“Ti tädi mäbe”
“Ti tädi mäbe”
“Nitre kwati rabai kukwe metre ye känene, aune kukwe metre ye ririai bäri.” (DAN. 12:4)
¿MÄ RABA MIKE GARE?
¿Kä nengwane “kukwe metre” tä nirien ño?
¿Kukwe meden köböire nitre tä kukwe metre kain ngäbiti?
¿Dre köböire kukwe metre tä nirien krubäte?
1, 2. a) ¿Dre kätä mike gare Jesuta nitre ja tötikaka yebe kä nengwane aune tädi bentre kä ja känenkäre yete? b) Daniel 12:4 tä mike gare nikwe ja tötikadre kwin Bibliabätä angwane, ¿dre raba nemen bare?
MÄ TÄDRE Kä Bä Nuäre yete ye bämike ja töite. Mätä nüke ngwäte dekä aune jata nemen ruin kwin mäi aune kätä juto mäbätä. Mä ñaka ja tarenike, bren ñaka niena mäbätä. Mä ngrabare tä kwin jökrä. Mä ñaka di nekä, sribi mäkwe tä kä mike juto mäbätä, ja ketamuko kwati tä mäkwe aune kukwe mada ñaka mä töi nike. Gobran Ngöbökwe yete jondron jökrä ye raba nemen mäkwe. Kristo Jesús, kädekani Reire käkwe jondron kwin nuaindi nitre kä tibienbätä kräke aune nitre ye tötikai kwe Jehová kukwei yebätä.
2 Nitre Jehová mikaka täte metre käkwe nitre tötikai kä jökräbiti tibien angwane Jehová täi bentre. Kirabe nükebe kä nengwane Niara bätä Monso kwe tä nitre niara mikaka täte metre yebe. Jesús jämi niken kä kwinbiti ye känenkri niebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei niara tädi bentre (ñäkädre Mateo 28:19, 20 yebätä). Kä 2,500 nikanina ta ye ngwane Ngöbökwe kukwe ye tikamana Babilonia kira yekänti, nikwe kukwe ye mikadre gare jai angwane nikwe tödekai bäri kukwe käbämikani yei. Nita nüne “kä krüte näire” yebätä Daniel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe ne tikani: “Nitre kwati rabai kukwe metre ye känene, aune kukwe metre ye ririai bäri” (Dan. 12:4). Nita kukwe mike gare kwin jai ye meden kukwe “känene” nieta aune kukwe ye kite kukwe hebreore yekri. Nitre käkwe ja tötikai kwin Bibliabätä yei Kukwe metre Ngöbökwe rabai gare. Arato, kukwe rabai bare niebare yekänti mikani gare kukwe ütiäte ye rabai nitre kwati yekwe, aune kukwe ye ririai bäri, ye medenbätä rabai nuäre känändre. Kukwe rabai bare niebare yebätä nikwe ja tötikai angwane rabai gare nie Jesús tä nitre ja tötikaka ben kä nengwane, bätä Jehová di tärä kukwe käbämikani kwe mikakäre nemen bare jökrä.
“KUKWE METRE” NAMANI GARE
3. ¿Apóstol jökrä krütani ye bitikäre dre namani bare “kukwe metre” yebätä?
3 Nitre jatai kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere ye niebare känenkri, apóstol jökrä krütani ye bitikäre kukwe ye erere jatani nakainkä bäri (Hech. 20:28-30; 2 Tes. 2:1-3). Siklo keta kabre “kukwe metre” ñaka ririabare, nitre nämene ja bien kristiano, akwa kukwe metre ñaka nämene gare ietre. Niaratre nämene tö ngwen kukwe Ngöbökwe yei ye nämene niere, akwa nitre ji ngwanka niaratre käne nämene kukwe ngwarbe driere, niaratre nämene “kukwe [...] üai kämenkwe” driere aune ñaka nämene Ngöbö käikitekä (1 Tim. 4:1). Niaratre nämene nitre jie ngwen kä drünente kukwe ja üairebiti. Ngöbö abokän ngöbö nimä ngöböre itibe, ja nire nikwe ye ñaka tä krüte bätä nitre tä krüte ye ngwane tä niken ja tare nike kä ñukwäre te kukwe ye drie nämene kwetre.
4. ¿Kä 1870 ye ngwane nitre kristiano braibe jatani “kukwe metre” ye mike gare ño jai?
4 “Kukwe rabadi nakenkä taretare krübäte” ye känenkri kä nikani gre ketebu ta, angwane kä 1870 nitre kristiano braibe nünanka Pensilvania (Estados Unidos) käkwe ja ükaninkrö ja tötikakäre Bibliabätä “kukwe metre” mikakäre gare jai (2 Tim.3:1). Niaratre ja kädekani nitre Ja tötikaka Bibliabätä, Jesukwe niebare “nitre bikaka töbtä krikri” yekän Ngöbökwe ja kukwei ükadi, akwa niaratre ñaka nämene nitre ye ngätäite (Mat. 11:25). Niaratre töi nämene bobre aune tö namani Ngöbö kukwei mikai bökän täte. Kukwe Ngöbökwe namani tuin ütiäte ietre, töbikabare kwin kwetre ja tötikakäre aune blitakärebätä. Texto keteitire keteitire ye mikani ñärärä kwin kwetre, aune nitre ruäre käkwe kukwe tikani kukwe ye arabebätä, yebätä ja tötikabare kwetre arato. Siklo keta kabre te kukwe metre nämene ükani ye jatani nüke gare bätärekä bätärekä nitre Ja tötikaka Bibliabätä yei.
5. ¿Täräkwata keta kabre kädeka nämene The Old Theology (Antigua teología) ye ñokäre sribebare?
5 Kukwe nämene nüke gare nitre Ja tötikaka Bibliabätä yei ye ngwane kä nämene juto niaratre yebätä, niaratre nämene kukwe mrä mike gare, akwa ye ñan aibätä ja namani ruin bäri ietre (1 Cor. 8:1). Täräkwata keta kabre kädeka nämene The Old Theology (Antigua teología) niaratre sribebare, ne kwe nitre ñäkäkä täräkwata yebätä yei kukwe metre Bibliabätä rükadre gare. Täräkwata sribebare kena yebätä “kukwe mikani gare ja tötikakäre Bibliabätä, ne kwe kukwe ngwarbe drie nämene ye nitre käkwe tuanemetre aune kukwe metre ni Däkienkwe bätä nitre apóstol yekwe ye rabadreta gare” (The Old Theology, número 1, abril 1889, página 32).
6, 7. a) ¿Kä 1870 yete ja känenkäre Jehovata kukwe meden metre mike gare nie? b) ¿Kukwe meden metre namani gare mäi abokän namani tuin kwin mäi?
6 Kä nikanina gre ketarike biti bäri angwane kukwe keta kabre kwin jatani nüke gare. * Ni ñaka nainte kukwe metre ye käne aune raba nüke gare kwin nie. Kukwe metre ye tä ni mike kwäre, ni mike nüne kwin, tä kä mike juto nibätä aune tä ni mike tö ngwen kukwe kwin yei. Jehová töita kwin aune niara töita ño kä tibien kräke tä mike gare nie. Sribi meden mikani Jesús kisete, ñokäre nünanbare kwe kä tibienbätä, ñobätä murie ketani, aune tä dre nuainne kä nengwane ye tä driere nie arato. Ñobätä Ngöböta kukwe käme tuenmetre nakainkä, ñobätä nita krüte, nikwe oradre ño aune ni raba nüne ño kä jutobiti kukwe metre ye tä mike gare nie.
7 Kukwe rabai bare niebare ye nämene “üka[ni]” kä kwati krubäte te, akwa kä nengwane nüke gare kwin nie aune tä nemen bare kä krüte nete (Dan. 12:9). Kukwe jökrä ye kädrieta Bibliabätä, akwa tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesubätä aune tärä Revelación yete raba kwen bäri nie. Jesús namani reire, rü namani bare kä kwinbiti aune Satana kitani timo ye ni ñaka tuani ja okwäbiti, akwa Jehovakwe mikani gare nie (Apoc. 12:7-12). Kukweta “nakenkä taretare krübäte”, ñodre, rü nuainta, dobo kri tä nakainkä, bren keta kabre, mrö nikata, aune nitre kwati töi käme, kukwe jökrä ye nita tuin kä nengwane aune ye kätä dre mike gare ye Ngöböta mike gare nie (2 Tim. 3:1-5; Luc. 21:10, 11).
8. ¿Nita nire käikitekä kukweta nüke gare nie aune nita tuin yebätä?
8 Kukwe niebare Jesukwe ye nibira tuin nie, niarakwe niebare: “Tita sribi kuin nuene bätäkä ngwarbe, ye abko munta tuen ja okwä jenbti, ye munkwe käi ngwian nuäre kri jabtä, ñobtä ñan angwane sribi kri ñan tuabare tuata munkwe, ye abko nitre Ngöbö kukwei niekä kirakira amne jrei kwati kirakira tö namani tuai, akwa tuani ñakare kwetre. Erere arato, ti kukwei nuata munkwe, ye niaratre tö namani kukwei nuai, akwa erere kukwei nuani ñakare kwetre” (Luc. 10:23, 24). Ni ja tötikaka Jesube ye Jehovata tuenmetre kukwe ye kukwe nuin aune tuin, yebätä nita niara käikitekä aune “Ngöbö Üai [ni] Die Mikaka” tä ni ji ngwen “kukwe era metre jire jökrä” ye kokwäre, yebätä nita debe bien ie (ñäkädre Juan 16:7, 13 yebätä). Nikwe kukwe metre ye mikadre tuin ütiäte jai aune töi kwinbiti driedre nitre madai arato.
“KUKWE METRE” YE NITRE KWATI TÄ KAIN NGÄBITI
9. ¿Kä 1881 täräkwata sribebare ye käkwe nitre nübaibare dre nuainne?
9 Täräkwata Ni Mikaka Mokre sribebare kena ye bitikäre kä jämi niken kubu ta, abril kä 1881 angwane täräkwata ye arabebätä nitre mil ribebare kukwe driekäre. Täräkwata ye nämene niere: “Nire abokän raba kä denkä jai kukwe ni Däkienkwe driekäre yei nunta niere [...] krörö: mun raba angwane mun rika juta krikri o kia yete, ni colportores o ni kukwe driekä erere, aune nitre kristiano töi bökän ye munkwe känä kä jökrä känti, niaratre tä Ngöbö tarere, akwa kukwe ñaka gare krubäte ietre; ni Rün kä kwinbiti töi kwin krubäte aune Kukwei bä nuäre ye munkwe drie ietre”.
10. ¿Nitre mil kukwe driekä köbö täte ribebare ye ngwane nitre mada kukwe ye kani ngäbiti ño?
10 Kukwe yebiti namani gare nitre Ja tötikaka Bibliabätä yei ni kristiano rabadre kukwe kwin driere. Nitre mil kukwe driekä köbö täte ribebare ye namani kwin krubäte, ñobätä ñan aune köbö ye ngwane nitre braibe aibe nämene ja ükökrö gätäte. Akwa, täräkwata kia aune täräkwata mada yebätä ñäkäbare nitre kwati ie angwane kukwe metre ye nükani gare ietre aune kani ngäbiti kwetre kä jutobiti. Ñodre, täräkwata Ni Mikaka Mokre bätä täräkwata mada abokän nitre Ja tötika Bibliabätä käkwe sribebare, yebätä ni nünanka Londres käkwe ñäkäbare aune ye bitikäre kä 1882 kukwe ne tikani kwe: “Tikwe kukwe driedre ño ne kwe sribi deme Ngöbökwe mikani nuaindre ye mun raba mike gare metre tie”.
11, 12. a) ¿Ñobätä nikwe niedre nitre colportores töi nämene ni erere? b) ¿Nitre colportores nämene nitre “ükete” o konkrekasion ükete ño?
11 Kä 1885 ye ngwane nitre Ja tötikaka Bibliabätä nämene 300, niaratre nämene sribi colportores nuainne (ni täräkwata döräikä). Nitre kukwe driekä köbö täte ye töi nämene ni erere, niaratre nämene ni mada mike ja tötike Jesukristobe. Akwa, niaratre nämene nuainne bä jene. Kä nengwane nita ni itire itire tötike Bibliabätä aune nita nübaire ja ükökrö konkrekasionte. Nitre colportores abokän nämene tärä döräire aune nitre tö nämene kukwe mikai gare jai, angwane niaratre nämene nitre ye ükökrö tötikakäre gwairebe Bibliabätä. Niaratre ñaka nämene ni itire itire tötike kaibe Bibliabätä, niaratre nämene konkrekasion “ükete” bengwairebe.
12 Ñodre, kä 1907 ye ngwane nitre colportores ruäre käkwe ja töi mikani niken juta ruäre te, ne kwe nire nire kwe täräkwata La Aurora del Milenio (kädeka nämene Estudios de las Escrituras) nämene ye känene. Täräkwata Ni Mikaka Mokre käkwe mikani gare: “Nitre tö namani kukwe mikai gare jai ye ükaninkrö keteitibe aune gätä nuainbare bentre ju kwetre yekänti. Ngöbö töita ño ni kräke ye Colportor käkwe mikani gare bämän köböiti te dekä nememe dere aune dominko mada yebätä nitre ye nübaibare gätä nuainne jankunu”. Kä 1911 ye ngwane kukwe ye kwitani. Ni gre ketebu biti ni jätäbiti kwä kwä kukwe driekä ni ni tuabitikä erere, käkwe kukwe ni jökrä kräke kädriebare kä Estados Unidos aune Canadá yekänti, aune nitre nämene nüke yete ye tö nämene kukwe mikai gare jai, ye ngwane nitre kukwe kädriekä yei nämene ja kä bien aune nämene nüne medente ye nämene mike gare ietre. Nitre ye nübai nämene ja ükökrö ju jene jene te aune kukwe “ükate” nämene tötikakäre. Kä 1914 ye ngwane kä jökräbiti tibien konkrekasion 1.200 nämene nitre Ja tötika Bibliabätä yekwe.
13. ¿“Kukwe metre” tä nirien bäri kä nengwane ye tuin ño mäi?
13 Kä nengwane konkrekasion 109.400 niena kä jökräbiti tibien aune yete nitre 895.800 tä sribi prekursor nuainne. Nitre ocho millones bäsi tä “kukwe metre” kain ngäbiti aune ye ererebätä tätre ja ngwen (ñäkädre Isaías 60:22 yebätä). * Kukwe ye kwin krubäte, ñobätä ñan aune Jesukwe niebare “ni jökrä mätä rabadi kri” nitre ja tötikaka kwe yebätä, aune nitre rabai ja mike niaratre rüere käkwe kitai ngite aune murie ketai niara kä ngwanbätä (Luc. 21:12-17). Satana, chokalitre aune nitre kä nebätä tätre ja mike nitre Jehová mikaka täte ye rüere, akwa yebiti ta niaratre tä nitre tötike, ne kwe rabadre näin Jesús jiebiti ye tä nemen bare kwin ietre. Kä nengwane, kukwe drieta “kä jökräbti temen”, känsenta, kä tibo känti aune kä mente krubäte yekänti (Mat. 24:14). Ngöbökwe ñaka niaratre dimikadre akräke ñan rabadre bare ietre.
“KUKWE METRE” TÄ NIRIEN KRUBÄTE
14. ¿Täräkwata sribeta ye köböire “kukwe metre” ye tä nirien ño?
14 Nitre kwati tä kukwe kwin driere aune täräkwata sribeta ye köböire “kukwe metre” tä nirien krubäte. Sö julio kä 1879 ye ngwane nitre Ja tötika Bibliabätä jatani täräkwata ne sribere, kena kädekani kwetre Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence (La Torre del Vigía de Sión y Heraldo de la Presencia de Cristo). Täräkwata ye sribebare käne kwetre 6.000 kukwe inglere yebiti. Kä nämene 27 Charles Taze Russell yebiti angwane dianinkä sribi ye jie ngwankäre, aune nitre nirike Ja tötikaka Bibliabätä ünä kukwe ja üairebiti nämene niara dimike arato. Kä nengwane, täräkwata Ni Mikaka Mokre sribeta kukwe 195 jene jenebiti. Täräkwata ne döräita bäri täräkwata mada yebiti ta kä jökräbiti tibien, sribeta 42.182.000. Täräkwata Ni Mikaka Mokre ye bitikäre ¡Despertad! döräita bäri, sribeta 41.042.000 kukwe 84 jene jenebiti. Arato, kä kwatire kwatire te Biblia aune tärä mada mada sribeta 100 millones näre.
15. ¿Tärä sribeta ye ütiä bianta ño?
15 Ngwian bianta ja töi jeñebiti sribi kri nuainta ye ütiä biankäre (ñäkädre Mateo 10:8 yebätä). Imprenta, täräkwata, tinta, bätä jondron mada mada ribeta sribi ye nuainkäre ye kräke ngwian kitakata krubäte ye gare nitre kwati yei, ye medenbätä nitre ye töi ñan tä nemen krütare. Ja mräkä jondron kökaka juta mada mada te tä niere krörö: “Nitre jondron rürübäinkä tä niken imprenta nunkwe mike ñärärä angwane jondron mrä sribeta kä nengwane yebiti nunta sribi nuainne aune ju känti Sribi Ngöbökwe nuainta ye kräke ngwian bianta ja töi jeñebiti ye nieta ietre, angwane ye ñaka tä nemen tuin era ietre. Arato, monsotre bati kwati tä sribire kä jutobiti Betelte ye abokän tä nemen tuin kwin ietre”.
KUKWE NGÖBÖKWE RABAI GARE KÄ JÖKRÄBITI TIBIEN
16. ¿“Kukwe metre” tä nirien ye köböire dre tä nemen bare?
16 “Kukwe metre” ye tä nirien krubäte köböire kukwe kwin rabai bare. Ngöbö “tö ni jökrä diaintari amne, kukwe era metre Jesubtä rabadre gare ni jökräye” (1 Tim. 2:3, 4). Kukwe metre rabadre gare nitre madai ne kwe niara mikadre täte niarata ribere ye erere aune kukwe kwin rabadre kwetre ie niara tö. Jehovakwe “kukwe metre” mikani gare ye köböire niarakwe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ükaninkrö. Niarata “ni bätäkä ngwarbe amne ni kukwe bätäkä ngwarbe [...] erere arato ni nünanka juta bätäkä ngwarbe” ükökrö “kwati kwati krübäte” nünankäre kärekäre Kä tibienbätä (Apoc. 7:9).
17. ¿Kukwe metre tä nirien krubäte ye kätä dre mike gare?
17 Kä nikanina gre ketarike biti grebiti kwä jätä ta angwane kukwe metre jatani nirien, ne kätä mike gare Ngöbö bätä Rei Jesukristo kädekani ye tätre nitre kristiano dimike, jie ngwen, kriemike, ükete aune tötike. Arato, nitre kwati tä nemen bäri kukwebätä ye kätä mike gare Jehovakwe kukwe käbämikani ye erere mikai nemen bare kwe. “Kukwe Jehovakwe ye rabai gare kä jökräbiti tibien ñö mrenbiti ye kwrere.” (Is. 11:9.) ¡Kukwe kwin krubäte rabai ni jökrä kwe!
[Nota]
^ párr. 6 DVD Los testigos de Jehová: una historia de fe viva. Parte 1: Salen de la oscuridad bätä Los testigos de Jehová: una historia de fe viva. Parte 2: Dejan brillar su luz ye tuadre.
^ párr. 13 Tärä Las profecías de Isaías, una luz para toda la humanidad II, página 320 mikadre ñärärä.
[Kukwe ngwantarita]
[Jondron üai bämikani página 6]
Nitre Ja tötika Bibliabätä töi nämene bobre aune tö namani kukwe Ngöbökwe mikai bökän täte
[Jondron üai bämikani página 7]
Nita “kukwe metre” mike gare ye tuin ütiäte Jehovai
