Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre tä kukwe ngwentari

Nitre tä kukwe ngwentari

Nitre tä kukwe ngwentari

¿Ñongwane Gran Bretaña aune Estados Unidos ye namani juta keta kükükäre bäri dite niebare Bibliabätä ye erere?

▪ Ni nire üai kri sribebare jä keta kabrebiti Nabucodonosor tuani köböre ye ñaka tä juta jökrä bäri dite ye bämike (Dan. 2:31-45). Ñakare aune, juta ketarike käkwe gobranbare Daniel näire ja känenkäre ye aibe bämikata aune juta yekwe kukwe kwin o kukwe käme nuainbare juta Ngöbökwe kräke.

Ni nire üai kri sribebare yebätä Daniel kukwe mikani gare ye ngwane Gran Bretaña aune Estados Unidos juta bäri dite käkwe Roma ganinte ye ñaka mikani gare, ñakare aune jatai Roma yekri gärätä. Ni nire üai kri tuani köböre, ngüre hierrore ye nememe ngoto aune ngotodaba kia yekänti nükani gare Daniel ie. (Ngoto aune ngotodaba kia ye nämene sribebare hierro mritani dobrobe yebiti). * Kukwe ye tä mike gare Gran Bretaña aune Estados Unidos ye rükadi ngüre hierrore yekri. Kukwe namani bare kirabe ye tä mike gare metre. Gran Bretaña, nämene juta Roma yekri, ye jatani dite siklo XVIII ye ngwane. Ye bitikäre, juta Estados Unidos ye jatani bäri ütiäte juta kä jökräbiti tibien kräke. Akwa, juta keta kükükäre bäri dite niebare Bibliabätä ye ñaka nämene kä ye näire. ¿Ñobätä ñakare? Ñobätä ñan aune juta ketebu ye ñaka nämene sribire gwairebe jabe tä kä nengwane ye erere. Rü kri nuainbare kena ye ngwane namani juta keta kükükäre bäri dite.

Kä ye ngwane ‘gobran Ngöbökwe monsoitre’ namanina sribire, metrere juta Estados Unidos yekänti, aune obisina bäri kri nämene Brooklyn, juta Nueva York yekänti (Mat. 13:36-43). Ye erere arato, Gran Bretaña nämene juta gobraine yekänti nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti nämene kukwe driere kä jutobiti. Rü nuainbare kena yete, Gran Bretaña aune Estados Unidos juta bäri dite ye käkwe ja mäkäbare bäri kwin rükäre gobrantre mada rüere yebe. Ne madakäre, rü nuainbare ye köböite ja ñäkäninbiti jene jene kwetre aune ja mikani kwetre Ngöbö muko bükün ye rüere, ñobätä ñan aune tärä sribe nämene ye ñäkäibare kwetre bätä nitre kukwe drie jie ngwanka ye kitani ngite kwetre (Apoc. 12:17).

Yebätä, juta keta kükükäre rabai bäri dite niebare Bibliabätä, ye ñaka namani bare Gran Bretaña namani ütiäte siklo XVIII namanina krüte ye näire, ñakare aune namani köbö ji dokwäte krikwe ye näire. *

[Nota]

^ párr. 4 Dobro mritani hierrobe ye tä nitre bämike, nitre ye jökrä gobrainta Gran Bretaña aune Estados Unidos juta bäri dite yekwe. Kirabe nükebe kä nengwane, dobro ye ñaka tä juta ye tuenmetre nemen bäri dite tö ie ye erere.

^ párr. 6 Kukwe mikani gare tärä Las profecías de Daniel, página 57, párrafo 24, bätä kukwe bämikani página 56 aune 139 yekänti ye täte kukwe ükaninte mrä ne mikata.

[Jondron üai bämikani página 19]

Junio 1918 yete ja mräkätre ni kwä sribikä obisina bäri kri Watchtower yekänti ye kitani ngite