Jehovata juta kwe ükökrö keteitibe
Jehovata juta kwe ükökrö keteitibe
“Nitre brare, meritre, monsotre kia bätä nitre menteni tä nüne ju mäkwe yete ye mäkwe ükakrö.” (DEUT. 31:12)
¿MÄ RABA DRE NIERE?
¿Ñobätä ni raba niere gätä kri nuainta juta Jehovakwe ye ütiäte krubäte?
¿Nitre israel nämene dre dre nuainne nänkäre Jerusalén yete?
¿Ñobätä ni ñaka gätä kri juandre jire chi ja bäre?
1, 2. ¿Gätä kri nuainta yebätä kukwe meden mikai gare?
KÄ NIKANINA kwati ta nitre testiko Jehovakwe tä gätä kri köbömä aune gätä kri känti nitre juta madate nübaita ye nuainne. Ni tärä kwen gätä ütiäte yebätä. Gätä kri keta kabre nuainbarera yebätä ni janamene bati bobu.
2 Kirabe juta Ngöbökwe nämene gätä kri deme nuainne. Gätä kri nuainta kä nengwane ye kädriei, aune gätä kri nuain nämene kirabe ye erere nuainta ño kä nengwane, bätä ni kwandre gätä yebätä ye ñobätä ütiäte ye rabai gare nie arato (Sal. 44:1; Rom. 15:4).
GÄTÄ KRI NUAINBARE KIRABE AUNE NUAINTA NI NÄIRE YE ÜTIÄTE KRUBÄTE
3. a) ¿Juta Jehovakwe gätä kri nuainbare kena ye ngwane kukwe meden namani bare? b) ¿Nitre israelita ükakrö nämene ño?
3 Juta Ngöbökwe gätä kri nuainbare kena ye ngwane ja ükaninkrö kwetre ngutuä Sinaí yekänti, aune yete Ngöbökwe niaratre tötikani kukwe kwe yebätä. Gätä ye namani bäri ütiäte. Jehová die krubäte ye bämikani kwe nitre israel yei, aune niaratre käkwe kukwe meden mikadre täte ye biani kwe Moisés ie. Köbö ye niaratre ñaka käi kwitaninkä jabiti (Éx. 19:2-9, 16-19; ñäkädre Éxodo 20:18; Deuteronomio 4:9, 10 yebätä). Köbö yete ja känenkäre kukwe mada ükaninte, ne kwe nitre israel rabadre ja mäke Ngöböbe. Gätä nuainbare ngutuä Sinaí yekänti, ye bitikäre Moisés rabadre juta Ngöbökwe ükökrö ño ye Jehovakwe niebare ie: Moisés rabadre trompeta krobu sribere ngwiane ne kwe “nitre jökrä” rikadre ja ükökrö “ju känti nitre nämene ja ükökrö yete” (Núm. 10:1-4). ¡Kä namani juto krubäte nitre yebätä!
4, 5. ¿Moisés aune Josué käkwe gätä kri nuainbare ye ñobätä namani ütiäte?
4 Nitre israel nänbare kä nötare yebiti kä gre ketebu te angwane, Moisekwe niaratre ükaninkrö. Israel nämene juta mrä Ngöbökwe, ye medenbätä gätä ye namani ütiäte kräketre. Kä namanina no niaratre käne nänkäre Kä Käbämikani ietre yekänti, ye medenbätä Jehovakwe dre nuainbare aune dre nuaindi niaratre kräke ye Moisekwe mikadreta törö ietre ye namani ütiäte krubäte (Deut. 29:1-15; 30:15-20; 31:30).
5 Ni raba niere gätä kri yete Moisekwe niebare juta yei, niaratre rabadre ja ükökrö käre ja tötikakäre Ngöbö kukwei yebätä. Kä nämene niken kwä kükü ta ye ngwane nitre judío nämene sabado käi ngwen juto jabätä, aune bieta Cabaña nuain nämene kwetre ye ngwane Jehová nämene niere nitre brare, meritre aune nitre menteni abokän nämene nüne juta Israel yete rabadre ja ükökrö kä kita nämene kwe yekänti. ¿Ñokäre? Biblia tä mike gare: “Ne kwe kukwe nuadre kwetre aune kukwe rabadre gare ietre ñobätä ñan aune rabadre Jehová Ngöbö munkwe jürä ngwen jabätä aune kukwe ükaninte ye erere rabadre mike täte” (ñäkädre Deuteronomio 31:1, 10-12 yebätä). Israel namani juta Ngöbökwe erere angwane nämene gare ietre niaratre rabadre ja ükökrö Ngöbö töi nämene ño ye mikakäre gare jai aune ja tötikakäre Ngöbö kukwei yebätä. Niaratre namani Kä Käbämikani ietre yekänti angwane, nitre ñaka Ngöbö mike täte nämene kä ye bäre ta, akwa Josué käkwe nitre israelita ükaninkrö dimikakäre ne kwe Jehová mikadre täte jankunu kwetre. Aune niaratre Jehová mikai täte ye käbämikani kwetre (Jos. 23:1, 2; 24:1, 15, 21-24).
6, 7. ¿Nitre testiko Jehovakwe jatani gätä kri nuainne ye ñobätä namani ütiäte krubäte?
6 Kä nengwane nitre Jehová mikaka täte tä gätä kri ütiäte nuainne aune kukwe ruäre Bibliabätä mikata gare bäri kwin nie gätä yebätä (Prov. 4:18). Rübare kri kena, ye bitikäre Nitre ja Tötikaka Bibliabätä käkwe gätä kri nuainbare kena kä 1919 Cedar Point (Ohio, Estados Unidos). Gätä yete nitre mil kwä kükü nükani aune nitre ye nübaibare kukwe driere. Kä ye arabe känti gätä kri nuainbare kä 1922, abokän nuabare köbö köbö ökän, yete Joseph F. Rutherford nitre töi mikani kukwe driere bäri aune kukwe ne niebare kwe nitre ja ükaninkrö yei: “Munkwe ja ngwan metre ni testiko erametre ni Däkienkwe ye erere. Munkwe nän jankunu ja käne nememe Babilonia juandre ngwarbe jökrä ye ngwane. Munkwe kukwe Ngöbökwe mika gare kä jökrä känti aune ni jökrä ie. Jehová ye abokän Ngöbö metre aune Jesukristo ye niena Reire rei mada mada yebiti ta, aune niena Däkien krikri däkiene ye rabadre gare kä jökräbiti tibien. Köbö ne ütiäte krubäte. ¡Rei niena gobrane! Mun dianinkä kukwe ye niekäre nitre madai. Ye medenbätä, munkwe mika gare, munkwe kädrie, munkwe blita Rei bätä gobran kwe yebätä”. Nitre nämene yete aune nitre Ngöbö mikaka täte kä jökräbiti tibien käkwe kä jutobiti kukwe ye kani ngäbiti.
7 Kä 1931, Columbus (Ohio) yekänti Nitre ja Tötikaka Bibliabätä kä jutobiti ja kädekani kwetre testiko Jehovakwe. Kä 1935, kä Washington yekänti ja mräkä Rutherford käkwe mikani gare nire abokän nitre “kwati” abokän tärä Apocalipsis yete mikata tuare “nünaninkä kürä gobrankrä Ngöbökwe ken amne ni Kordero kwrere ye ngwärekri” (Apoc. 7:9-17). Kä 1942 rü kri nuain nämene bobukäre, ye ngwane Nathan H. Knorr käkwe kukwe ne kädriebare: “Kä jäme... ¿nuadi kärekäre?”, kukwe kädriebare yebiti mikani gare nire abokän “jändrän kri krübäte kwrere bä tain” kädrieta kapitulo 17 tärä Apocalipsis yebätä aune rü kri ye rikadre ta angwane kukwe driedre bäri niebare kwe.
8, 9. ¿Ñobätä gätä kri ruäre nuainbare ye kä mikani juto ja mräkätrebätä?
8 Kä 1946 gätä kri nuainbare Cleveland (Ohio) yekänti, gätä ye kädekani “Kä ngwen juto jabätä juta Ngöbökwe”, aune ja mräkä Knorr käkwe blitabare “Ju sribedre aune ükadrete bäri kri” yebätä. Nitre jökrä nämene yete, yebätä kukwe ye matabare kwin aune ni iti käkwe kukwe ne tikabare: “Köbö deu yete, ja mräkä Knorr kukwe kädrieba plataforma yekänti aune ti nämä niara trökri. Ju mada sribedi aune jondron mada nämä Betel Brooklyn, yebätä niara nämä blite, aune nitre nämä ja ükaninkrö yete ye bati bobu kise metaba kukwe niebare kwe yebätä. Kä nämä ño nitre ja ükaninkrö ye ngwärebätä ye ñaka rababa tuin tie plataforma yekänti, akwa kä nämä juto niaratre yebätä”. Arato, gätä kri känti nitre juta madate nübaita ye nuainbare kä 1950 Nueva York yekanti aune Biblia Traducción del Nuevo Mundo de las Escrituras Griegas Cristianas ye biani nitre nämene yei, Biblia yebätä Ngöbö kä rikadre medente yekänti nämä mikani (Jer. 16:21).
9 Ja mräkätre Testiko ja ngwanka metre täte yei kukwe Ngöbökwe ñäkäi nämene aune rüe nämene nakainkä, akwa Jehovakwe niaratre ükaninkrö gätä kri nuainkäre ye matani kwin niaratre yebätä. Ñodre, Alemania, Adolf Hitler käkwe nitre testiko Jehovakwe ye gaite jökrä niebare kwe. Kä Núremberg, yekänti ni ye nämene ja ükökrö nitre rükä kwe yebe. Akwa, kä 1955 nitre Testiko 107.000 ja ükaninkrö gätä kri nuainkäre kä ye arabe känti. ¡Nitre kwati nämene yete ye okwä ñöi namani nen! Kä Polonia yete gätä nuainbare bämä kä 1989, gätä ye kädekani “Kukwe Ngöbökwe erere nuaindre”. Nitre 166.518 nämene yete, ye jatani Unión Soviética, Checoslovaquia bätä juta Europa del Este yekänti. Ja mräkätre ye ruäre nämene ja ükökrö ja mräkä ni jätäbiti nirike o ja mräkä ni gre yebe. Gätä kri känti nitre juta madate nübaita ye nuainbare kä 1993 Kiev (Ucrania) yekänti, gätä ye kädekani “Ngöböta ni tötike”. Nitre 7.402 ja ngökani ñöte gätä yete ye käkwe kä mikani juto nitre jökräbätä, ¡gätä ye namani bäri ütiäte niaratre kräke! (Is. 60:22; Ageo 2:7.)
10. ¿Gätä kri meden ñaka käi nikwitekä mäbiti, aune ñobätä?
10 Mä tärä nemen gätä kri o gätä kri känti nitre juta madate nübaita, ye ñaka raba käi nikwitekä mäbiti. Ñodre, gätä kri känti mä janamene kena o gätä känti mäkwe ja ngökani ñöte ye namani ütiäte mä kräke. ¡Mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti! (Sal. 42:4.)
KÄ KWÄTIRE KWATIRE TE KUKWE KWIN NÄMENE NEMEN BARE
11. ¿Ngöbökwe bieta meden ükaninte abokän nitre israel käkwe nuaindre?
11 Jehovakwe niebare nitre israel rabadre niken juta Jerusalén yete kä kwatire kwatire bieta ketamä yebätä: bieta Ban ñaka Mritani Levadurabe, bieta Semana (yebiti kädekani Pentecostés) bätä bieta Cabañas ye nuainkäre. Kukwe biani Moiseye yete kukwe ne ükaninte: “Nitre brare jökrä juta yete rikadre bämä kä kwatire kwatire te ni Däkien Jehová ye ngwärekri” (Éx. 23:14-17). Nitre ja mräkäre nämene niken bieta yebätä, ñobätä ñan aune ye nämene kukwe kwin mike nemen bare niaratre yebätä ye nämene gare ietre (1 Sam. 1:1-7; Luc. 2:41, 42).
12, 13. ¿Nitre ja mräkäre nämene kukwe meden ükete nänkäre kä kwatire kwatire te bieta yebätä?
12 Israel yete nitre ja mräkäre nämene niken bieta yebätä angwane nämene kukwe ükete ja kräke. José aune María nändre 100 kilómetros (60 millas) Nazaret yete nememe Jerusalén. Nikwe nändre kä ye näire monso kia ben angwane, ¿ye nuäre raba ruin mäi? Jesús nämene chi ngwane namani Jerusalente kädrieta Bibliabätä ye kätä mike gare nitre ja mräkäre bätä nitre ja ketamuko nämene niken gwairebe bieta ye kokwäre. Niaratre nändre gwairebe, mrö riadre nitre kwati kräke, ja dükadre kä medenkänti ye ñaka nämene gare ietre ye abokän namani tuin ño ietre ye bämike ja töite. Kä yete niaratre nämene nemen jäme, ye medenbätä monso bati kä kwäjätä biti kubu ie kä biani nänkäre kaibe. Bieta aune kukwe mada nuain nämene yete ye nämene nemen monsotre bati töite (Luc. 2:44-46).
13 Nitre israel kwati nämene nüne kä madakänti. Aisete, nitre nämene niken bieta yebätä ye nämene kite kä jene jene känti. Kä 33 Pentecostés nitre judío aune nitre menteni käkwe ja mikani kukwe mika nämene täte nitre Judeakwe yebätä, ye nükani juta Jerusalente, nitre ye jatani kä Italia, Libia, Creta, Asia Menor bätä Mesopotamia yekänti (Hech. 2:5-11; 20:16).
14. ¿Nitre israel nämene niken bietabätä kä kwatire kwatire te angwane dre kwin nämene nemen kwetre?
14 Nitre israel nämene niken bieta yebätä ye nämene Ngöbö mike täte gwairebe nitre madabe ye nämene tuin bäri ütiäte ietre. ¿Ja nämene ruin ño ietre? Jehovakwe kukwe ükaninte bieta Cabaña kräke raba kukwe ye mike gare nie: “Bieta ye käi rabadre juto mäbätä, mä ngobo, mä ngängän, sribikä mä kräke, nitre levita, nitre menteni, nitre uli aune meri kän brare krütani tä mä gwirete yebätä arato. Köbö kükü te bieta ye nuaindi Jehová Ngöbö mäkwe kräke Jehovakwe kä dianinkä yekänti, aune Jehová Ngöbö mäkwe käkwe jondron kwin mikai nemen bare sribi nuainta mäkwe yebätä aune kä rabai juto mäbätä” (Deut. 16:14, 15; ñäkädre Mateo 5:3 yebätä).
GÄTÄ KRI MIKADRE TUIN ÜTIÄTE JAI
15, 16. ¿Mä tärä kukwe meden nuainne nänkäre gätä kri yebätä? ¿Dre kwin namani mäkwe?
15 Gätä kri nuain nämene kirabe ye raba kukwe kwin driere nitre Ngöbö mikaka täte kä nengwane yei. Gätä kri nuain nämene ye ñaka nuainta ja erebe ni näire, akwa kukwe ütiäte ye drie täbe kä nengwane. Nitre israel nämene ja di ngwen ne kwe kwandre gätä yebätä, kä nengwane ye erere nuaindre arato, ne kwe kukwe kwin rabadre nikwe. Gätä kri nuain nämene aune nuainta kä nengwane ye ütiäte krubäte. Kukwe meden nita ribere ye mikata gare nie aune tä ni mike töi ngitiekä ne kwe nikwe ja mäkädrete kwin Ngöböbe. Gätä ye tä ni dimike kukwe drieta nie ye erere nuainne, tä ni dimike ne kwe nikwe ñaka ja mikadre kukwe krite aune jondron meden raba ni töi mike jäme ye mikadre ja töite nuainkäre ye tä driere nie (Sal. 122:1-4).
16 Gätä yebätä nitre tä kwen angwane kätä nemen juto bätätre. Gätä kri nuainbare kä 1946 ye ngwane kukwe ne mikani gare: “Nitre testiko Jehovakwe kwati nämä kwekebe täkäni tibien aune nitre kwati nämä kantare Jehovai ye ngö rababa dite ye käi rababa juto krubäte”. Mikani gare arato: “Nitre käkwe Ja Mikani Sribikä, yekänti nitre kwati ja töi jeñebiti ja kä biani sribi keta kabre nuainkäre, kä jutobiti sribibare kwetre ja mräkätre kräke”. ¿Mätä nemen gätä kri o gätä kri känti nitre juta madate nübaita ye ngwane kätä nemen ño mäbätä? (Sal. 110:3; Is. 42:10-12.)
17. ¿Kä nengwane gätä kri nuainta ño?
17 Gätä kri ükate nämene kirabe ye erere ñaka nuainta kä nengwane. Ñodre, gätä ye nuain nämene köbö kwä kwä te ye gare nitre Jehová mikaka täte yei. Aune kukwe kädrie nämene dekä, dere aune deu. Gätä yete nitre juan nämene kukwe driere arato. Kukwe kädrie nämene ye kömika nämene 9.00 dekä aune nämene krüte 9.00 deu. Nitre sribikä ja töi jeñebiti nämene mrö rien dekä, rare aune deu nitre nämene kwen gätä yebätä kräke. Kä nengwane abokän köbö braibe te gätä ye nuainta, nitre tä niken gätäbätä tä niken mrö ngwena jai aune ye köböire ja mräkätre mada raba ja töi mike kukwe Ngöbökwe kädrieta yebätä.
18, 19. ¿Gätä kri nuainta angwane dre tä nemen tuin kwin mäi, aune ñobätä?
18 Kukwe kädrieta gätä yebätä ye nitre kwati töta nemen kukwe nuai. “Mrö [ja üaire] tärä nebe biare” ye bianta nie gätä kri yebätä, aune ye tä kukwe Bibliabätä driere aune mike gare bäri kwin nie, bätä tärä sribeta mrä bianta gätä yete yebiti kukwe mikata gare nie arato (Mat. 24:45). Tärä ye tä nitre dimike ne kwe rabadre kukwe metre Bibliabätä tarere. Kukwe bämikata ye tä monsotre bati bätä nitre umbre mike töbike aune ja kriemike jondron kä nebätä yebätä. Nitre käkwe ja ngökai ñöte ye kräke kukwe kädrieta ye nita kukwe nuin angwane tä ni miketa töbike aune nitre mada käkwe ja ngökai ñöte ye tä kä mike juto nibätä.
19 Kirabe gätä kri nuainta Jehová mikakäre täte. Gätä kri ye tä nitre Jehová mikaka täte tötike ne kwe ja tuadre kukwe tare ben ye ngwane Ngöbö mikadre täte jankunu kwetre. Arato, tä ni mike dite kukwe ja üairebiti, tä ni dimike ja kete bäri kwin ja mräkätre madabe, tä ni töi mike ja mräkätre jökrä tarere, aune gätä yebiti Jehovata kukwe kwin mike nemen bare nibätä aune ni kriemike. Erametre, nikwe kukwe ükaite kwin ne kwe ni kwandre gätä yebätä aune ja töi mikadre kukwe kädrieta ye kukwe nuin kwin (Prov. 10:22).
[Kukwe ngwantarita]
[Jondron üai bämikani página 28]
[Jondron üai bämikani página 30]
Gätä kri känti nitre juta madate nübaita nuainbare 1950 kä Nueva York
[Jondron üai bämikani página 32]
COREA DEL SUR
[Jondron üai bämikani página 32]
MOZAMBIQUE
