Nünandrekä dite kö okwä Satanakwe ye käne

“Nünenkä dite jabtä diablu rüere.” (EFES. 6:11)

¿MÄ RABA MIKE GARE?

¿Ja töi mikata jondron ribere krubäte jai ye raba ni murie ötökä ño?

Nitre gure metre tä nemen ni madabe ye kämäkä kwrere mikata jiete, ¿dre raba ni kristiano dimike ne kwe ñaka rikadre kämäkä yete?

Ja töi mikata jondron ribere krubäte jai bätä nitre nemen bati bati ni madabe, yebätä nikwe ja ngübaibiti angwane ¿dre kwin raba nemen bare?

1, 2. a) ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbätä aune “obeja mda mda” ye ñobätä ñaka tuin bobre Satana ie? b) ¿Kö okwä meden mada mikata ni jiete Satanakwe abokän kädriebike?

NI JÖKRÄ akwa metrere ni Jehová mikaka täte ñaka tuin bobre jire chi Satana ie. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbätä tä Kä tibien nebätä yebe tä ja rüere bäri (Apoc. 12:17). Nitre ye tä Gobran Ngöbökwe kukwei drieta jie ngwen aune tätre mike gare Diablu tä kä tibien ne gobraine. Nüna kärekäre ye nianinte Satana yekän, akwa “obeja mda mda” abokän tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbätä ye dimike aune nüna kärekäre raba nemen kwetre yebätä niara brukwäta kräketre (Juan 10:16). ¡Yebätä tä rubun krubäte! Nikwe nünain Kä tibienbätä o kä kwinbiti, akwa ni rüe tö ni tuai mate kö okwä yete ne kwe ni gediandre ie (1 Ped. 5:8).

² Kukwe ye nuainkäre tä kö okwä keta kabre mike ni jiete. Nitre abokän ñaka Jehová mike era jai ye niarata töi mike ngwarbe kä drünente, ne kwe ñaka kukwe kwin kadre ngäbiti kwetre aune kö okwä mikata jiete ye ñaka gadre kwetre. Nitre mada abokän tä Gobran Ngöbökwe kukwei kain ngäbiti ye tä nemen kö okwäte ie arato (2 Cor. 4:3, 4). Ja tötikaba käne yekänti kö okwä ketamä mikata ni jiete, aune dre nuaindre ne kwe ni ñaka rabadre kö okwä yete ye rababa gare nie: 1) ñäkätä tare, 2) kä jürä aune nitre törba ni töi kwitai, 3) jata nemen ruin ngite krubäte nie. Kukwe ketebu mada abokänbätä ja ngwandre dite ye mikabike gare jai: ja töi mikata jondron ribere krubäte jai bätä nitre gure metre tä nemen ni madabe.

JA TÖI MIKATA JONDRON RIBERE KRUBÄTE JAI TÄ NI MURIE ÖTÖKÄ

3, 4. ¿Nita nemen töbike krubäte ye raba ni töi mike ño jondron kä nebätä ye jiebiti?

³ Jesukwe kukwe keteiti bämikani, yete blitabare kwe  nura nökata kri tukwä ngätäite yebätä. Niarakwe mikani gare, ni kätä “Ngöbö kukwe nuin, akwa töita nemen krubäte jondron kä tibienbätä ie, arato jondron ja mikakäre riko, ye ie [tä] ja ngökamana. Ye [tä] kukwe ne juen ngwarbe, aune ngwä ñaka nemen” (Mat. 13:22, NGT).

⁴ Kukwe ketebu tä ni töite abokän tä “kukwe ne juen ngwarbe”. Kena ni “töi nemen krubäte jondron kä tibienbätä ie”. Kä nengwane “kukwe tä nakenkä taretare krübäte” ye köböite kukwe keta kabre tä ni töite aune ñan raba ni mike kübien kwin (2 Tim. 3:1). Jondron rürübäinta kabre aune sribi kwin ñakare ye köböite ngwian ñan tä nemente nie sö niken krüte yete. Nikwe töbikadre ngwian yebätä angwane ni raba nemen nütüre: “¿Ja känenkäre ngwian täi tikwe nünankäre?”. Nitre tä nemen töbike kukwe yebätä angwane ruäre tä ja töi mike kwatibe ngwian ganainbätä bäri aune ye käkwe mikai nüne kwin tätre nemen nütüre.

5. ¿Ñobätä nieta jondron kä nebätä ye ie nitre tä “ja ngökamana”?

⁵ Jesukwe niebare kukwe ketebukäre abokän raba nitre murie ötökä ye abokän “jondron ja mikakäre riko, ye ie [tä] ja ngökamana”. Biblia tä niere, “ngwian ye kwin ja kriemikakäre” (Ecl. 7:12). Akwa, ni töita krubäte ngwian ganainbätä ye ñaka kwin. Nitre kwati ie gare tätre ja di ngwen ngwian ükökrö bäri ye ngwane töita nemen krubäte jondron kä nebätä jiebiti. Ye medenbätä, ngwian ye nemen nitre ye mike klabore jai (Mat. 6:24).

6, 7. a) ¿Nita sribire yekänti jondron kä nebätä ye raba ni mike ño nemen kö okwäte? b) ¿Nikwe sribidre ora biti ta bäri niedre nie ye ngwane dre nuaindre?

⁶ Ni töita kite ngwian ganainbätä krubäte ye ni ñan raba gain jabätä. Ñodre, ni sribi bökänkä käkwe niedre mäi: “¡Kukwe kwin tä mä kräke! Sribi mada nuaindi bäri. Sö mada yebätä sribidi ora biti ta bäri, akwa mäkwe ngwian ganaindi ere”. ¿Mäkwe dre nuaindre? Sribidre ni mräkätre ngübakäre ye ñan aibe ütiäte, ñakare aune sribi mada tä nuaindre nie (1 Tim. 5:8). Kukwe mada ngwandre törö jai. Ñodre, ¿mäkwe sribidi ora biti ta bäri? ¿Ora te mäkwe sribidi ye käkwe ñaka mä mikai niken gätäbätä konkrekasionte aune Ja tötike mä Mräkätre yebe?

⁷ ¿Dre bäri ütiäte mä kräke? ¿Mäkwe ngwian ganaindre krubäte o mäkwe ja mäkädre bäri kwin Ngöböbe? ¿Mäkwe Gobran Ngöbökwe mikadrete mrä ngwian ganainkäre bäri? Mäkwe ñaka töbikadre mä mräkätre aune kukwe ja üaire yebätä angwane, ¿dre rabai bare mäbätä gare mäi? Ngwian ñaka mäkwe angwane mäkwe dre nuaindre ne kwe, ¿jondron kä nebätä käkwe ñaka mä murie ötadrekä? (Ñäkädre 1 Timoteo 6:9, 10 yebätä.)

8. ¿Kukwe meden namani bare nieta Bibliabätä abokän ni dimikai töbike dre nuainta nikwe yebätä?

 ⁸ Jondron kä nebätä ñaka ni murie ötadrekä yekäre nita dre nuainne yebätä töbikadre. Esaú kukwe nuainbare yebiti bämikani kwe kukwe Ngöbökwe ñaka namani ütiäte kräke, nikwe ñaka ja ngwandre niara erere (Gén. 25:34; Heb. 12:16). Ni ngwian bökäne käkwe jondron kwe rürübäindre aune biandre kwe ni bobre ye dimikakäre, akwa ye erere ñaka nuainbare kwe, ñakare aune “nikaninta ulire jibiti, ñobätä ñakare aune jondron nämene krubäte kwe”, nikwe ñaka ja ngwandre ni ye erere (Mat. 19:21, 22, NGT). Jondron kä nebätä ye jiebiti ni ye töi nämene yebätä ñaka ja mikani kwe ja tötikaka ni bäri ütiäte yebe aune kukwe kwin ye nianinte kän. Ni ñaka tö kukwe ye erere rabadre bare nibätä angwane ñaka ja töi kwitamana jondron kä nebätä ie.

9, 10. ¿Jondron kä nebätä ribeta jai yebätä Biblia tä dre niere?

⁹ Ja töi mikakäre ñaka jondron kä nebätä jiebiti yekäre Jesukwe mäträbare nibätä ye ngwandre törö jai: “Munkwe ñan töbika dikaro, kä rika kukwe ngwentari krörö jae au: ¿Nikwe mrö ño kwetadi amne nikwe dre ñadi tomnane? Erere arato, ¿nikwe dän ño kitadi jabtä? Ñobtä ñan angwane nitre ñakare israelitare abko bäri tä nakwen kisere jändrän ye jiebti, akwa mun käta dre mdei nike, ye abko garera jökrä Ngöbö mun Rün kä käinbti seye amne niarakwe jändrän ye biandi munye (Mat. 6:31, 32; Luc. 21:34, 35).

¹⁰ Agur ni kukwe Bibliabätä tikaka ie nämene gare ngwian ye ütiäte, akwa ñaka ja tuanimetre kwe ngökadre ngwian yei. Ye medenbätä, ribebare kwe Jehovai: “Mä ñaka ti mika jondron bökäne, arato ñaka ti mika bobre; tita ban ribere köbö matare kräke ye aibe mäkwe bian tie” (Prov. 30:8, Dios habla hoy [Versión Popular], 1994). Ja di ngwandre ja töi mike niara erere. Nikwe ngwandre törö jai nita nemen töbike krubäte jondron kä nebätä jiebiti ye raba ni ngökö aune raba ni ngwen di nekä kukwe ja üairebiti. Nikwe ja töi mikai krubäte jondron kä nebätä jiebiti ye ngwane, kä ñaka rabaite nie, ni di ñaka rabai, ni ñaka törbai sribidi Gobran Ngöbökwe kräke. Mäkwe ja töi mika kwatibe ñaka töbike jondron kä nebätä ye jiebiti ne kwe ñaka mä rabadre kö okwäte Satana ie (ñäkädre Hebreos 13:5 yebätä).

NI GURE METRE TÄ NEMEN NI MADABE YE KÄMÄKÄ KWRERE MIKATA JIETE

11, 12. ¿Ni kristiano raba ja mike ño ngite sribi muko kwe yebe aune niken kämäkä yete?

¹¹ Ni muntiaka tä kämäkä sribere jondron krikri känsenta jiete aune tä jue mike o krikä mikebiti ne kwe jondron nire betadrekä te. Ye erere arato, Satana tä kö okwä mike ne kwe nitre rabadre nemen bati bati ni madabe (Prov. 22:14; 23:27). Kukwe keta kabre abokänbiti ja mräkätre ñaka tä mokrere jabiti, ye köböite tätre ja mike ngite aune tätre niken “kämäkä” yete. Ñodre, ja mräkätre ruäre tärä gure metre, akwa niken ja kete krubäte ni mada ñaka muko kwe yebe, köböite tätre nemen ni yebe aune tä ja mike ngite.

¹² ¿Medente kukwe ye raba nakainkä nibätä? Nitre kukwe ngwantarikä ie namani gare meritre 50% bätä nitre brare 75% abokän ja mikani ngite sribi muko kwe ben. Nita sribire krubäte ni mada yebe angwane nikwe dre nuaindre. ¿Nita ja kete ño bentre? ¿Nita sribire bökän aune nita mike gare ietre ni ñaka tö ja ketai krubäte bentre ne kwe ni ñaka ja mikadre ngite? Ja ngwaitre ruäre tä niken blite krubäte sribi muko kwe ben, aune kukweta nakainkä gwirete muko kwe ben, ye tä mike gare jökrä ni yei. Arato, ja mräkätre ruäre raba kite ja kete kwin meri sribi muko kwe yebe aune raba nemen töbike krörö: “Meri ne tä ti kukwe mike ütiäte aune tita blite ben ye tä kukwe nuin. Niara abokän  tä ti mike ütiäte jai. ¡Ti muko käkwe ti mikadre tuin kore jai näre!”. Nitre gure metre tätre kite töbike ye erere angwane ye raba niken ngwena ja mike ngite ni madabe.

13. ¿Kukwe meden raba nemen bare konkrekasionte ja ketabätä krubäte ni madabe?

¹³ Konkrekasion yete kukwe kri raba nemen bare ja ketabätä krubäte ni madabe. Daniel bätä muko kwe Sara * yebätä kukwe ye erere namani bare, niaratre nämene sribi prekursor regular nuainne. Niara tä niere: Ti nämä sribire ni umbre konkrekasionte erere aune sribi Ngöbökwe nuaindre ye “ti nämene jökrä kain ngäbiti”. Nämene monsotre brare nirike tötike Bibliabätä. Nimä käkwe ja ngökani ñöte aune niaratre dimikadre ne kwe töi rabadre jäme ye nämenentre ribere jai. Daniel ie sribi nämene krubäte nuaindre konkrekasionte, ye medenbätä Sara nämene käre monsotre ye dimike. Niaratre meden nämene ja di ribere ye ngwane Sara nämene dimike. Arato, Sara ie kukwe niedre dimikakäre ye nämene ribere jai aune nitre nämene ja tötike Daniel ben ye nämene niara töi mike jäme arato. Kö okwä namanina ükaninte niaratre jiete. ¿Dre namani bare? Daniel tä mike gare: “Sö kabre te ti muko nämene nitre ye dimike aune niara töi jatani nikwite bätä jatani bren kukwe ja üairebiti. Ti ñaka nämene blite krubäte ben yebätä kukwe kri namani bare: Sara ja mikaba ngite monso iti ben. Niara jataba di nekä ti okwäbiti, akwa sribi nämä krubäte ti kisete yebätä tikwe ñaka niara töibikaba”. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe tare ye kwrere ñaka rabadre bare nibätä?

14, 15. ¿Dre raba nitre kristiano gure metre dimike ñaka ja mike ngite ni madabe?

¹⁴ Nitre gure metre tä nemen ni madabe ye abokän kämäkä kwrere mikata jiete, akwa nikwe ja kukwei kitaninkä ni muko ie yebätä nikwe töbikadre, angwane ye raba ni kriemike ñaka niken kämäkä yete. Jesukwe niebare: “Ngöbökwe ni mikani ni itibe kwrere, ye ni ñan rabadre denkä jire chi” (Mat. 19:6). Kä diandrekä ni muko kräke ye abokän bäri ütiäte sribi konkrekasionte mikani ni kisete yebiti ta. Mätä mä muko tuenmetre kaibe aune kä denkä krubäte jai sribi ñan ütiäte nuainkäre, angwane mäkwe ja ngwan mokre: kukwe tare raba nemen bare mäbätä aune raba mä töi mike ja mike ngite.

¹⁵ Mätä kädekani ni umbre konkrekasionte yebätä mä töita krubäte nitre konkrekasionte dimikabätä ye kwin krubäte. Apóstol Pedro käkwe kukwe ne tikani: “Nitre tödekaka Jesubti tä obeja kwrere Ngöbö ngwärekri amne tä mikani ngibiadre munye, ye abko munkwe ngibia kuin, akwa munkwe niaratre ngibia ja moto kuinbti [...] munkwe ñan niaratre ngibia ngwian ganainkäre jae, akwa munkwe kä ngwian nuäre jabtä niaratre ngibiakäre” (1 Ped. 5:2). Ja mräkätre konkrekasionte ye mäkwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Mä ni obeja ngübaka kwin, akwa mä rabadre mä muko ngübare kwin arato. Mä töita obeja bukabätä kukwe ja üairebiti, akwa mäkwe ñaka mä muko tuanmetre krüte kukwe ja üairebiti. Daniel abokänbätä blitani niara tä niere: “Ni ñaka raba ni mräkätre nikwe ye tuenmetre kaibe aune ja töi mike sribi konkrekasionte mikani ni kisete ye aibe nuainbätä”.

16, 17. a) ¿Nitre kristiano gure metre dre nuaindre bämikakäre niaratre ñaka töita ni madabätä? b) ¿Täräkwata sribeta yebätä kukwe meden kädriebare abokän raba nitre kristiano gure metre dimike ñaka nemen ni madabe?

¹⁶ Täräkwata Ni Mikaka Mokre bätä ¡Despertad! yebätä kukwe keta kabre kwin kädrieta, kukwe ye tä nitre gure metre dimike ñaka nemen kö okwäte aune ja mike ngite ni madabe. La Atalaya 15 septiembre 2006 yebätä kukwe ne nieta: “Mätä sribire yekänti o kä madakänti angwane mäkwe ja ngwan mokre, ne kwe mä ñaka jatadre ja kete krubäte  ni madabe abokän raba mä töi mike ja mike ngite. Ñodre, mäkwe sribidre ora biti ta bäri ni ñaka mä muko ben angwane ye raba mä töi nuinte. Mätä gure metre ye medenbätä, mäkwe ja ngwan kwin aune dre nieta mäkwe yebiti mäkwe mika gare mä ñaka töita ni madabätä. Mä törba nünain erametre angwane mäkwe ñaka ja ngwä kita nginimo nitre töi mikakäre jabätä, arato ñaka kukwe nuäre nuäre niedre ni madai [...]. Mätä sribire medente yekänti mäkwe mä muko bätä monsotre mäkwe üai mikadre; ye käkwe mikaita törö mäi aune nitre madai niaratre ye ütiäte mä kräke. Mäkwe ñaka ja töi mika jire ni madabätä aune ni mada törba mä tuai näin jabe angwane mäkwe ñaka kadre ngäbiti”.

¹⁷ Täräkwata ¡Despertad! abril 2009, yekänti nieta “¿Qué implica realmente la fidelidad conyugal?”, yete mikaba gare nire tä nemen töbike ni mada abokän ñaka muko kwe yebätä, ye raba ja mike ngite (Sant. 1:14, 15). Nitre gure metre käkwe ja tötikadre gwairebe kukwe nebätä ye kwin kräketre. Ja mikadre gure metre ye Jehovakwe ükaninte aune ye tuin ütiäte ie. Ja mika gure metre ye tuin ütiäte nitre gure yei angwane kä diandrekä kwetre jai blitakäre kukwe yebätä jabe (Gén. 2:21-24).

18, 19. a) ¿Nitre gure metre tä nemen ni madabe yebätä kukwe meden tare tä nemen bare? b) ¿Nikwe ja ngwandre metre ni muko yebe angwane kukwe meden kwin rabai nikwe?

¹⁸ Mä töita nemen ni madabätä angwane mäkwe ngwan törö jai kukwe meden tä nemen bare nitre ñaka gure metre nemen jabe, bätä nitre tärä gure metre akwa nemen ni madabe yebätä, angwane ye käkwe mä dimikai ñaka kukwe käme ye nuainne (Prov. 7:22, 23; Gál. 6:7). Nire nire tä nemen bati bati ni madabe ye tä ja mike ngite Jehová rüere, muko kwe rüere aune tä kukwe tare känene ja kräke (ñäkädre Malaquías 2:13, 14 yebätä). Arato, ja mika gure metre mikadre tuin ütiäte jai ye köböire kukwe kwin raba nemen bare ye ngwandre törö jai. Kä rabai juto mäbätä aune mä töi rabai jäme kä nengwane aune kä ja känenkäre yete mäkwe nünain kärekäre (ñäkädre Proverbios 3:1, 2 yebätä).

¹⁹ Salmista käkwe kantabare Jehovai: “Nire nire kätä mä kukwei tarere tä nüne jäme, aune kukwe mada ñan raba ngwen ngoto ritete” (Sal. 119:165). Kä nengwane, ni kristiano rabadre kukwe metre tarere aune “ñan [nünandre] ni diän diän töi ñakare kwrere, akwa [nünandre] ni töbtä kwrere” ye ütiäte krubäte (Efes. 5:15, 16). Satana tä kö okwä keta kabre mike ni jiete ne kwe ni Ngöbö mikaka täte rabadre te. Akwa, Jehová tä jondron bien nie ja kriemikakäre. Nita dre ribere jai nün[ankakäre] dite jabtä” ne kwe nikwe “kukwe käme ganaindi kwäräbe” ye niena gare nie (Efes. 6:11, 16).

[Nota]

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 26]

Ja töi mikata jondron ribere krubäte jai ye raba ni murie ötökä kukwe ja üairebiti. Ye erere ñaka rabadre bare mäbätä

[Jondron üai bämikani página 29]

Ni töita ni madabätä o ni mada tä ni nike ye tuin kwin nie angwane ye raba ni mike nemen kö okwäte aune nemen ni madabe