“Köbö mdente amne ñänä okwä nuäi [...] abko gare ñakare munye”
“Köbö mdente amne ñänä okwä nuäi [...] abko gare ñakare munye”
“Munkwe mokre jabti, [...] ñobtä ñan angwane köbö mdente amne ñänä okwä nuäi [...] abko gare ñakare munye.” (MAT. 25:13)
¿MÄ RABA DRE NIERE?
¿Köbö ñongwane te kä ne gaite ye ñaka gare nie ye köböire kukwe meden raba nemen nikwe?
¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä ja ngwen ño mokre?
¿Ni tädre ño juto biare Kristo rükaita ye ngübakäre?
1-3. a) ¿Jesukwe kukwe ketebu bämikani ye tä kukwe meden driere nie? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän ni törba mikai gare jai?
NI ÜTIÄTE käkwe ribedre mäi mä rikadre niara ngwena karo mäkwe yete kukwe ütiäte kwe nuainkäre. Mä jämi niken ni ye tuinbiti ye känenkri mäkwe gadre gasolina chi tä karo mäkwe yebätä mä rikadre drekebe ngwarbe kökö, ¿ñan ererea? Ni ye törbadre jötrö mä tuai nüke jakänti aune rabadre nikren sekwäre nekwäre. Mä ñan rabadre nüke jötrö, ye medenbätä ni mada känändre kwe ne kwe jänrikadre. Mä rükadre tuin angwane niara rikadrera, ¿ja rabadre ruin ño mäi?
2 Töbike kukwe nebätä: Mä ye ara ni ütiäte, aune ni nimä abokän ie mätä tö ngwen mäkwe diandrekä kukwe ütiäte mäkwe nuainkäre. Dre nuaindre kwetre ye mäkwe niedre ietre aune niaratre kukwe ye kadre ngäbiti. Akwa, mä jatadreta ye ngwane nitre nibu aibe käkwe mä kukwei mikani täte. Iti abokän ñaka jire nuainbare aune rabadre jerekäbe kukwe mike jabiti. ¿Mäkwe töbikadre ño?
3 Jesukwe kukwe ye erere bämikani, niarakwe blitabare meritre deme yebätä aune ngwian kädeka nämene talento yebätä. Kukwe bämikani yebiti mikani gare kwe ñobätä kä krüte näire nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ruäre käkwe ja ngwandi mokre aune niara mikai täte metre, mada abokän ñaka nuaindi ye erere (Mat. 25:1-30). * Niarakwe nitre gobrainta Satanakwe gaite yebätä niebareta kwe: “Munkwe mokre jabti, [...] ñobtä ñan angwane köbö mdente amne ñänä okwä nuäi [...] abko gare ñakare munye” (Mat. 25:13). Kukwe ye ütiäte krubäte ni kräke kä nengwane. ¿Jesús mikadre täte aune ja ngwandre mokre ye raba ni dimike ño? ¿Nire nire tä bämike tä juto biare rabakäre nire? ¿Ni tädre mokre yekäre nikwe dre nuaindre?
JA NGWANTA MOKRE YE KÖBÖIRE KUKWE KWIN TÄ NEMEN NIKWE
4. ¿Ñobätä ni kristiano ñaka “okwäta reloj yebätä” ja ngwankäre ngwäte?
4 Kä jondron dätekäre yekänti nita sribire, o ni rikadre ja kräkäi mike bätä ni rikadre bus ngübare ye ngwane ora kitata ye erere te nikwe rikadre. Akwa sribi mada nuainta, ñodre, ni sribikä bombero o nitre sribikä nitre mada dimikakäre abokän tädre okwä kwekebe reloj yebätä, angwane kukwe tare raba nemen bare. Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane ni sribikä ye okwä ñaka tadre reloj yebätä, ñakare aune dre nuainta kwe yebätä ja töi mikadre kwe. Ye erere arato, kä krüte nibira ja ken yebätä kukwe driedre nitre diantarikäre ye abokän bäri ütiäte. Ni kristiano ñaka “okwäta reloj yebätä” ja ngwankäre ngwäte. Ora nuäi aune köbö ñongwane te Ngöbökwe kä ne mikai krüte ye ñaka rabadre gare nie ye bäri kwin ni kräke kukwe ketarikebätä.
5. ¿Köbö ñongwane te Ngöbökwe kä ne gaite ñaka gare nie ye raba ni dimike ño dreta ni brukwäte ye bämike?
5 Kena, köbö ñongwane te Ngöbökwe kä ne gaite ñaka gare nie ye köböire dreta ni brukwäte ye nita bämike. Jehovata ni mike tuin ütiäte jai, ye medenbätä ni tö niara mikai täte o ñakare ye niarata ni tuenmetre nuainne. Kä ne gaite ye ngwane ni tö rabaite nire, aune ni tö nünain kärekäre, akwa ye ñan aibebätä nita Jehová mike täte, ñakare aune Jehová tare nikwe yebätä nita nuainne (ñäkädre Salmo 37:4 yebätä). Niarata dre niere nie ye ni tö nuain aune kukwe ye kwin ni kräke ye gare nie (Is. 48:17). Kukwe bianta kwe nuaindre nie ye ñaka tribe doboko kwrere (1 Juan 5:3).
6. Jehová tare nikwe yebätä nita mike täte ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño ie aune ñobätä?
6 Ketebukäre, köbö ñongwane te Ngöbökwe kä ne gaite ñaka gare nie, ye köböire ni raba kä mike juto Jehová brukwäbätä. Ni ñaka tä Jehová mike täte ne kwe ñongwane köbö ye rükai ye rabadre gare nie o ne kwe jondron kwin biandre nie. Nita niara tarere yebätä nita mike täte, aune yebiti nita mike gare niara rüe Satana käkwe kukwe ngwarbe niebare (Job 2:4, 5; ñäkädre Proverbios 27:11 yebätä). Diablu köböite kukwe käme nuainta krubäte, akwa ni abokän tä mike gare kä jutobiti Jehová ye ni gobranka kri, arato ni ñaka tä ja mike Satana yekri.
7. ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre bäri sribire Ngöbö kräke?
7 Ketamäkäre, köbö ñongwane te Ngöbökwe kä ne gaite ñaka gare nie ye käkwe ni töi mikai ja di ngwen sribire bäri kräke. Kä nengwane, nitre ruäre tä nütüre Ngöbö ñaka tärä jire, akwa kukwe tare krubäte rabai bare kä nebätä ye jürä ngwanta kwetre jabätä. Ye medenbätä tätre niere: “Ari mröröre, ari tomana ñain, ñobätä ñakare aune ni [krütai] jetebe” (1 Cor. 15:32, NGT). Akwa, kä jürä ñaka nibätä. Ni ñaka tä kä mikekä nitre mada yebätä aune ni ñaka töita jabebätä (Prov. 18:1). Ñakare aune ja töi jeñebiti nita kä denkä jai kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye mikakäre gare, aune nita nuainne ja di aune jondron mada mada nikwe yebiti (ñäkädre Mateo 16:24 yebätä). Ni töta nemen Ngöbö mikai täte aune nitre mada dimike niara mike gare jai.
8. ¿Kukwe meden nakaninkä nieta Bibliabätä abokän tä mike gare ni rabadre tö ngwen Jehovai aune Kukwe kwe yei?
8 Ketabokäkäre, köbö ñongwane te Ngöbökwe kä ne gaite ñaka gare nie ye käkwe ni dimikai tö ngwen täte Jehovai aune niara Kukwei ye erere nuainne. Ni ngite yebätä ruärekänti nita nemen tö ngwen akwle jai. Pablokwe kukwe ne niebare ni kristiano jökrä ie: “Nire nire [...] ie ja nena ruen dite [...] ne abko käkwe ja ngibia kuin amne ja ñan tuametre nötadre temen kwe”. 1 Cor. 10:8, 11, 12).
Josué jämi nemen juta Ngöbökwe ye ngwena Kä Käbämikani ietre, ye ngwane Jehovakwe nitre israel 23.000 ja mikani ngite ye ñaka kani ngäbiti. Pablokwe niebare: “Kukwe [...] ne nämane tikani kira Ngöbö Kukweibtä [...] aisete kukwe nakaninkä jökrä kore [...] ja töikrä nie, yebtä nikwe töbikadre ja käne” (9. ¿Kukwe tare ben ja tuata ye tä ni töi mike ño aune ni dimike nökrö Ngöbö ken?
9 Ketarikekäre, köbö ñongwane te Ngöbökwe kä ne gaite ye ñaka gare nie ye käkwe ni töi mikai töbike kwin Ngöbö töi ye erere (ñäkädre Salmo 119:71 yebätä). Erametre, nita nüne kä krüte te aune “kukwe[ta] nakenkä taretare krübäte” (2 Tim. 3:1-5). Nitre gobrainta Satanakwe ye bäsi jökrä brukwäta ni kräke, aisete niaratre raba ja mike ni rüere kukwe mikata täte nikwe yebätä (Juan 15:19; 16:2). Kukwe rakadrekä nibätä, akwa nita ja töi mike bobre aune nita ja jie ngwamana kukwe Ngöbökwe yei ye ngwane tödeka nikwe rabai bäri dite. Nikwe ñaka ja di ngwain nekä aune ni rökrai bäri Jehová ken (Sant. 1:2-4; 4:8).
10. ¿Ñobätä ruärekänti kätä niken jötrö ta?
10 Köbö raba niken jötrö ta o ruäre ngwane tä ngrötöte tä nemen ruin nie. Nita ja töi mike jondron nuainne ye ngwane reloj käita nikwitekä nibiti aune tä nemen ruin nie kätä niken jötrö ta. Ye erere arato, nikwe ja töi mikai sribi ütiäte Jehovakwe mikani ni kisete yebätä angwane, köbö medente aune ñongwane kä krütai ye ñan gadi nikwe. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti töita ye erere. Jesús namani reire kä 1914 ye bitikäre dre namani bare ye ani mike gare jai. Niaratre ruäre bämikani nämene juto biare, akwa ruäre abokän ñaka nämene juto biare.
NITRE DIANINKÄ TÄ BÄMIKE TÄ JUTO BIARE
11. Kä 1914 ye bitikäre, ¿ñobätä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti namani nütüre Jesús namani ngrötöte?
11 Jesukwe kukwe bämikani yebätä ani bliteta. Meritre deme aune nitre sribikä yei rabadre gare ñongwane sribi bökänkä rükadreta, akräke niaratre ñaka ja ngwandre mokre. Akwa ñan nämene gare ietre yebätä rabadre käre mokre. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei nämene gare kä 1914 ye nämene ütiäte, akwa kukwe keta kabre ñan nämene gare kwin ietre. Kä ye nükani aune kukwe ñaka namani bare ye ngwane ruäre namani nütüre Jesús namani ngrötöte. Kä nikani ta, ye bitikäre ja mräkä käkwe mikani gare: “Bämän kena sö octubre [1914] yete nun näin kä kwinbiti nun ruäre nämä nütüre”.
12. ¿Nitre dianinkä ye käkwe bämikani ño niaratre sribikä täte metre?
12 Niaratre nämene kukwe ye ngübare, akwa ye erere ñaka namani bare ye ngwane ja namani ruin ño ietre yebätä töbikadre. Ne madakäre, rübare kri kena ye ngwane niaratre rüe nakaninkä bäri. Kukwe yebätä niaratre jatani kübien kukwe ja üairebiti. Kä 1919 ye ngwane köbö nükani niaratre gakrökäre. Jesús nükani templo ja üaire Ngöbökwe mike ñärärä. Niaratre ruäre ñaka nämene ngwäte ye köböite ñan namani sribire Rei kräke (Mat. 25:16). Meritre deme käkwe ja ngwani ye erere namani bare niaratre yebätä, niaratre ñaka töbikabare seite ja üaire yebätä. Ni krene käkwe ja ngwani, ye erere niaratre ñan tö namani sribi nuain Gobran Ngöbökwe kräke. Akwa, nitre dianinkä ye kwati käkwe ja ngwani metre täte, aune ja töi mikani kwetre sribire bäri sribi Bökänkä ye kräke aune rü kri nuain nämene ye ngwane nuainbare kwetre.
13. ¿Kä 1914 ye bitikäre nitre sribikä täte metre käkwe ja töi mikani ño, aune kä nengwane tätre ja töi mike ño?
13 Kä 1916 ye bitikäre, täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä kukwe ne niebare: “Ja mräkätre, nita töbike kwin metre Ngöbö yebätä ye ñaka ja di ngwen nekä kukwe bianta Kwe nuaindre nie yebätä. Ni ñaka Apoc. 7:9; Juan 10:16).
tö kukwe nikwe ye nuain, aisete ni nämä kukwe ngübare octubre kä 1914 ye abokän ni ñan nämä töbike metre rababa gare nie, akwa ni Däkien ñaka Kukwe Mada ükateba ni töi nämä drebätä ye mikakäre nemen bare ye käkwe kä mikani juto nibätä. Niarakwe ye nuaindre ye ni ñaka törbaba. Dre nämä Niara töibätä aune törbaba dre nuain ye aibe ni törbaba mikai gare jai”. Kä nengwane, nitre dianinkä ni Däkienkwe ye täbe ja töi mike bobre aune Ngöbö aibe mike täte. Niaratre ñaka niere Ngöböta niaratre juen, akwa niaratre tätre juto biare jondron ni Däkienkwe tä Kä tibienbätä ye ngübakäre. Arato, nitre “kwati” nünain kärekäre Kä tibienbätä ye “obeja mda” abokän tä ja ngwen ngwäte nitre nänkä kä kwinbiti ye erere (NITA JUTO YE NIKWE BÄMIKADRE
14. ¿Jehovakwe nitre mikani mrö ja üaire bien nie ye nikwe kukwe nuadre angwane ye raba ni kriemike ño?
14 Nitre kwati käkwe nünain Kä tibienbätä ye tätre ja ngwen mokre aune Jehovakwe nitre mikani mrö ja üaire biankäre ye tätre kukwe nuin. Niaratre ye tä mokre ne kwe seite ja üaire ye rabadre ere kwetre Ngöbö Kukwei aune üai deme ye köböire (ñäkädre Salmo 119:130 bätä Juan 16:13 yebätä). Tädre ye nuainne ye köböire Kristo jatadreta ye ngwane tädre dite aune juto biare, bätä tödeka kwetre ye nuateta akwa yebiti ta tätre sribire jankunu. Ñodre, nitre nazi ja mräkätre kitani ngite ye ngwane, Biblia aibe nämene kwetre, yebätä mrö ja üaire biandre bäri ietre ribebare kwetre Jehovai. Kä nikani braibe ta angwane, namani gare ietre ja mräkä mada kitani ngite käkwe täräkwata Ni Mikaka Mokre sribebare mrä mrä jatani ngwena ükani ngüre ngwarbe mikani ie yete. Ja mräkä, Ernst Wauer abokän ñaka murie ketani yete käkwe niebare: “Kukwe nämene tikani täräkwata yebätä, ye Jehovakwe nun dimikani ne kwe rabadre nun töite”. Arato niebare kwe: “Kä nengwane mrö ja üaire ye raba kwen jötrö ngwarbe nie, akwa ¿nita mike tuin ütiäte jai? Nire nire tä tö ngwen Jehovai, tä ja ngwen metre aune tä mröre mesa kwe yebätä, yekwe jondron kwin rabai krubäte ye gare kwin tie”.
15, 16. ¿Nitre gure käkwe ja töi mikani kukwe driere yebätä kukwe meden kwin namani bare aune ye tä dre driere nie?
15 Obeja mada tätre sribire gwairebe Kristo mräkätre yebe sribi Bökänkä ye kräke (Mat. 25:40). “Sribikä käme amne [...] krene” abokänbätä blitabare Jesukwe, ye erere niaratre ñaka ja ngwen, ñakare aune tätre ja töi kwinbiti ja di ngwen Gobran Ngöbökwe ye mike käne. Ñodre, Jon aune Masako nübaibare kukwe driere Kenia nitre blitaka chino yei. Kena niaratre namani töbike, akwa orasion nuainbare, blitabare kwetre jabe kukwe yebätä aune nikanintre kä yekänti.
16 Niaratre ye nuainbare aune kukwe kwin namani kwetre. Niaratre arabe tä mike gare: “¡Nete kukwe drie ye kwin krubäte!”. Niaratre ja tötika Bibliabätä kömikani nitre ni kükü ben aune kukwe kwin namani bare bätätre. Ja ruin ño ietre ye mikani gare kwetre: “Köbö kwatire kwatire nunta debe bien Jehovai nunta nete yebätä”. Erametre, ja mräkätre kwati tätre bämike tätre sribire ja dibiti Ngöbö kräke, ñongwane kä krütai ye ñan gare ietre, akwa yebiti ta tätre nuainne. Ani töbike ja mräkätre kwati janamene Kwela Galaad yete, aune sribi misionero diani ja käne kwetre. Nitre misionero tä sribire ño ye mä törba mikai gare jai, angwane “Hacemos todo lo que podemos”, dianinkä La Atalaya 15 octubre 2001, yebätä mä raba ñäke. Mätä ñäkebätä ye ngwane mä raba ngwentari jai ti raba dre nuainne sribikäre bäri Jehová käikitakakäre aune kä mikakäre juto jabätä.
JA NGWANDRE MOKRE
17. ¿Köbö ñongwane te kä ne gaite ye ñaka gare nie ye köböire kukwe meden raba nemen nikwe?
17 Erametre, köbö ñongwane aune ñänä okwä nuäi te kä ne gaite ye ñaka gare metre nie, akwa ye köböire kukwe keta kabre raba nemen nikwe. Ni ñaka ja di ngwandre nekä aune ni ñaka rabadre ulire, nikwe ja töi mikadre Jehová töita ño ye nuainne ye köböire ja rabai ruin bäri ni Rün ni tarekä ye ken nie. “Ni sribikä tä niken dobro tikekä aradorebti” ye erere ni töita, aune ni ñaka tä ja näkwitamana jondron kä nebätä yei, ñakare aune nita sribire kä jutobiti ni sribi Bökänkä ye kräke (Luc. 9:62).
18. ¿Ñobätä ni ñaka tö tödeka nikwe ye tuai di nekä?
18 Köbö kri Ngöbökwe ye tä nökrö jötrö ngwarbe, aune ni ñaka tö Jehová bätä Jesús mikai ulire. Niaratre nibu sribi ütiäte mikani ni kisete kä krüte nete. ¡Tätre tö ngwen nie ye nita mike tuin jai! (Ñäkädre 1 Timoteo 1:12 yebätä.)
19. ¿Nita juto biare ye nikwe bämikadre ño?
19 Nikwe nünain kä kwinbiti o Kä Bä Nuäre yete, akwa ja töi mikadre kwatibe sribi mikani Ngöbökwe ni kisete kukwe driere aune nitre tötike ye nuainne kwin täte. Köbö ñongwane te kä ne krütai ye rabadre gare nie ye ñan bäri ütiäte, akwa ni tätre juto köbö ye rükadi angwane ye bäri ütiäte ni kräke. Nita juto biare köbö ye kräke ye nikwe bämikadre (Mat. 24:36, 44). Nikwe tö ngwandi Jehovai aune Gobran kwe mikadre käne angwane niarakwe ñaka ni tuainmetre (Rom. 10:11).
[Notas]
^ párr. 3 La Atalaya 1 marzo 2004, páginas 14 nemen 18 mikadre ñärärä.
[Kukwe ngwantarita]
[Jondron üai bämikani página 23]
[Jondron üai bämikani página 26]
Kukwe tare yebiti ta mrö ja üaire känändre käre
[Jondron üai bämikani página 27]
Ni töita kwatibe sribi Ngöbökwe yebätä angwane kä rikai jötrö ta