Kukwe kwe mikata gare

‘Nüna namani gare’ nuen sribi Ngöbökwe nuainbätä

Olivier Randriamora tä mike gare

“Nüna gare bobre tie amne nüna gare jändrän kabrebe tie. Arato, nünandre ño erere, kräke tita biare, ne abko garera tie, aisete ti tädre trine ya, ti tädre mröi ya abko btä tita töbike ñakare dikaro [...]. Kristo ti die mikaka, köböire ti raba jändrän jökrä nuene.” (Fili. 4:12, 13)

KUKWE niebare Pablokwe ne tä käre ti aune ti muko, Oly, dimike krubäte kukwe driebätä ngutuä (kä butu) mrente Madagascar yekänti. Apóstol Pablo erere, ‘namani gare’ nuen nünankäre kä jutobiti kä jökrä känti ni rabadre tö ngwen täte Jehovai.

Kä 1982 yete, Oly meye käkwe ja tötika Bibliabätä kömikaba nitre testiko Jehovakwe ben. Tikwe ja tötika Bibliabätä ye kan ngäbitiba arato, aune Oly ben tikwe ja kukwei kitakabara ja mikakäre gure yekwe nuainba ja känenkäre. Kä 1983 yete nunkwe ja mikaba gure, kä 1985 nunkwe ja ngökaba ñöte, aune ye bätäräbe nunkwe prekursor ausiliar nuainba. Julio kä 1986 nunkwe prekursor regular nuainba.

Septiembre kä 1987 nun kädekaba prekursor especial. Nun juanba sribire juta chi känti, ye nemenkä noroeste kä Madagascar yekänti, abokän känti konkrekasion ñaka nämä jire. Nitre nünanka Madagascar ye tä metrere ja ñäkäninbiti keta jätäbiti keta kwä jene jene aune ye ngätäite nitre ja mräkäre kwati krubäte tä nüne, abokän kätä kukwe keta kabre jene jene mike täte aune kukwe keta kabre ñaka ja erebe nuainne. Juta yete blitata metre kukwe malgache yebiti, akwa kukwe mada keta kabrebiti blitata arato. Nun rababa yete angwane, jötrö ngwarbe nunkwe ja töi mikaba ja kite nitre nünanka kä yekänti kukwei yebätä, ye köböire nitre kwati tö rababa bäri nun kukwe nuai.

Kena, dominko kratire kratire te ti nämä kukwe kädriere, ti nämä kukwe kädriere ye bitikäre... käre ti muko aibe nämä kise mete. ¡Niara aibe nämä nemen gätäbätä! Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke yete kukwe kädrieta ye jökrä nun nämä nuainne bämän kratire kratire aune Oly kukwe driedre ño ye nämä bämike, akwa nämä blite kaibe jabe. Ni sirkuito tuabitikä ye nun tuabitiba angwane, nunkwe kukwe ükadrete gätä nuainkäre bä jene nieba kwe nuen. ¡Kukwe ye nun dimikaba!

Ngwian juan nämä Correos yete nun kräke nun dimikakäre ye ñaka nämä nüke ruäre nun kisete, yebätä ngwian ñaka nämä nemen nuen sö kratire kratire. Akwa ngwian braibe yebiti nüna rababa gare nuen. Bati rababa nändre 130 kilómetros (80 millas) gätä kri köböbu yebätä nuen, aune ngwian ñaka rababa täte bus ütiä biana nuen. Ye ngwane ni Testiko käkwe kukwe niebare nuen ye rükabata törö nuen: “Käre kukwe raba mun kisete angwane, munkwe mika gare Jehovai. Ñobätä ñan aune, sribi niarakwe nuainta munkwe”. Yebätä nunkwe oraba aune nunkwe ja töi mikaba niken gürere. Nun jämi niken jibiti angwane, batibe ja mräkä iti rükaba nun känti aune ngwian bianba chi kwe nuen. ¡Nun nämä ngwian ribere jai boleto ütiä biankäre ye erere rababa nunkwe!

NUNKWE SRIBIBA SIRKUITO

Febrero kä 1991 ti kädekaba sirkuito tuabitikäre. Kä ye ngwane, nun braibe nämä ja ükökrö yete ni kukwe driekä rababara ni ökän, nimä käkwe ja ngökabara ñöte, aune nitre 50 näre rababara nemen  gätäbätä. Nun tötikaba ye bitikäre, nun juanba sirkuito juta kri Antananarivo yekänti. Kä 1993 nunkwe ja kwitaba sirkuito mada yekänti, ye nemenkä kä Oriente yekri juta yekänti. Kä yekänti nüna ñaka nämä ja erebe jutate yebe.

Konkrekasion aune nitre braibe ja ükakrökä nämä nüne mente kä tokwäte, ye tuabitikäre nun nämä niken gürere 145 kilómetros (90 millas). Jondron ribe nämä nunkwe jai ye aibe nun nämä niken ngwena aune nun ñaka nämä niken tribe ngwena ere, kukwe kädriedre aune video mikadre tuadre ye aibe ngwane nun nämä niken tribe ngwena ere, ruäre ngwane nun nämä kukwe ye nuainne kä ye näire. Ye erere angwane, jondron video mikara tuare ye Oly nämä niken ngwena, aune ti abokän nämä niken batería karokwe 12 voltios ye ngwena.

Rabakäre konkrekasion keteitire keteitire yekänti nun nämä näin 40 kilómetros (25 millas) bäsi köböiti, kä tokwäte ta, ñöte ta aune dobrokwäte ta. Ruäre ngwane nun nämä kübien jibätä, akwa käre nun nämä kä känene jai ja dükakäre nitre nämä nüne yekänti. Ruäre ngwane nitre ñaka gare nuen ie nun nämä ju kärere kübiakäre deu. Ju nämä kwen nuen angwane, nun nämä mrö sribere kwetadre dere jai. Oly nämä olla kärere ni gwi yei biti nämä niken ñö den; ti abokän nämä ü kärere jai ngi diankäre mrö riara. Ye nuainkäre kä nämä niken raire ta nunbiti. Ruäre ngwane nun nämä kwi kökö, nun nämä kämike aune nun arabe nämä sribere.

Nun nämä mröre ye bitikäre, nun nämä niken ñö känene jai jübakäre biti käre nun nämä nemen tibien mröria käi yekänti. Ñü nämä näkäin tibien ye ngwane, käre nun nämä ja düke kibätä ne kwe ñü ñaka ribiandre nunbitikäre.

Käre nun nämä kukwe driere nitre ju bökänkä yei. Konkrekasion känti nun nämä ja töi mike niken yekänti nun nämä nemen mrä angwane, ja mräkätre nämä nun kain ngäbiti kwin krubäte. Nun nämä niaratre tuinbiti ye käi nämä nemen juto krubäte bätätre nämä nemen tuin nuen ye ngwane, nun nämä näin ñaka nuäre ji ngrabare ye käi nämä nikwitekä nunbiti.

Nun nämä nemen ja mräkätre testiko gwirete ye ngwane, nun nämä niaratre dimike sribi gwi kwetre yebätä. Ye köböire kä nämä nemente bäri ietre kukwe driekäre nunbe. Jondron ütiäte krubäte aune mrö kabre krubäte ñaka raba nemen kökabare nitre nun ka ngäbitikä ie ye nun ñaka nämä ribere jai.

NUN NÄMÄ NITRE BRAIBE JA ÜKAKRÖKÄ NÜNE MENTE TUINBITI

Nun nämä nitre braibe ja ükakrökä nüne mente tuinbiti ye käi nämä nemen juto nunbätä. Ja mräkätre nämä nun jiebäre kä jutobiti aune sribi nämä nuaindre krubäte nuen yebätä kä ñaka nämä nemente krubäte ja dükakäre nuen (Mar. 6:31). Nitre braibe nämä ja ükökrö ye keteiti känti, ni Testiko gure käkwe muko kwe yebe nitre 40 ja tötikaka Bibliabätä bentre nübaibare ja gwirete ne kwe nun tädre bentre nitre ye tötikakäre. Oly käkwe ja ngwai yebe nitre gre tötikaba, aune tikwe ja mräkä yebe nitre mada ye tötikaba. Ja tötika ye nämä krüte ni iti ben nuen angwane, nun nämä kömike ni madabe. Nun nämä gätä konkrekasionte nuainne ye bitikäre nun nämä nitre mada ye tötike. Ja tötika ye krütaba kä raire deu nuen.

Nitre braibe mada ja ükakrökä nüne mente tuabitiba nunkwe ye ngwane, nitre kukwe driekä ye jökrä rikaba kukwe driere nunbe kä mada känime yekänti. Bäsi ora krä kwä dekä nun rikaba. Nun ñaka nämä dän kwin kite jabätä, ñobätä ñan aune nun nämä niken  mente kä tokwäte ta; akwa ñänä ruäre nun rababa kä kukwe driekäre yekänti angwane nunkwe dän kwin kitaba jabätä aune ye bätäräbe nun rikaba kukwe driere ju kwatire kwatire yete. Nitre braibe nämä nüne kä yekänti aune nun abokän nämä näin kwati krubäte yebätä ora otare aibe te nunkwe kukwe drieba. Biti nun rikaba kä mada känti; nunkwe kukwe drieba kä yekänti ye bitikäre, kä mente yekänti nun jatabata ja jiebiti. Nunkwe nänba mente krubäte ye käkwe nun mikaba di nekä kename, ñobätä ñan aune nun nämä ja di ngwen krubäte kukwe driekäre ora kratibe. Akwa, ja mräkätre käkwe ñaka ja di ngwanba nekä ñakare aune kä nämä jutobätä.

Nitre braibe ja ükakrökä ye nämä nüne kä mente Taviranambo yekänti ngutuä mete kwin ye ken. Nun rababa kä yekänti angwane, ju nämä kwati yete kwarto kwatibe nämä känti ja mräkätre Testiko nämä nüne. Ju ye bätäräbe ju mada nämä abokän te gätä nuain nämä. Batibe, ja mräkä nun ka ngäbitikä käkwe nieba ja dibiti: “¡Ja mräkätre!”. Ngutuä mada mente kwin yekänti ni kukwe juruaba niere: “¡Dre!”. Ja mräkä nun ka ngäbitikä käkwe niebata ja dibiti: “¡Ja mräkä sirkuito tuabitikä nüra!”. Aune ni kukwe juruabata niere: “¡Kwin krubäte!”. Kukwe ye arabe mikaba gare ja mräkätre nämä nüne bäri mente yei, aune ye bitikäre ja mräkätre jataba nüke. Gätä kömikaba ye ngwane, ni nämä siento krati ja ükaninkrö.

ÑAKA NÄMÄ NUÄRE NÄNKÄRE NUN KRÄKE

Kä 1996 nun kwitaba sirkuito isla altiplano yekänti, kä ye nemenkä kä Antananarivo ken. Kä yekänti ñaka rababa nuäre nänkäre nun kräke arato. Ñodre, bati nunkwe kukwe ükateba nitre braibe ja ükakrökä tuabitikäre kä Beankàna (Besakay) yekänti, 240 kilómetros (150 millas) näre nemen Antananarivo, akwa karo ni ngwanka ye ñaka nämä niken gwä gwä rabakäre kä yekänti. Camión rikadi kä ye kokwäre rababa gare nuen, aune nunkwe blitaba camión ngwanka yebe ye bitikäre, nun rikaba camión yete. Ni grebiti ni jätä rikaba camión yete, nitre ruäre rikaba camión yebiti kwin o ruäre rikaba ja ketaninte tärikri.

Camión ye rikaba ngwarbe bä kabre ji ngrabare. Nun rikaba ora kabre te gürere angwane, camión kri jataba ta. Camión yete nitre rikaba kwati krubäte aune tribe ngwan nämä ere kwetre, akwa ni camión ngwanka käkwe camión mikaba nünenkä, aune nun rikadre nünaninkä krö ye rababara gare nuen akwa nun rikaba te. Ye ngwane nun rababa ñö kri känti, aune krire puente ye sribe nämä, yebätä nun rikaba gürere. Nitre prekursor especial nämä nüne nitre braibe nünanka yekänti nun rababa mrä. Nun ñaka nämä niaratre tuinbiti, akwa nun rababa kukwe driere bentre nememe puente ükatebata ye ngwane, aune karo mada nänkäre rükaba.

 Bämän rikaba krati ta ye bitikäre nun rikabata jibiti angwane, karo mada jataba ta. Gwä gwä nun nämä näin timo karo ye gitakakäre aune ñö rababa nüke nun ngüre mrökate, ñobätä ñan aune ji ñaka nämä kwin. ¡Bä kabre nun ngoto nämä ritete aune nun nämä niken tibien! Bäsi kä ngwen no nun rükaba juta chi keteiti känti aune yete nunkwe nämä timo. Ji kri ye bäre mento nun rikaba aune nun rikaba gürere aro nökani ngätäite ta, ñö dobrore ye rababa mate nun mrökarate ta nememe kä känti nun rikaba yekänti.

Nun rababa kena kä yekänti, yebätä nunkwe kukwe drieba nitre sribikä yei aune nunkwe ngwantariba ietre ño nun raba nemen nitre Testiko ye gwirete. ¡Akwa niaratre ye arabe nun mräkä ja üaire rababa gare nuen!

NUNKWE NITRE MADA TÖI MIKABA SRIBI KÖBÖ TÄTE NUAINNE

Kä ye jökrä te, nunkwe nitre mada töi mikani kukwe driere köbö täte ye tä kä mike juto krubäte nunbätä. Konkrekasion keteiti känti nunkwe nieba nitre ni ökän prekursor regular yei: niaratre itire itire rabadre ja di ngwen ni kukwe driekä iti töi mike kukwe driere köbö täte. Sö rikaba krä ti ta ye bitikäre nun rababata angwane, nitre rababara grebiti nibu kukwe driere köbö täte. Ja ngwai nibu prekursora ye käkwe, rün nämene sribire ni umbre erere konkrekasionte, ye töi mikani ja mike prekursor arato. Niaratre ye käkwe ni mada nämene sribire ni umbre erere konkrekasionte ni mäkäre ye töi mikani ja mike sribi prekursor nuainne. Kä rikaba braibe ta yete, ja mräkä ye kädekaba prekursor especial, aune ye bitikäre kädekaba sirkuito tuabitikäre muko ben. ¿Ja mräkä nibu nämene sribire ni umbre erere konkrekasionte ye kisete sribi meden mikani? Iti tä sirkuito tuinbiti, aune iti abokän tä ja töi jeñebiti Ju ja Ükarakrö Sribere.

Mantre jetebe nunta debe bien Jehovai, ñobätä ñan aune niara ñaka nun dimike akräke kukwe kwin ñaka raba nemen nunkwe. Erametre ruäre ngwane nunta nemen nainte o bren, akwa kukwe driebare nunkwe köböire jondron kwin namanina bare nun kräke yebätä nunta töbiketari angwane kätä nemen juto nunbätä. Metrere Jehová tä sribi kwe ye mike nirien, akwa matare nunta sribi prekursor especial nuainne ye tä kä mike juto nunbätä. Erametre, nünandre kä jutobiti kä jökrä känti yekäre tö ngwandre Jehová ja di bianka nie ie ye nükani gare nuen.

[Kukwe nieta página 6]

Nünandre kä jutobiti kä jökrä känti yekäre tö ngwandre Jehovai nükani gare nuen

[Mapa/Jondron üai bämikani página 4]

Madagascar yekänti dobro tain yebätä kädekata Gran Isla Roja, ye abokän ngutuä mrente ketabokäkäre bäri kri ngutuä mada mrente kä jökräbiti tibien ye kräke aune yete jondron nire bätäkä ngwarbe tä

[Jondron üai bämikani página 5]

Ñaka nämä nuäre nänkäre nun kräke

[Jondron üai bämikani página 5]

Ni mada tötika Bibliabätä käi juto krubäte nunbätä