Kwela ükaninte yebiti Jehovata bämike tä ni tarere
Kwela ükaninte yebiti Jehovata bämike tä ni tarere
JEHOVÁ ye “Ni tötikaka Kri” (Is. 30:20). Ni tare krubäte kwe ye medenbätä tä ni tötike. Ñodre, niarata ni tarere medenbätä tä “dre dre nuene, ye erere tä mike gare jökrä” Jesús ie (Juan 5:20). Ni Testiko kwe tä ja di ngwen niara käikitekä aune nitre mada dimike ye niarata tarere, ye medenbätä tä ni “tidrä mike kukwe dirikäre” (Is. 50:4).
Jehovata ni tarere ye erere nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä ruäre dianinkä kukwe ükatekä ni tötikakäre ye käkwe kwela keta jätä ükaninte, ne kwe nire nire törba aune raba niken kwela yebätä ye rikadre ja tötike. Kwela yebiti Jehová tä bämike niarata ni tarere, ¿ñan ererea?
Kwela jene jene ükaninte ni tötikakäre kä nengwane, yebätä nunta mun nübaire ñäke aune nitre janamene kwela yebätä ye käkwe dre niebare ye mä raba mike gare jai arato. Ye bitikäre mä raba ngwentari jai: “¿Ngöböta ti tötike ye tä ti dimike ño?”.
NGÖBÖTA NI TÖTIKE YE KÖBÖIRE DRE KWIN TÄ NEMEN NIKWE
Jehová “Ngöbö ni tarekä kri” tä ni tötike köböire nita tö ngwen kukwe kwin yei, nita juto biare ja tuakäre kukwe ruäre ben, aune kätä nemen juto nibätä sribi kwe nuainkäre (2 Cor. 13:11). Nitre ja tötikaka Jesube siklo kena ye erere ni tötikata, ne kwe nitre mada yei nikwe kukwe “diri[dre] amne niaratre kukwe ye mikadre täte jökrä” (Mat. 28:20).
Ni ñan raba nemen kwela ye jökräbätä, akwa ni raba niken kwela keteitibätä. Ne madakäre, kukwe Bibliabätä drieta nie ye ni raba nuainne arato. Nitre Jehová mikaka täte janamene ja tötike kwela yete yebe nikwe kukwe driedre angwane raba ni dimike kukwe driere bäri kwin.
Ye medenbätä, mä raba ngwentari jai: “¿Ti raba niken kwela ruäre yebätä?”.
Kukwe ükaninte aune kukwe drieta kwela yete ye tuin ütiäte nitre Jehová mikaka täte yei. Kukwe dirita ye käkwe mun dimikadre nökrö Ngöbö ken aune sribi kwe nuainkäre, aune bäri ütiäte mun tötikadre kukwe kwin driekäre nitre madai.
[Rekwadro páginas 13-17]
KWELA ÜKATETA YEBÄTÄ KUKWE MIKATA GARE
Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke
Ñokäre nuainta: Nitre kukwe driekä tötikakäre, kukwe driekäre kwin aune kukwe kwin dirikäre nitre madai.
Köbö nuäi te: Nuainta käre.
Medente nuainta: Ju ja Ükarakrö yete.
Nire nire raba niken: Nitre tä ja ükökrö käre gätäbätä aune tätre kukwe Bibliabätä kain ngäbiti bätä tätre ja ngwen kukwe nieta ni kristiano kräke ye ererebätä.
Kukwe meden ribeta: Blitadre ni Kwela Sribi Ngöbökwe jie ngwanka yebe.
Bren kädekata esclerosis lateral amiotrófica tä Sharon yebätä, niara tä niere: “Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke ye tä mike gare tie ti rabadre kukwe mada känene aune kukwe mike gare kwin, arato tä ti töi mike ñaka töbike jabebätä, ñakare aune nitre dimikadre kukwe Ngöbökwe yebiti ye tä ti töite”.
Arnie, ni ni tuabitikä tä mike gare: “Ti nämä chi ngwane kukwe ñaka nämene betekä kwin ti kadate aune nikradre nitre ngwärebätä ye ñaka nämene nemen nuäre ti kräke. Jehová aune kwela ne köböire tita blite nitre madabe aune kä jürä ñaka tibätä, blitadre angwane murie jäkädre ño aune tikwe ja töi mikadre ño ye rababa gare tie. Ti tötikata Ngöbö käikitakakäre konkrekasionte aune kukwe driekäre, yebätä tita debe bien”.
Kwela nitre sribikä Kena Betelte kräke
Ñokäre nuainta: Nitre tä nüke sribire kena Betelte ie ja rabadre ruin kwin sribikäre yete.
Köbö nuäi te: Bämän krä jätä biti krä ti, nuainta minuto gre ketebu biti krärike bämän kratire kratire te.
Medente nuainta: Betel.
Nire nire kräke: Nitre tä sribire Betelte o nitre ruäre abokän tätre niken sribere ja töi jeñebiti, tädrera sribire kä kwati o bäri.
Kukwe meden ribeta: Nitre sribikä Kena Betelte ye sukursal tä juen kwela yete.
Kä 1980 ye näire Demetrius nübaibare kwela yebätä, niara tä niere: “Kwela ye ti töi mikaba ja tötike bäri kwin aune ti dimikaba kwe sribikäre jankunu Betelte. Nitre kukwe kädriekä käkwe nun tötikaba aune mäträba nunbätä ye käkwe mikaba gare tie Jehovata ti tarere aune tö ti tuai sribire kwin Betelte”.
Kaitlyn tä niere krörö: “Tikwe ja ngwandre dite kukwe ja üairebiti yebätä ti töi mikaba kwetre. Kwela nitre sribikä Kena Betelte kräke ye ti töi mikaba Jehová mike gare bäri kwin jai, aune juta kwe bätä gätä nuainta ye mike tuin ütiäte jai arato”.
Kwela Sribi Ngöbökwe jie ngwankäre
Ñokäre nuainta: Nitre ni tuabitikä, nitre umbre aune nitre sribikä konkrekasionte tötikakäre, ne kwe sribi mikani niaratre kisete konkrekasionte aune kukwe meden ükateta ye nuaindre kwin kwetre (Hech. 20:28). Konkrekasion tä ja tuin kukwe meden ben, kukwe meden raba kukwe kri mike kisete, aune tä kukwe meden ribere jai yebätä blitata. Ñongwane kwela ye nuainta ye tä gare Nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä yei. Ñaka nuainta kä kwatire kwatire te.
Köbö nuäi te: Kä nikanina ta yete nuainbare köbö köböbu o ruäre ngwane nuainbare köbö köböbu biti ötare nitre ni tuabitikä kräke, aune köböiti biti ötare nitre umbre kräke, aune köbö köböiti nitre sribikä konkrekasionte kräke.
Medente nuainta: Ju ja Ükarakrö o Ju Gätä kri nuainkäre yete. Nire nire kräke: Nitre ni tuabitikä, nitre umbre aune nitre sribikä konkrekasionte.
Kukwe meden ribeta: Ni ni tuabitikä tä nitre umbre aune nitre sribikä konkrekasionte nübaire. Sukursal tä nitre ni tuabitikä nübaire. “Kukwe keta kabre mikata gare köbö braibe yete, akwa kukwe ye tä nitre umbre dimike sribire kä jutobiti aune Biblia tä niere niaratre nünandre dite sribi Jehovakwe nuainkäre ye erere tätre nuainne. Ja mräkätre mrä aune ja mräkätre niena mekera kukwebätä rabadre obeja ngübare ño aune ‘rabadre töbike ja erebe’ ye drieta ietre.” (Quinn.)
“Kwela ye tä ni töi mike sribi Ngöbökwe mike tuin ütiäte jai, ja ngwen mokre aune tä ni tötike ja mräkätre ngübakäre kwin. Jehová ye töi kwin krubäte.” (Michael.)
Kwela nitre Sribikä Prekursor kräke
Ñokäre nuainta: Nitre prekursor tötikata ne kwe sribi Ngöbökwe nuaindre kwin kwetre (2 Tim. 4:5).
Köbö nuäi te: Bämän krobu.
Medente nuainta: Ju ja Ükarakrö bäri no yekänti sukursal tä nuainmana.
Nire nire kräke: Nitre kätä sribi prekursor regular nuainne kä kwati te o bäri. *
Kukwe meden ribeta: Prekursor meden raba niken ye ni ni tuabitikä tä kä tike aune nübaire.
Lily tä niere: “Kwela ye ti dimikaba ja tuin kukwe ruäre ben kukwe drieta yekänti aune kukwe mada ben. Tikwe ja tötikadre ño, diridre ño aune tikwe kukwe mikadre gare ño Biblia yebiti ye gare bäri kwin tie. Ja ruin bäri kwin tie nitre mada dimikakäre, nitre umbre dimikakäre aune konkrekasion dimikakäre nirien ja käne”.
Brenda janamene bobu kwela yebätä tä niere krörö: “Kwela ye köböire ti töita kwatibe kukwe ja üaire yebätä, tä ti dimike töbike kwin aune ti töita nitre mada dimikabätä. ¡Jehová mantiame krubäte!”.
[Notas]
^ párr. 38 Ja mräkätre braibe aibe nübaidre angwane, nitre prekursor mada abokän kä nikanina kwärikebiti janamene kwela yebätä ye nübai raba arato.
Kwela nitre Umbre Konkrekasionte kräke
Ñokäre nuainta: Tä nitre umbre dimike ne kwe sribi mikani kisete konkrekasionte ye nuaindre kwin kwetre aune rabadre bäri dite kukwe ja üairebiti.
Köbö nuäi te: Köbö köbörike.
Medente nuainta: Sukursal ie tä gare, ruäre nuainta Ju ja Ükarakrö o Ju Gätä kri nuainkäre yete.
Nire nire kräke: Nitre umbre kräke.
Kukwe meden ribeta: Sukursal tä nitre umbre nübaire.
Ja mräkätre janamene clase 92 Estados Unidos, ruäre käkwe kukwe meden niebare ye ani mike gare jai:
“Kwela ye ti dimikaba krubäte; tita töbike kukwe nuainta tikwe yebätä aune tikwe obeja Jehovakwe ngübadre ño yebätä ti töi mikaba arato.”
“Ti raba nitre mada dimike bäri Biblia yebiti.”
“Kukwe drieba tie ye käkwe ti dimikai käre.”
Kwela Ni ni tuabitikä bätä Muko kwe kräke
Ñokäre nuainta: Nitre ni tuabitikä konkrekasionte bätä nitre gätä kri köböbu tuabitikä käkwe sribidre kwin konkrekasion dimikakäre, ne kwe niaratre tä “kukwe driere aune nitre tötike” ye nuaindre kwin bätä rabadre ja mräkätre ngübare kwin arato (1 Tim. 5:17; 1 Ped. 5:2, 3).
Köbö nuäi te: Sö krobu.
Medente nuainta: Sukursal ie tä gare.
Nire nire kräke: Nitre ni tuabitikä bätä nitre gätä kri köböbu tuabitikä kräke.
Kukwe meden ribeta: Sukursal tä nitre ni tuabitikä ye nübaire aune muko kwe arato.
“Jesús tä Ji Dokwäre ye tuin bäri ütiäte nunye. Nun rabadre ja mräkätre aune konkrekasion dimike ne kwe tädre keteitibe ye ütiäte krubäte ye niena gare nunye. Ni ni tuabitikä tä mäträre aune ja mräkätre töi ükete, akwa rabadre ja mräkätre dimike, ne kwe ja mräkätre ie rabadre gare Jehovata tarere ye sribi bäri ütiäte tä ni ni tuabitikä kisete ye ñaka käi nikwitekä nunbiti.” (Joel, janamene kwela nuainbare kena 1999.)
Kwela nitre Brare Kaibe tötikakäre Bibliabätä
Ñokäre nuainta: Nitre umbre aune nitre sribikä konkrekasionte kaibe tötikakäre sribi mada Jehovakwe nuainkäre kwin. Nitre tä niken kwela yete ye bäsi jökrä juanta nitre ribeta kukwe driekäre juta kwe yekänti. Ruäre abokän töta nänbätä juta madate angwane juanta juta yete. Ruäre raba sribi prekursor especial nuainne sö ruäre te, ne kwe kä meden känti ñaka kukwe drieta jire yekänti kukwe driedre kwetre.
Köbö nuäi te: Sö krobu.
Medente nuainta: Sukursal ie tä gare, ruäre ngwane nuainta Ju ja Ükarakrö o Ju Gätä kri nuainkäre yete.
Nire nire kräke: Nitre brare kaibe, kä 23 nemen 62 nitre yebiti, ñaka bren bätä töi rabadre juto biare ja mräkätre dimikabätä aune ja töi mikadre niken nitre ribeta kukwe driekäre yekänti (Mar. 10:29, 30). Tädre sribire ni umbre o ni sribikä konkrekasionte erere kä kubu te.
Kukwe meden ribeta: Gätä kri köböbu nuainta ye ngwane nire tö näin kwela yete yebe gätä nuainta.
Kwela nuainbare bä grebiti bämä Estados Unidos, yebätä Rick janamene, niarata niere: “Tikwe ja töi mikaba ja tötike kwela yebätä ye köböire Jehová üai deme käkwe ti töi kwitaba. Jehovata sribi mike ni kisete angwane tä juto biare ni dimikakäre. Nita ja töi mike Jehová kukwei nuainne aune ñaka töbike jabebätä angwane niarata ja di bien nie”.
Andreas tä nüne Alemania tä mike gare: “Kä nengwane Jehová ñaka kukwe nuainne juta kwe kräke, akräke kukwe kwin ñaka rabadre bare. Ti tötikabare ye köböire tita juto biare sribi keta kabre nuainkäre. Arato, kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä ye käkwe mikaba gare tie, nita sribire Jehová aune ni mada kräke ye tä kä mike juto nibätä”.
Kwela nitre Kristiano Gure tötikakäre Bibliabätä
Ñokäre nuainta: Nitre gure tötikata ne kwe sribidre bäri kwetre Jehová aune juta kwe ye kräke. Nitre tä niken kwela yete ye bäsi jökrä juanta kukwe driere nitre ribeta kukwe driekäre juta kwe yekänti. Ruäre töta nänbätä juta madate angwane juanta juta yete sribi prekursor nuainne sö ruäre te, ne kwe kukwe driedre kukwe drie ñaka krubäte yekänti.
Köbö nuäi te: Sö krobu.
Medente nuainta: Nuainta Estados Unidos, aune kömikai septiembre 2012 sukursal ruäre dianinkä yekänti, nuaindi Ju ja Ükarakrö o Ju Gätä kri nuainkäre yete.
Nire nire kräke: Kä tädre 25 nemen 50 nitre gure yebiti, ñaka bren, tädre sribire köbö täte Ngöbö kräke aune töi rabadre Isaías erere, niarakwe niebare: “¡Tita nete! Mäkwe ti juan” (Is. 6:8). Kä kubura te tädre gure aune medente nitre ribeta kukwe driekäre, yekänti tädre juto biare nänkäre. Ja mräkä tädre sribire ni umbre o ni sribikä konkrekasionte erere kä kubura näre.
Kukwe meden ribeta: Gätä kri köbömä nuainta ye ngwane nire tö näin kwela yete yebe gätä nuainta kukwe mikakäre gare bäri ietre. Mä tö näin kwela yebätä, akwa juta mäkwe yete ñaka gätä ye nuaindi angwane mä raba kukwe ye mike gare sukursal tä juta mäkwe yete ie.
“¡Bämän krä kwä yete kukwe kwin tä nemen gare nitre gure metre yei! Nun töita kwatibe sribi Ngöbökwe nuainkäre bäri aune ñaka ja töi mike jondron ribere krubäte jai.” (Eric bätä Corina, janamene kwela nuainbare kena 2011.)
Kwela Galaad Watchtower ja tötikakäre Bibliabätä
Ñokäre nuainta: Tä ja mräkätre dimike ne kwe sribidre ni misionero juta madate o ruäre juanta sribire ni ni tuabitikä erere o sribikäre Betelte. Niaratre sribi Ngöbökwe dimikadre kukwe drie yebiti o sribire sukursalte.
Köbö nuäi te: Sö krärike.
Medente nuainta: Centro Educativo Watchtower; tä Patterson (Nueva York).
Nire nire kräke: Nitre gure tädrera sribire köbö täte Ngöbö kräke ye nübaita, ñodre, ja mräkätre abokän ñaka janamene kwela Galaad yete akwa kädekani misionero erere, prekursor especial, ni ni tuabitikä o ni sribikä Betelte. Tädrera sribire kä komä näre. Blitadre, ñäkädre täräbätä o kukwe tikadre inglere ye rabadre gare ietre.
Kukwe meden ribeta: Nitre ji ngwanka sukursalte tä ribere nitre gure metre yei rikadre kwela yebätä.
Lade bätä Monique, käi Estados Unidos, akwa juani África. Lade tä niere: “Kwela Galaad nun tötikabare kukwe driekäre kä ño ño känti, aune ja töi mike sribire gwairebe ja mräkätre tare nunkwe yebe”.
Monique tä mike gare arato: “Kä medenkänti ti juandre, akwa kukwe Ngöbökwe tä dre driere ye tita nuainne ye köböire kätä juto tibätä. Tita nüne kä jutobiti ye tä mike gare tie Jehovata ti tarere”.
Kwela nitre Ji ngwanka Sukursalte aune Muko kwe kräke
Ñokäre nuainta: Nitre Ji ngwanka Sukursalte tötikata, ne kwe sribi nuainta Betelte ye ükadrete kwin kwetre aune konkrekasion kwatire kwatire ye dimikadre, arato nitre ni tuabitikä konkrekasionte aune nitre gätä kri köböbu tuabitikä dimikakäre sribi nuainta kwetre yebätä. Kukwe kwitata, tärä sribeta aune juanta bätä sribi keta kabre nuainta sukursalte ye jie ngwankäre.
Köbö nuäi te: Sö krobu.
Medente nuainta: Centro Educativo Watchtower; tä Patterson (Nueva York).
Nire nire kräke: Nitre sukursal jie ngwanka o Nitre ruäre kädekani sribi Ngöbökwe jie ngwen juta ruäre te.
Kukwe meden ribeta: Nitre Braibe Konkrekasion jökrä Ngübabitikä tä ja mräkätre aune muko kwe ye nübaire.
Kwela nuainbare bä grebiti kwärike, yete Lowell bätä Cara janamene, niaratre tä sribire Nigeria. Lowell tä niere: “Kwela ne käkwe mikaba törö tie sribi keta kabre rabadre ni kisete, akwa ni ririadre kukwe ja üairebiti ye bäri ütiäte Jehová kräke. Arato, mikaba törö tie Jehovata nitre niara mikaka täte ye tarere ye erere tikwe nuaindre”.
Cara tä niere arato: “Kukwe nieba nunye yebätä ti töita: ni ñaka ja tötike kwin käne angwane ni ñaka raba kukwe driere nuäre ni madai”.
[Jondron üai bämikani página 13]
[Jondron üai bämikani página 14]
[Jondron üai bämikani página 15]
[Jondron üai bämikani página 16]