Jehová ye “kukwe bäin Mikaka Gare”

“Ngöbö munkwe ye Ngöbö bäri kri ngöbö mada kräke aune nitre reire ye Däkien aune kukwe bäin Mikaka Gare.” (DAN. 2:47)

¿MÄ RABA MIKE GARE?

¿Kä ja känenkäre yebätä Jehovakwe kukwe meden mikani gare nie?

¿Jondron nire kri krubäre dokwä kwä ti kena ye tä juta meden meden bämike?

¿Jondron nire kri krubäre aune ni üai kri sribebare Nabucodonosor tuani köböre ye tä kukwe meden ja erebe mike gare?

1, 2. ¿Jehová dre mikanina gare nie, aune ñokäre?

GOBRAN Ngöbökwe käkwe gobrantre kä nebätä gaite ye ngwane, ¿gobran meden bäri dite täi gobrane Kä tibienbätä? Jehová, “kukwe bäin Mikaka Gare”, ye köböire ni raba kukwe ngwantarita ne mike gare. Ye nuainkäre nikwe ja tötikadre Daniel ni Ngöbö kukwei niekä aune apóstol Juan käkwe tärä tikani yebätä.

² Jehovakwe jondron nire kri krubäre bämikani tuare jatäri köböre niaratre yei. Ne madakäre, ni nire üai kri sribebare jä keta kabrebiti mikani tuare köböre yebiti dre bämika nämene ye mikani gare kwe Daniel ie. Kukwe ye mikakäre gare nie, Jehovakwe kukwe ne jökrä tika manabare Bibliabätä ni dimikakäre (Rom. 15:4). Ye köböire, Gobran Ngöbökwe köböra gobrantre kä nebätä jökrä gainte ie nita tödeke ye tä nemen dite (Dan. 2:44).

3. Kukwe rabai bare jatäri niebare Bibliabätä ye mikakäre nüke gare jai, ¿ni rabadre kukwe meden mike nüke gare käne jai, aune ñobätä?

³ Daniel aune Juan tärä tikani Ngöbö üai köböire ye ñan tä “jrei” ni kwä, o gobrantre meden meden bäri dite ye aibe mike gare, ñakare aune ñongwane rükadi jatäri ye mikata gare kwe arato. Kukwe niebare ne mikakäre nüke gare kwin jai, ni rabadre kukwe rabai bare niebare kena Bibliabätä ye mike nüke gare jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe niebare kena ye rabai bare ño ye kädrieta metrere Bibliabätä. Kukwe mada niebare ye jökrä rabai bare köböire kukwe niebare kena ye rabai bare metre.

KULEBRA BÜKÜN AUNE JONDRON NIRE KRI KRUBÄRE

4. ¿Nire nire abokän meri bükün, aune dre nuaindi kwe?

⁴ Nitre ja mikani ngite Edén ye bätäräbe, Jehovakwe  mikani gare ‘meri bükün’, * o ngäbriän rabai (ñäkädre Génesis 3:15 yebätä). Meri bükün yekwe kulebra dokwä trekaite, ye abokän Satana. Kä nikani raire ta ye bitikäre Jehovakwe mikani gare, meri bükün ye jatai Abrahán ngäbriäntre, juta Israel, Judá ngäbriäntre aune rei David ngäbriäntre yekri (Gén. 22:15-18; 49:10; Sal. 89:3, 4; Luc. 1:30-33). Meri bükün bäri ütiäte ye abokän Jesukristo (Gál. 3:16). Meri bükün mräkätre mada ye abokän nitre kristiano dianinkä üai deme yebiti nänkäre kä kwinbiti (Gál. 3:26-29). Jesús aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä keteitibe Gobran Ngöbökwe yete, gobran yebiti Jehovakwe Satana gaite (Luc. 12:32; Rom. 16:20).

5, 6. a) ¿Juan köböbare aune köböbare abokän Daniel tikani yete juta ketabe bäri dite mikata gare? b) Apocalipsis tä blite jondron nire kri krubäre dokwä kükü yebätä, ¿akwa dokwä kükü ye tä dre bämike?

⁵ Kukwe rabai bare niebare kena Bibliabätä yekänti mikani gare, Satana “bükün” rabai arato, abokän rabai ja mike meri bükün rüere. ¿Nire nire abokän kulebra bükün? Nitre jökrä brukwäta Ngöbö kräke Satana erere aune tä ja mike juta kwe rüere ye gärätä. Kirabe nükebe kä nengwane, Diablu tä bükün ruäre mike ‘jreireʼ, o gobrankäre (Luc. 4:5, 6). Israel juta Jehovakwe o konkrekasion kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti, ye gobrantre ruäre käkwe kukwe kwin o kukwe tare mikanina nemen barebätä. ¿Ñobätä kukwe ne ütiäte? Ñobätä ñan aune köböbare abokän Daniel aune Juan tikabare yete juta dite kri keta kwä ye aibe kädrieta.

⁶ Siklo kena namanina krüte ye näire, Jesús ganinkröta käkwe jondron keta kabre ñan tuabare mikani tuare jatäri köböre apóstol Juan ie (Apoc. 1:1). Juan köböbare ye keteiti känti mökata tuani kwe, ye abokän Diablu bämikani, nämene nünaninkä mren kri ye kräbiti (ñäkädre Apocalipsis 13:1, 2 yebätä). Biti, jondron nire kri krubäre bä jene nükani mrente kwin aune Diablu ja di biani krubäte ie gobrankäre. Ye bitikäre, jondron nire kri krubäre bä tain dokwä kükü ye ángel käkwe mikani gare apóstol Juan ie, jondron nire kri krubäre “bämikani” ye kädrieta Apocalipsis 13:1 yekänti. Jondron nire kri krubäre dokwä kükü yebiti “jrei” bämikata, ye abokän juta keta kükü bäri dite gärätä (Apoc. 13:14, 15; 17:3, 9, 10). Apocalipsis tikani ye ngwane, rei nirike kena käkwe gobranbarera, aune rei ni tikäre nämene gobrane aune ni kükükäre abokän “jämi nüke gobrane”. ¿Juta bäri dite ye abokän juta meden meden? Ani jondron nire kri krubäre dokwä kwatire kwatire kädrieta Apocalipsis  ye mike gare jai ja känenkäre. Gobrantre ye rükadre känenkri Daniel kukwe mikani gare bäri niaratre yebätä ye nikwe mikai gare jai arato.

DOKWÄ KWATI AUNE KUBUKÄRE: EGIPTO BITI ASIRIA

7. ¿Jondron nire kri krubäre dokwä kwati ye tä dre bämike, aune ñobätä?

⁷ Jondron nire kri krubäre dokwä kwati yebiti Egipto bämikata. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Egipto ye namani juta kena bäri dite aune käkwe ja mikani juta Ngöbökwe rüere. Abrahán ngäbriänkätre namani nirien bäri kwati yebätä juta ye ja mikani rüere, nitre ye ngätäite meri bükün käbämikani ye däredi niebare. Satana ja di ngwani juta Ngöbökwe gainte täte ne kwe meri bükün käbämikani ye ñaka däredre. ¿Nuainbare ño kwe? Faraón töi mikani kwe nitre Israel monsoitre kia brare ye jökrä murie kete. Akwa Jehová ñaka tuanimetre nuainne, ñakare aune nitre niara mikaka täte nämene klabore Egipto ye mikani kwäre kwe (Éxo. 1:15-20; 14:13). Ye bitikäre nikani niaratre ngwena Kä Käbämikani kwe ietre yekänti, kä yekänti namanintre nüne.

8. ¿Jondron nire kri krubäre dokwä kubukäre yebiti dre bämikata, aune tö namani dre nuain?

⁸ Jondron nire kri krubäre dokwä kubukäre yebiti juta Asiria bämikata, gobran dite krubäte ye tö namani juta Ngöbökwe ye gaite täte arato. Juta 10 Israelkwe nämene jondron ngwarbe mike ngöböre jai aune ja mike Jehová rüere, yebätä juta Asiria yebiti mikani ja ngie nuen. Akwa ye bitikäre, Asiria käkwe rübare juta Jerusalén rüere arato. Satana tö namani nitre reire ngäbriäntre ye gaite ne kwe Jesús ñaka rükadre nitre reire ngäbriäntre yekri. Akwa juta mikani ja tare nike ye ñaka namani bare Ngöbö köböite. Jehovakwe nitre Israel rüe ye ganinte, biti nitre niara mikaka täte metre ye mikani kwäre kwe (2 Rey. 19:32-35; Isa. 10:5, 6, 12-15).

DOKWÄ KOMÄKÄRE: BABILONIA

9, 10. a) ¿Jehovakwe nitre Babilonia tuanimetre dre nuainne? b) Kukwe niebare ye rabadre bare metre yekäre, ¿dre namani nuaindre?

⁹ Jondron nire kri krubäre dokwä komäkäre Juan tuani köböre yebiti gobran juta Babilonia yekänti bämikata. Jehová nitre Babilonia tuanimetre juta Jerusalén gainte aune nitre nünanka juta yekänti ye jänikani ngite. Ngöbökwe mikani gare nitre Israel ñaka nämene niara mike täte yei, kukwe tare ye rabai bare niaratrebätä (2 Rey. 20:16-18). Nitre nämene rabadre reire jatäri “kürä gobrankäre Jehovakwe yete”, juta Jerusalén yekänti, ye ñaka rabaira jankunu mikani gare kwe (1 Cró. 29:23). Akwa Jehovakwe käbämikani arato, rei David mräkä ‘kädekani gobrankäreʼ, ye rükai aune gobran ye diain kwe jai (Eze. 21:25-27).

¹⁰ Mesías käbämikani, ye ni Dianinkä Jehovakwe, ye rükadi angwane nitre Judá täibe Ngöbö mike täte templo Jerusalén yete niebare kukwe mada mikani gare yekänti (Dan. 9:24-27). Aune nitre Israel jänrikadre ngite Babilonia ye känenkri, kukwe rabai bare tikabare, abokän känti mikani gare Mesías ye däredi Belén (Miq. 5:2). Kukwe niebare ne rabadre bare metre yekäre, ütiäte krubäte nitre Judá ye mikadre kwäre, rikadreta ja käite aune templo sribedreta kwetre. Akwa, nitre Babilonia ñaka nämene nitre ngite ye mike kwäre. ¿Dre nuainbare kwetre ja tuakäre kukwe tare yebe? Jehová kukwe ye mikani gare nitre niara kukwe niekä yebiti (Amós 3:7).

11. ¿Dre drebiti Babilonia juta bäri dite ye bämikata? (Nota ye mikadre ñärärä.)

¹¹ Nitre Israel jänikani Babilonia ye ngätäite Daniel nämene (Dan. 1:1-6). Babilonia gaite ye bitikäre juta meden bäri dite rabai gobrane, ye Jehová mikani gare niara yebiti. Jehovakwe kukwe keta kabre bämikani tuare köböre kukwe ye mikakäre gare. Ñodre, ni nire üai kri sribebare jä keta kabrebiti mikani tuare köböre kwe rei Nabucodonosor  ie (ñäkädre Daniel 2:1, 19, 31-38 yebätä). Daniel yebiti Ngöbökwe mikani gare, ni üai dokwä orore yebiti Babilonia juta bäri dite bämika nämene. * Mäträrä aune küde ngwiane yebiti juta mada bäri dite rabai gobrane juta ye bitikäre bämika nämene. ¿Ye abokän juta meden, aune dre nuaindi kwe juta Ngöbökwe yebätä?

DOKWÄ KOBOKÄKÄRE: MEDIA AUNE PERSIA

12, 13. a) ¿Babilonia gaite yebätä Jehovakwe dre mikani gare? b) ¿Jondron nire kri krubäre dokwä kobokäkäre ye ñobätä tä juta Media aune Persia bämike?

¹² Juta meden bäri dite käkwe Babilonia gaite, ye Jehovakwe Isaías ni niara kukwei niekä ye mikani niere siklo kwati biti bäri, Daniel nünanbare ye känenkri. Juta ye gaite ño ye ñaka aibe mikani gare kwe, ñakare aune nirekwe gaite ye mikani gare kwe: Ciro, juta Persia yete (Isa. 44:28–45:2). Ne madakäre, Media aune Persia juta bäri dite yebätä Daniel köböbare bobu. Daniel köböbare ye keteiti känti, juta ye tuani kwe oso kwrere ngotokwä kratibe kaninkä kwin, abokän ie niebare mäkwe ‘ngri kweta krubäteʼ (Dan. 7:5). Aune Daniel köböbare mada yete obeja nidan krotu krobu tuani kwe, yebiti juta bäri dite ye bämikani (Dan. 8:3, 20).

¹³ Jehová juta Media aune Persia mikani juta Babilonia gainte aune nitre Israel tuanimetre nikenta kwetre ja käite, ye köböire kukwe niebare kwe ye namani bare metre (2 Cró. 36:22, 23). Akwa ye bitikäre, juta dite ne arabe käkwe bäsi juta Ngöbökwe ye ganinte täte. Ni sribikä kena gobranbe juta Persia yete, kädeka nämene Hamán, käkwe ja töi mikani ño nitre Judá nünanka juta kri yekänti jökrä gainte aune ñongwane rabai bare ye köböi ükaninte kwe, tärä Ester tä mike gare. Akwa bobukäre Jehová köböire, juta kwe namaninte kwäre Satana bükün ja mikani rüere ye ngwane (Est. 1:1-3; 3:8, 9; 8:3, 9-14). Mikata gare ye erere, erametre jondron nire kri krubäre dokwä kobokäkäre nieta Apocalipsis yebätä ye tä juta Media aune Persia bämike.

DOKWÄ KWÄRIKEKÄRE: GRECIA

14, 15. ¿Jehovakwe dre mikani gare Grecia juta dite kri yebätä?

¹⁴ Jondron nire kri krubäre dokwä kwärikekäre nieta Apocalipsis yebätä, ye tä Grecia bämike. Nabucodonosor köböbare, Daniel mikani gare ye ngwane niebare kwe, ni nire üai kri krubäte bule aune ulie kobrere ye nämene juta dite kri ye arabe bämike arato. Ne madakäre, Daniel köböbare bobu ye tä kukwe ütiäte mike gare juta yebätä aune gobran kwe bäri ütiäte yebätä.

¹⁵ Köböbare kwe yekänti Grecia bämikani kwra leopardo ye kwrere abokän ngwike nämene kräbokä. Ye tä mike gare, juta yekwe juta mada mada ye diain jötrö ngwarbe jai (Dan. 7:6). Köböbare mada yekänti, Danielkwe niebare kabra ye krotu namani kri krubäte, abokän namani obeja nidan krotu krobu murie kete jötrö ngwarbe, obeja nidan ye Media aune Persia bämikata. Jehová mikani gare Daniel ie, kabra nidan ye abokän Grecia aune krotu kri krubäte ye nämene rei iti juta yekänti bämike. Ye bitikäre, Daniel mikani gare, krotu ye ötaikä aune täte krotu mada kräbokä bäri chi ririai. Kä kwati krubäte nikani ta yete kukwe rabai bare niebare ye tikani, Grecia rabadre juta bäri dite ye känenkri tikani. Aune kukwe ye namani bare metre jatäri. Alejandro Magno, rei bäri dite juta Grecia kirabe yekänti, käkwe nitre rükä ye jie ngwani ja mikakäre juta Media aune Persia ye rüere. Akwa “krotu” ye nötaninbätä, ñobätä ñan aune kä nämene 32 biti aune nämene gobran bäri dite ye ngwane krütani. Niara krütani ye bitikäre, gobran kwe ye ñäkäninbiti ketabokä jene jene (ñäkädre Daniel 8:20-22 yebätä).

16. ¿Antíoco IV dre nuainbare?

 ¹⁶ Grecia käkwe Persia diani jai ye bitikäre, namani gobrane kä nämene gare juta Ngöbökwe ie yebiti. Kä ye näire, nitre Judá ye nükanina Kä Käbämikani ietre yete aune templo Jerusalén ye ükaninanteta kwetre. Niaratre ye nämene juta dianinkä Ngöbökwe ye erere aune nämene niara mike täte templo yete metrere. Akwa siklo ketebu Kristo känenkri jondron nire kri krubäre dokwä kwärikekäre ja mikani juta Ngöbökwe rüere, ye abokän Grecia. Ni iti käkwe Gobran dite kri Alejandrokwe diani jai ye abokän mräkä kädeka nämene Antíoco IV, niara käkwe jondron sribebare ngöbö ngwarbe mikakäre täte templo Jerusalén yete. Aune niarakwe kukwe ükaninte ne kwe nire nire käkwe ja mikadre nitre Judá nämene kukwe metre mike täte yekri ye murie ketadre. ¡Satana bükün ye brukwä nämene krubäte nitre ye kräke! Akwa kä nikani braibe ta angwane, juta mada bäri dite namani Grecia ye täte. ¿Juta meden namani jondron nire kri krubäre dokwä kwä tikäre?

DOKWÄ KWÄ TIKÄRE, “BÄ KÄME”: ROMA

17. ¿Jondron nire kri krubäre dokwä kwä tikäre ye köböire kukwe niebare Génesis 3:15 ye namani bare ño?

¹⁷ Apóstol Juan jondron nire kri krubäre tuani köböre ye ngwane, Roma nämene juta bäri dite (Apoc. 17:10). Jondron kri krubäre dokwä kwä tikäre ye namani ütiäte krubäte kukwe niebare Génesis 3:15 ye mikakäre nemen bare. Satanakwe nitre ji ngwanka Roma ye mikani meri bükün nuainne tare “ngoto üebtä” kä braibe te. ¿Nuainbare ño kwe? Jesús nämene ja mike gobran rüere niebare, yebätä jänikani ngite aune murie ketani (Mat. 27:26). Akwa meri bükün ye ñaka nuainbare tare kärekäre, ñobätä ñan aune Jehovakwe Jesús ganinkröta.

18. a) ¿Jehovakwe juta meden mrä dianinkä, aune ñobätä? b) ¿Kulebra bükün namani ño meri bükün ye mike ja tare nike jankunu?

¹⁸ Nitre ji ngwanka nitre Ngöbö mikaka täte akwa ñaka metre kräke juta Israel yekänti käkwe ja ketabare juta Roma yebe ja mikakäre Jesús rüere, aune juta Israel jökrä bäsi käkwe ñaka niara kani ngäbiti arato. Kukwe yebätä, Jehovakwe juta Israel tuanimetre (Mat. 23:38; Hech. 2:22, 23). Juta ye täte juta mada üaire dianinkä, ye abokän “Israel Ngöbökwe” (Gál. 3:26-29; 6:16, NGT). Ye abokän konkrekasion kristiana dianinkä nänkäre kä kwinbiti, ye nitre nünanka Judá aune nitre nünanka juta madate arato (Efe. 2:11-18). Jesús ganinkröta ye bitikäre, kulebra bükün namani meri bükün ye mike ja tare nike jankunu, ñobätä ñan aune Roma ja di ngwani bä kabre meri bükün mräkätre mada ye mikakäre krüte, ye abokän konkrekasion kristiana. *

19. a) ¿Juta keta tikäre bäri dite ye Daniel mikani gare ño? b) ¿Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe dre mikai gare jai?

¹⁹ Nabucodonosor köböbare abokän Daniel mikani gare ie ye ngwane niebare kwe, ngüre hierrore yebiti Roma bämikata (Dan. 2:33). Akwa Daniel kukwe mada tuani köböre ye ñaka tä Roma juta dite kri ye aibe bämike, ñakare aune tä juta mada bäri dite jatadre juta yekri bämike arato (ñäkädre Daniel 7:7, 8 yebätä). Siklo kwati krubäte te, Roma ye namani juta “jürä ngwandre jabätä, bä käme aune dite krubäte” rüe ye kräke. Akwa kukwe rabai bare niebare yekänti mikani gare, juta dite kri yekri “krotu krä jätä” ririai, aune ye bitikäre krotu chi ririai mada abokän rabai bäri dite. ¿Krotu krä jätä yebiti juta meden meden bämikata? ¿Krotu chi yebiti juta meden bämikata, aune Nabucodonosor ni nire üai kri krubäte tuani köböre ye ngrabare meden kätä krotu chi ye bämike? Kukwe ngwantarita ne rabai gare nie kukwe ja tötikara página 14 yekänti.

[Nota]

[Kukwe ngwantarita]