kristiano nübaire jankunu ja töi mike sribi prekursor nuainkäre. Kukwe keta kabre köböite, nitre Ngöbö mikaka täte metre ye ñaka raba ora nuainne 70 sö kratire kratire kukwe drieta kwetre ye ngwane, akwa ñaka rabadre nemen ulire kukwe yebätä (1 Tim. 5:8). ¿Mä abokän tä töbike ño? ¿Erametre, mä ñaka raba prekursor nuainne?

¹⁴ Jesús ja nire biani ni ütiäre Ngwaninta törö jai kä nete, ye ngwane nitre kwati Ngöbö mikaka täte yebätä kä namani juto krubäte. Kukwe ükaninte ye köböire, sö marzo yebätä nitre prekursor ausiliar käkwe ora nuainbare 30 o 50 kukwe driebätä (Sal. 110:3). Ja mräkätre kwati ja mikani prekursor ausiliar, ye käi namani juto krubäte ja mräkätre konkrekasionte yebätä. ¿Mä raba kukwe ükete jai prekursor ausiliar ye nuainkäre ne kwe kä rabadre juto jankunu mäbätä? Kätä niken köböiti ta yete, ni kristiano tä sribi prekursor nuainne yebätä kätä nemen juto aune tä niere Jehovai: “Matare tikwe ja di ngwini sribi mäkwe nuainkäre”.

15. ¿Ni kristiano bati ye rabadre ñokäre ja tötike kwelate?

¹⁵ Mä tä bati aune ja tötika kwelate niena krüte mäi, mä ñaka bren bätä sribi ñaka krubäte mä kisete angwane, ¿mä tärä töbike prekursor regular ye nuainkäre? Nitre dianinkä mäträkäre kwelate ye tä nemen niere, mäkwe ja tötikadre kwela krite ye bäri kwin mä kräke aune mä rabadre kädekani ütiäte ni kä nebätä ngätäite. Akwa niaratre tä tö ngwen ni kä tibienbätä yei aune ngwian ye aibe ie. Mäkwe sribi Ngöbökwe diain keteiti nuaindre jai angwane, mäkwe sribi kärekäre diain nuaindre jai aune erametre sribi ye bäri ütiäte. Ne madakäre, Jesukwe sribi nuainbare ye erere mäkwe diain nuaindre jai. Mäkwe sribi kwin diain nuaindre jai ye köböire kä rabai juto mäbätä, ñobätä ñan aune yekwe mä kriemikai kukwe tare keta kabrebätä aune yebiti mäkwe bämikai mä töita kwatibe sribikäre Jehová kräke (Mat. 6:19-21; 1 Tim. 6:9-12).

16, 17. ¿Sribi aune jondron mada yebätä nikwe kukwe meden meden ngwandretari jai?

¹⁶ Nitre Ngöbö mikaka täte kwati ye  mräkätre tätre dre ribere jai ye biankäre ietre tätre sribire krubäte. Niaratre ruäre ye tä sribire bäri ora kabre te (1 Tim. 6:8). Nitre jondron rürübäinkä ye tä jondron mada mrä mrä ye sribere bäri aune tä mike gare, ni töi mikakäre krubätebätä. Akwa dre nuaindre käne ye ni kristiano ñaka raba nitre gobrainta Satanakwe ye tuenmetre niere jai (1 Juan 2:15-17). ¿Ja mräkätre tä jubilado ye rabadre dre nuainne? Bäri kwin rabadre kukwe driere köbö täte, aune sribi Jehovakwe ye mike nuaindre käne jai.

¹⁷ Ni jökrä Jehová mikaka täte raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Tita ja töi mike sribi meden nuainbätä metrere? ¿Sribi Ngöbökwe ye bäri ütiäte ti kräke? Jesukwe nuainbare ye erere, ¿nüna bäri kwin yebätä ti töita ñaka krubäte? ¿Nändre jankunu niara jiebiti niebare kwe ye tita mike täte? ¿Ti raba ora ükete jai Gobran Ngöbökwe kukwei driekäre o sribi mada Ngöbökwe ye nuainkäre bäri? Kä nengwane sribi Ngöbökwe ye ñaka nuäre nuaindre bäri ti kräke, ¿akwa ti töi täbe ja di ngwen jankunu sribi ye nuainne?”.

NI TÖI RABADRE NUAINBÄTÄ AUNE NUAINDRE

18, 19. ¿Kukwe medenbätä mä raba orasion nuainne, aune ñobätä ye rabai kwin Jehová kräke?

¹⁸ Juta Ngöbökwe tä juto biare sribi Ngöbökwe nuainne ye tä kä mike juto nibätä. Ja mräkätre ruäre ie kä tärä sribi prekursor ye nuainkäre, akwa töi ñaka nuainbätä aune ja ñaka ruin töbätä ietre sribi ye nuainkäre (Éxo. 4:10; Jer. 1:6). Ye erere angwane, ¿dre nuaindre kwetre? Niaratre rabadre orasion nuainne kukwe yebätä. Pablo kukwe tikabare nitre kristiano juta Filipos yekänti ie: “Ngöböta sribire munbtä mun töi mikakäre biare sribi kuin nuenkäre amne [...] sribi kwe ye ngwiankäre bare” (Fili. 2:13). Ye medenbätä, mä töi rabadre ñaka kukwe driekäre bäri angwane, Jehovakwe mä töi mikadre aune mä tötikadre sribi ye nuainkäre mäkwe ribe ie (2 Ped. 3:9, 11).

¹⁹ Noé, Moisés, Jeremías, Pablo aune Jesús tödekabare metre. Niaratre kä dianinkä jai aune ja di ngwani kukwe Jehovakwe mikakäre gare ni madai aune ñaka ja tuanimetre kwetre näkwitadre jondron kä nebätä yei. Nitre käme gaite ye käi nibira ja ken, yebätä ni jökrä käkwe ja dianinkä Ngöbö kräke ye rabadre ja di ngwen bäri ja ngwankäre niaratre erere (Mat. 24:42; 2 Tim. 2:15). Ye erere nikwe nuaindi angwane, Jehovakwe ni kain ngäbiti aune kukwe kwin keta kabre rabai nikwe (ñäkädre Malaquías 3:10 yebätä).

[Nota]

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 21]

Nitre ñaka Noé kukwei mikani täte

[Jondron üai bämikani página 24]

¿Mä töbikabarera bökän ja mikakäre prekursor regular?