¡Mokredre jabiti kö okwä diablukwe yebätä!

‘Rabadre kwäre kö okwä Diablukwe yebätä.’ (2 TIM. 2:26)

¿MÄ RABA MIKE GARE?

Nita käre ni mada kädriere blo ye ngwane, ¿drebätä ni rabadre töbike?

¿Kukwe nakaninkä Pilato aune Pedro yebätä raba ni dimike ño ñaka kä jürä ngwen jabätä aune ñaka ja töi kwitamana?

¿Jata nemen ruin ngite krubäte nie ye ngwane dre nuaindre ne kwe ñaka ni di riadrekä?

1, 2. ¿Kö okwä meden Satana tä mike ji jiete abokänbätä ja tötikai?

DIABLU tä nitre Jehová mikaka täte kraire. Ni muntiaka tä jondron nire kraire kämikakäre, akwa Diablu abokän ñaka tä nuainne ye erere, niara töta nemen ni kai nire, ne kwe törbadre dre nuain nibätä ye erere nuaindre kwe (ñäkädre 2 Timoteo 2:24-26 yebätä).

² Ni muntiaka törbadre jondron känsenta kai nire angwane tä kö okwä jene jene mike jiete. Ñodre, jondron nire jatadre kä mrebiti ye angwane tä kö okwä kite ie, o raba jondron mike jiete ne kwe gediandre jäme ie. Diablu tö ni kai nire yebätä tä kö ökwä ye kwrere mike ni jiete. Ni ñaka gediandre ie yekäre ni tädre ngwäte, aune kukwe meden tä mike gare nita kö okwä ye ken yebätä ja ngübadre. 1) Ñäkätä tare, 2) kä jürä aune nitre törba ni töi kwitai, bätä 3) jata nemen ruin ngite krubäte nie, kukwe ketamä yebiti Satana tä kö okwä mike ni jiete aune ni raba dre nuainne ne kwe ni ñaka rakadre ie yebätä ja tötikai. Kukwe mada ketebu yebätä ja tötikai bämän madabätä.

NI TIDRÄ YE ÑUKWÄ JUTRA KWRERE YEBÄTÄ GOBRAINDRE

3, 4. ¿Ñaka ja tidrä gobraindre angwane dre raba nakainkä? Mä raba bämike.

³ Jondron nire tä ja üke kä mäkäte ye ngwane, nitre muntiaka ruäre tätre ñukwä okwä bukekä bäre ta, ne kwe jatadre kä mrebiti aune gediandre ietre. Diablu tä nuainne ye erere arato. Konkrekasion tä ni kriemike kukwe ja üairebiti, akwa niara tö konkrekasion “okwä bukaikä”, ne kwe ni rikadre mento konkrekasion yebätä aune ni gediandre ie. ¿Ñokänti niara raba ni mike konkrekasion “okwä bukekä”?

⁴ Santiago, ni ja tötikaka Jesube käkwe niebare “ni  tüdrä [...] abko ñukwä jutra krübäte kwrere” (ñäkädre Santiago 3:6-8 yebätä). Kukwe nieta nikwe yebätä ni ñaka töbike angwane ni raba “ñukwä okwä bukekä” konkrekasionte. ¿Nuainta ño? Ani bämike. Ja ngwai kädekani prekursora regular mikadre gare gätäte. Gätä krütadre angwane ja ngwai nibu tädre blite kukwe yebätä. Itibätä kä rabadre juto aune kukwe kwin rabadre bare prekursora yebätä niedre kwe. Mada abokän rabadre kukwe niere rüere aune prekursora ye tö ja mräkä mada tuai ja käikitekä niedre kwe. ¿Niaratre nibu ye meden ben ni törba ja ketai? Ja ngwai meden tä “ñukwä okwä bukekä” konkrekasionte ja tidrä yebiti ye nibira gare mäi.

5. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni tidrä ñaka rabadre ñukwä okwä bukekä konkrekasionte?

⁵ ¿Dre nuaindre ne kwe kukwe nieta nikwe ye ñaka ñukwä okwä bukadrekä konkrekasionte? Jesukwe niebare: “Dre dre nieta munkwe ja kadabiti, yebrä tä jökrä mun brukwäte” (Mat. 12:34, NGT). Dreta ni brukwäte yebätä töbikadre käne. ¿Kukwe meden raba ni mike ni mada kädriere käme ye nita denkä mento? Ñodre, ja mräkä tä ja di ngwen ne kwe sribi biandre ie konkrekasionte rabadre gare nie angwane, ¿niara ñaka tä nuainne ja töi kwinbiti o tä töbike jabebätä ye ni rabadre nemen nütüre? Nikwe ngwandre törö jai Satanakwe niebare Job nämene Ngöbö mike täte jondron ütiäre, nita kukwe niere ni mada rüere ye ngwane nita ja ngwen Satana erere (Job 1:9-11). Nikwe ñaka töbikadre blo ja mräkätre madabätä, ñakare aune ñobätä nita ñäke rüere yebätä nikwe töbikadre. ¿Tä kukwe nuainne yebätä nita töbike kore niarabätä? ¿O nitre ñaka ni mada tarere ye erere ni brukwä niena arato? (2 Tim. 3:1-4.)

6, 7. a) ¿Kukwe meden raba ni mike ñäke ni mada rüere? b) ¿Ni mada käkwe ni kädriedre blo ye ngwane nikwe dre nuaindre?

⁶ Arato, ¿kukwe meden raba ni mike ñäke ni mada rüere? Ni tö ja käikitakamana nitre madai o ni tö ja tuai bäri ni mada yebiti ta yebätä. Ni ñaka ja di ngwani sribi nuainkäre yebätä ni kite kukwe ngwarbe niere kukwe mikakäre jabiti. Ni tö bikai bäri kri, ni töta jondron ni madakwe ye tuai jakwe o nita töbike blo ni madabätä, ye raba kukwe kri mike ni kisete.

⁷ Ja mräkä käkwe kukwe tare niedre nie ye ngwane ni raba nemen nütüre ni raba niara kädriere blo. Nikwe ngwandre törö jai ja ngie mikadre ye käkwe ñaka kukwe kwin mikai nemen bare nibätä, ñakare aune kukwe bäri tare rabai ni kisete. Nikwe nuaindre ye erere angwane ni ñaka tä Ngöbö mike täte, ñakare aune nita Satana mike täte (2 Tim. 2:26). Nikwe ja ngwandre Jesús erere ye bäri kwin: “Niara rüe namani ñäke  taretare ie angwane [...] ñäkäbare ñakare tare kwe ietre. Ngöbö abko kukwe ükatekä metre, ye aibe ie namani ja mike gare” (1 Ped. 2:21-23). Jehovakwe kukwe ye ükaite kräke yei nämene tö ngwen. Ni rabadre ja töi mike ye erere arato. Ni tidrä yebiti nikwe kukwe niei ni mada dimikakäre ye köböire ja mräkätre konkrekasionte “nüna[i] jäme jabe kwärikwäri” (ñäkädre Efesios 4:1-3 yebätä).

KÄ JÜRÄ AUNE NI TÖI KWITA RABA ÑAKA TUANEMETRE JA GANAINNE

8, 9. ¿Ñobätä Pilato Jesús biani murie ketadre?

⁸ Jondron nire tä nemen kö okwäte angwane ñan raba ngitie jötrö ngwarbe. Ye erere arato, kä jürätä nemen nibätä aune nitre töta nemen ni töi kwitai ye ngwane jata nemen ruin di nekä nie (ñäkädre Proverbios 29:25 yebätä). Nitre nibu abokänbätä kä jürä namani aune nitre mada käkwe niaratre töi kwitani, ye tä dre driere nie ye ani mike gare jai.

⁹ Jesús ñaka ja mikani ngite ye nämene gare ni gobranka Roma kädeka nämene Poncio Pilato ie, aune ni raba niere niara ñan tö namani kukwe tare nuainbätä. Niebare kwe: “Ni ne ja mike ngite ñakare. Se ñobtä müre ketadre”. Akwa, yebiti ta biani kwe murie ketadre. ¿Ñobätä nuainbare kwe? Nitre kwati ye jürä namanibätä (Luc. 23:15, 21-25). Nitre namani niere ie: “Makwe ni ye tikaditeta ne ngwane, ma ñakare ja kukwe mukore emperadorebe” (Juan 19:12). Nane Pilato diandrekä o murie ketadre ja mikabätä Jesús yekri ye jürä namanibätä. Ye medenbätä, niara nitre tuanimetre ja töi kwite, aune Diablu tö namani dre nuain ye erere nuainbare kwe.

10. ¿Ñobätä Pedrokwe niebare Kristo ñaka nämene gare ie?

¹⁰ Apóstol Pedro nämene ja kete bäri kwin Jesube. Niarakwe Jesús kani ngäbiti Mesías erere (Mat. 16:16). Jesukwe kukwe kädriebare ye ñaka nükani gare kwin nitre ja tötika mada yei angwane kämikaninkäbätä, akwa niarakwe ñaka nuainbare ye erere (Juan 6:66-69). Nitre ja mikaka rüere tö namani Dirikä kwe kitai ngite ye ngwane ngitra diani kwe kriemikakäre (Juan 18:10, 11). Akwa, kä jürä namani krubätebätä ye ngwane niebare kwe Jesús ñaka nämene gare ie. Nitre mada jürä namanibätä yebätä ja ñaka nükani törö ie (Mat. 26:74, 75).

11. ¿Nitre törbai ni mikai kukwe meden nuainne?

¹¹ Ni kristiano töi mikata nemen jondron tuin käme Ngöböi ye nuainne. Sribita yekänti sribi bökänkä o sribi muko raba kukwe nuäre niere nie o raba ni töi mike ne kwe nikwe ni mada ngökadre. Ni nänkä kwelate nibe raba ni töi mike exámen ni madakwe ye tike jai, nitre üai butiere mrusaire, sö duen, droka duen, dö ñain, o nemen bati bati ni madabe. Kä jürä rabadre nibätä aune nitre törba ni töi kwitai ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

12. ¿Kukwe namani bare Pilato aune Pedro yebätä ye tä dre driere nie?

¹² ¿Pilato aune Pedro käkwe kukwe nuainbare ye tä dre driere nie? Pilato ie kukwe ñaka nämene gare krubäte Kristo yebätä, akwa Kristo ñaka nämene ja ngwen nitre mada erere aune ñaka ja mikani ngite ye nämene gare ie. Gobran ye töi ñaka nämene bobre, ñaka nämene Ngöbö tarere, yebätä gediani Diablu ie. Pedro abokän ie kukwe metre nämene gare aune nämene Ngöbö tarere. Akwa niarakwe tö ngwani akwle jai aune kä jürä namanibätä, ye medenbätä ñaka kä ngwani nüke kwe jai. Ñodre, Jesús mika jämi ngite ye känenkri Pedrokwe niebare: “Ni jökrä käkwe ñan tödekadre mabti abko gitiadi, akwa ti abko ñan gitiadre jire chi mabtä” (Mar. 14:29). Apóstol käkwe tödekadre Ngöböi akräke tödeka kwe nuaninte ye ngwane ja ngwandre dite kwe, Pablo käkwe kukwe niebare  ye erere: “Ti Dänkien Ngöbö abko ti die mikaka, aisete nire nire tö raba kukwe nuein blo ti rüere abko jürä ñakare tibtä” (Hebreos 13:6). Köbö mrä deu te Jesús nämene kä tibienbätä, Pedro bätä apóstol mada nibu nikani ben kä Getsemaní yekänti. Niaratre rabadre ngwäte akwa nikanintre kübien. Jesukwe mikaninta ngwäte aune niebare ietre: “Munkwe ñan ja mikadre ngite, abkokäre munkwe ja [ngwan] ngwäte amne munkwe blita jakrä Ngöböbe” (Mar. 14:38). Akwa Pedro nikaninta kübienta, ye bitikäre nitre jürä namanibätä aune niara nitre ye tuanimetre ja töi kwite.

13. ¿Nita dre ribere jai ne kwe ñaka ni töi kwitadre?

¹³ Kukwe namani bare Pilato aune Pedro yebätä ye tä kukwe mada ütiäte driere nie ja töi kräke: kukwe metre rabadre gare nie, ja töi mikadre bobre, ñaka tö ngwandre akwle jai, Jehová taredre aune mikadre täte bätä ñaka ni kä nebätä jürä ngwandre jabätä ne kwe ni mada ñaka rabadre ni töi kwite. Kukwe metre Ngöbökwe yei nikwe tödekai angwane kä jürä ñaka rabai nibätä blitakäre kukwe mikata täte nikwe yebätä. Nikwe nuaindi ye erere angwane ñaka ni töi kwitai aune ñaka kä jürä rabai nibätä. Erametre, ni ñaka rabadre tö ngwen akwle jai Pedro nuainbare erere, ñakare aune ja töi mikadre bobre aune nikwe ngwandre törö jai nita Ngöbö die ribere jai. Jehová üai deme kärädre ie aune niara taredre krubäte ye käkwe ni töi mikai niara kukwei mike täte aune kä kwe mike gare ni madai. Arato, nikwe ja ükadrete ja tuakäre kukwe rakadrekä nibätä yebe. Nitre rüne rabadre orare monsotre kwe ben, aune monsotre töi mika raba kukwe käme nuainne, ye ngwane monsotre dre nuaindre yebätä ja kitadre ben kwetre (2 Cor. 13:7). *

JATA NEMEN RUIN NGITE KRUBÄTE YE ÑAKA NI DI GADREKÄ

14. ¿Satana tö ni tuai töbike ño nikwe ja mikani ngite kirabe yebätä?

¹⁴ Ruäre ngwane, nitre muntiaka tä jä o kri oto mäkekä kwin jondron känsenta jiete ta. Jondron nire rikadre jäme aune matadre kö mikani yete angwane jä o kri oto tä nikenbiti aune tä ketete tibien. Ye erere arato, ni kristiano ie jata nementa ruin ngite krubäte ja mikani ngite kirabe kwe yebätä, ye raba nemen “jondron dobokä [tä] di gainkä” ye kwrere (ñäkädre Salmo 38:3-5, 8 yebätä). Nikwe nütüdre Jehová ñaka ngite juen ta nibiti aune ni ñaka raba kukwe kwe mike täte ye Satana tö.

15, 16. ¿Ja rabadre ruin ngite krubäte nie ye ngwane dre nuaindre ne kwe ni ñaka gediandre kö okwä yete?

¹⁵ ¿Dre nuaindre ne kwe ni ñaka rabadre kö okwä yete? Mäkwe ja mikani ngite krubäte angwane mä raba ja töi mike jötrö ngwarbe ja mäketa Jehovabe. Mäkwe ja di kärä nitre umbre konkrekasionte yei (Sant. 5:14-16). Mäkwe ja di ngwan kukwe nuainbare mäkwe ye üketeta (2 Cor. 7:11). Mäträdre mäbätä ye ngwane mä ñaka ja di ngwan nekä, Jehová tä mä tarere yebätä tä mäträre mäbätä (Heb. 12:6). Mäkwe ja töi mika kwatibe ñaka ja miketa ngite bobukäre. Mäkwe ja töi kwitanina aune mätä näinta ji kwin yebiti, angwane Jesús ja nire biani ye köböire ngite juanta mäbiti ta yei mäkwe tö ngwan (1 Juan 4:9, 14).

¹⁶ Nitre ruäre käkwe ja mikani ngite ye juani tabiti, akwa ja täbe nemen ruin ngite ietre. Ye erere mä töita angwane mäkwe ngwan törö jai, Pedro bätä nitre apóstol mada kämikaninkä monsoi kwe yebätä, akwa Jehovakwe ngite juani ta niaratre yebiti. Arato, ni iti käkwe ja mikani ngite ja mikabätä gure ni madabe yebätä kitaninkä konkrekasion Corinto, akwa ni ye käkwe ja töi kwitaninta angwane ngite juani tabiti (1 Cor. 5:1-5; 2 Cor. 2:6-8). Nitre ruäre  kukwe käme krubäte nuainbare, akwa ja töi kwitani kwetre ye ngwane Ngöbökwe ngite juani ta niaratre yebiti ye kädrieta Bibliabätä (2 Crón. 33:2, 10-13; 1 Cor. 6:9-11).

17. ¿Ni kökanintari ye köböire dreta nemen nikwe?

¹⁷ Nikwe ja töi kwitadre bökän aune Jehovata ni mike tuin bobre jai ye nikwe kadre ngäbiti, angwane niarakwe ngite nikwe ye juain ta nibiti, aune ñaka ngwainta törö kwe jai. Jesukwe ni kökanintari ye ñaka ngite denkä täte nibätä ye ni ñaka raba nemen nütüre. Nita töbike ye erere angwane ni raba nemen kö okwäte Satana ie. Ni kökanintari ye köböire nire kätä ja töi kwite ye ngite juanta tabiti, akwa Diablu tä niere kukwe ye ñaka metre (Prov. 24:16). Ni kökanintari ie nita tödeke, ye köböire ja mika ngite ye ñaka rabai tribe doboko kwrere ni kräke aune ni rabai dite Ngöbö mikakäre täte ja brukwä, ja nire bätä ja töi tätebiti (Mat. 22:37).

“SATANAKWE ÑAN NI NGÖKADRE”

18. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñaka rakadre kö okwä Diablukwe yete?

¹⁸ Satana tä kö okwä keta kabre mike ni jiete, ne kwe ni rakadre te. Akwa, “Satanakwe ñan ni ngökadre” ñan raba ni kain jäme, ñobätä ñan aune tä dre dre nuainne ye garera nie (2 Cor. 2:10, 11). Jehovakwe ni mikadre töbätä ja tuakäre kukwe ruäre ben ye kärädre ie angwane ni ñaka gedian Diablu ie. Santiago käkwe niebare: “Ngöbökwe mun mikadre töbtä abko munkwe kärä ie angwane, mun mikadi töbtä kwe, ñobtä ñan angwane nire nire käta jändrän kärere ie, ye erere Ngöböta jändrän bien täte jökrä ie amne tä jändrän käbäire ñakare ni jökrä kän” (Sant. 1:5). Jehovakwe orasion nikwe kukwe nuadre yekäre nikwe ja di ngwandre ja tötike niara Kukwei yebätä aune kukwe nüke gare nie ye erere nuaindre. Diablu tä kö okwä meden mike ni jiete aune ni raba dre nuainne ne kwe ni ñaka rakadre te, ye nitre sribikä täte metre bätä töbätä tätre mike gare metre nie tärä sribeta kwetre yebiti.

19, 20. ¿Ñobätä ni brukwä rabadre kukwe käme kräke?

¹⁹ Nita orare aune ja tötike Bibliabätä ye ngwane nita nemen kukwe kwin tarere aune ni brukwäta nemen kukwe käme kräke (Sal. 97:10). Dreta nemen bare nibätä nita kukwe käme nuainne yebätä nikwe töbikadre arato (Sant. 1:14, 15). Nita ye nuainne angwane Satana tä jondron mike ni jiete ye ñan rabai tuin kwin nie, ñakare aune rabai tuin käme nie.

²⁰ ¡Ni rabadre debe bien krubäte Jehovai niarata ni mike mokre Satana tä kö okwä mike ni jiete yebätä! Ngöbö üai deme, Biblia aune juta kwe yebiti Ngöböta ni kriemike “diablu ngäniene” (Mat. 6:13). Kö okwä mada ketebu abokän Diablu tä mike nitre Jehová mikaka täte jiete, ne kwe gediandre nire ie ye kädriei ja tötika mada yekänti.

[Nota]

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 21]

Ñaka ja tidrä gobraindre angwane, ni raba “ñukwä okwä bukekä” konkrekasionte

[Jondron üai bämikani página 24]

Jata nemen ruin ngite krubäte nie ye diandrekä jabiti