Jän niedre ye ngwane jän niedre kwatibe
Jän niedre ye ngwane jän niedre kwatibe
“Munkwe “jän” nie ne ngwane, munkwe “jän” nie kwatibe; munkwe “ñakare” nie ne ngwane munkwe “ñakare” nie kwatibe.” (MAT. 5:37)
¿KUKWE NE GARE MÄI?
¿Ja kukwei kitakata yebätä Jesukwe dre niebare?
¿Jesukwe kukwe niebare ye erere nuainbare kwe yebiti kukwe meden bämikani kwe ni kräke?
¿Kukwe meden meden känti nikwe jän niedre kwatibe?
1. ¿Ja kukwei kitekä yebätä Jesukwe dre niebare aune ñobätä?
NITRE kristiano erametre ñaka tä ja kukwei kitekä bämikakäre niaratre tä blite metre, ñobätä ñan aune Jesukwe kukwe niebare ye niaratre tä mike täte: “Munkwe jän nie ne ngwane, munkwe jän nie kwatibe”. Kukwe yebiti mikani gare kwe nita dre niere ye erere nuaindre. Niara jämi kukwe ye niere ye känenkri niebare kwe: “Munkwe ñan ja kukwei bian jändrän käbti”. Niarakwe mikani gare nitre kwati tä ja kukwei kitekä kukwe kia kiabätä biti ñaka nemen kukwe nieta kwetre ye erere nuainne ye abokän ñaka kwin. Nikwe jän o ñakare niedre kwatibe. Nita “kukwe mda nie[re] ne ngwane” ni mada ñan raba tö ngwen nie aune ni ja mikaka “ngite” tä ni gobraine ye erere ja ngwanta (ñäkädre Mateo 5:33-37 yebätä).
2. ¿Ja kukwei kitadrekä ye jökrä blo?
2 ¿Ja kukwei kitadrekä ye blo niebare Jesukwe? Ñakare. Ja tötikaba käne yebätä mikaba gare Jehová aune Abrahán käkwe ja kukwei kitaninkä kukwe ütiätebätä. Arato, kukwe biani Moisés ie yete mikani gare nitre Israel käkwe ja kukwei kitadrekä kukwe ütiäte ükatekäre (Éx. 22:10, 11; Núm. 5:21, 22). Ye medenbätä, ruäre ngwane ni kristiano tä ja kukwei kitekä kukwe metre niekäre gobran ngwärekri. Arato, tä nuainne kukwe mikakäre gare o kukwe ruäre ükatekäre. Ñodre, nitre umbre kukwe Ükatekä nitre judío kräke käkwe Jesús mikani ja kukwei kitekä ye ngwane niarakwe kukwe metre niebare ietre (Mat. 26:63, 64). Akwa, niara ñan rabadre ja kukwei kitekä, ñobätä ñan aune niara nämene käre kukwe metre niere. Jesús, Pablo aune nitre mada käkwe jän niebare kwatibe, ye tä dre driere nie ye ani mike gare jai.
JESÚS, KUKWE KWIN BÄMIKAKA
3. ¿Jesukwe dre käbämikani Rün kä kwinbiti ie aune ye kani ngäbiti ño Jehovakwe?
3“Tita nete ma kukwei mikakäre täte Ngöbö.” (Heb. 10:7.) Kukwe yebiti Jesukwe mikani gare nämene juto biare kukwe käbämikani Ngöbökwe “Meri Bükün” yebätä ye mikakäre nemen bare, Satana niara mikai bren “ngoto üe yebätä” ye nämene gare ie (Gén. 3:15, JK). Ni kä nebätä ñaka iti jire käkwe ja töi mikani sribi kri ye kwrere ka ngäbitikäre. Jehová nämene tö ngwen monso kwe ie ye bämikani kwe, aune ñaka mikani kwe ja kukwei kitekä ie (Luc. 3:21, 22).
4. ¿Jesukwe jän niebare yebiti dre nuainbare kwe?
4 Jesukwe kukwe kwin bämikani ni kräke, ñobätä ñan aune niarakwe jän niebare kwatibe. Rünkwe sribi mikani kisete yebätä ja töi mikani kwatibe kwe: kukwe kwin Gobran Ngöbökwe driere aune nitre tö nämene rökrai Ngöbö ken ye dimike (Juan 6:44). ¿Jesús kukwe niebare ye mikani täte nememe medente kwe? Biblia tä kukwe ne niere niarabätä: “Ngöbökwe ja kukwei biani kabre [...] mikani bare täte jökrä Kristo köböire kwe” (2 Cor. 1:20). Jesukwe kukwe niebare Rün ie ye mikani nemen bare täte kwe yebiti kukwe kwin bämikani kwe. Ni mada käkwe ja di ngwani ja ngwen Jesús erere yebätä ani blite.
PABLO, NI BLITAKA METRE
5. ¿Apóstol Pablo kukwe bämikani ño?
5 “¿Tikwe dre nuendre [...] ti Dänkien?” (Hech. 22:10.) Pablo abokän kädeka nämene Saulo ie Jesús käkwe ja mikani tuare, ne kwe ñaka rabadre nitre ja tötikaka kwe mike ja tare nike jankunu ye ngwane niarakwe kukwe ye niebare Jesús ie. Saulo ja töi kwitani, ja ngökani ñöte kwe aune kukwe mikadre gare Jesubätä nitre madai ye kani ngäbiti kwin kwe. Namani kädeke “Dänkien” tikwe aune mikani täte kwe nememe krütani ye ngwane (Hech. 22:6-16; 2 Cor. 4:5; 2 Tim. 4:8). Nitre ie Jesukwe kukwe niebare ye erere ñaka ja ngwanbare kwe: “Ni ruäre käta ti Dänkien, niere tie akwa, tita kukwe nuemna abko erere tä nuene ñakare” (Luc. 6:46). Nire kätä Jesús mike ja Däkiene ye käkwe ja kukwei mikadre täte apóstol Pablo nuainbare erere.
6, 7. a) ¿Ñobätä Pablokwe köbö mada ükaninte nänkäre Corinto? b) ¿Nitre nämene niere ñaka tö ngwandre ie ye nämene kukwe metre niere? c) ¿Nitre tä kädekani ni jie ngwankäre ye mikadre tuin ño jai?
6 Kä Asia Menor aune kä keta kabre Europa, yete Pablokwe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe mikani gare. Kä yekänti konkrekasion mrä ükaninte kwe aune janamene bati bobu konkrekasion mada mada tuinbitita. Nämene ja kukwei kitekä ye ngwane nämene tike täräbätä jai (Gál. 1:20). Nitre ruäre Corinto namani niere ñaka tö ngwandre ie ye ngwane niarakwe niebare: “Ngöböta ja kukwei bien kwatibe, [...] aisete ñan nunta “jän” niere, yebti nunta “ñakare” niereta batibe munye” (2 Cor. 1:18). Pablo kukwe ne tikani angwane niara nämene Éfeso nikani aune namani Macedonia. Niara töi nämene käne rikakäre Corinto jämi niken Macedonia ye känenkri (2 Cor. 1:15, 16). Kukweta nemen bare ni ni tuabitikä konkrekasionte yebätä ye erere namani bare niarabätä, niara nikani kä madakänti, akwa ñaka nuainbare kwe ja töi jeñebiti aune ñaka nämene töbike jabebätä, ñakare aune nuainbare kwe kukwe madabätä. Pablo tö namani konkrekasion dimikai yebätä köbö mada ükaninte kwe nänkäre Corinto. Ñobätä nuainbare kwe ye ani mike gare jai.
7 Pablo nämene Éfeso namani yäke konkrekasion Corinto, akwa ye ngwane namani gare ie kukwe käme nuain nämene aune ja mika gure ye ñaka mika nämene ütiäte jai kä yekänti (1 Cor. 1:11; 5:1). Kukwe ye ükatekäre tärä tikani kena kwe konkrekasion yei. Ye bitikäre, niara rikadre Éfeso nememe Corinto, akwa kä biani kwe nitre yei kukwe niebare kwe ye mikakäre täte, ne kwe niara rikadre nitre ye tuinbiti angwane kukwe kwin rabadre bare. Ñobätä köbö mada ükaninte kwe nänkäre yete ye mikani gare kwe tärä tikani ketebukäre yete: “Tita Ngöbö mike tetikore [jabätä]: Ti jämi nemen Corinto mun känti, ñobätä ñan angwane tita töbike kwin mun kräke” (2 Cor. 1:23, NGT). Nitre namani ñäke Pablo rüere ye erere nikwe ñaka ja ngwandre, ñakare aune nire nire tä kädekani ni jie ngwankäre ye mikadre ütiäte jai. Pablokwe ja ngwani Kristo erere, aune nikwe ja ngwandre niara ye erere ye bäri kwin (1 Cor. 11:1; Heb. 13:7).
NITRE MADA KUKWE KWIN BÄMIKANI
8. ¿Rebeca kukwe meden bämikani ni kräke?
8“Tita biare rikakäre.” (Gén. 24:58, JK.) Kukwe yebiti Rebeca mikani gare meye aune ngwai kwe yei, nämene juto biare nänkäre ni ñaka nämene gare ie yebe 800 kilómetros (500 millas) ja mäkätekäre Isaac, Abrahán ngobo yebe (Gén. 24:50-58). Rebeca jän niebare ye ngwane jän niebare kwatibe kwe, niara ja ngwani kwin aune nämene Ngöbö tarere. Kä Käbämikani yete niarakwe nünanbare jondron kwata sribe nämene jure yete ni menteni kwrere. Ja ngwanbare metre kwe ye köböire kukwe kwin namani kwe. Kukwe ütiäte krubäte namani niarakwe, Jesukristo ye jatani niara yekri (Heb. 11:9, 13).
9. ¿Rut kukwe niebare ye erere nuainbare kwe?
9“Nun ñan tö näinta [...] nun näin mäbe nementa mä gwirete.” (Rut 1:10, Jonas/Rut, Sociedad Bíblica de Panamá [JR-SBP].) Rut aune Orpá käi Moab. Niaratre kän brare krütani aune niaratre nämene Moab jatani Belén kokwäre ye ngwane bi kwe Noemí abokän kän brare krütani ie kukwe ye niebare kwetre. Noemí namani ribere ietre niaratre rikadre kä Moab yekänti, ye medenbätä mrä Orpá nikaninta ja käite. Akwa, Rut käkwe ñakare niebare kwatibe ie (ñäkädre Rut 1:16, 17 yebätä). Rut nikani Noemí ben tuanimetre, aune mräkätre kwe bätä kukwe ngwarbe mika nämene täte Moab ye tuanimetre kwe. Meritre nirike abokän yekri Kristo jatadi ye Mateokwe kädekaninte. Rut ja di ngwani Jehová mike täte metre, ye köböire niara namani meritre kädekaninte ye ngätäite (Mat. 1:1, 3, 5, 6, 16).
10. ¿Ñobätä Isaías kukwe kwin bämikani ni kräke?
10“¡Tita nete! Mäkwe ti juan.” (Is. 6:8.) Isaías jämi kukwe ye niere, ye känenkri Jehová nämene täkäni küräbiti templo nitre israelkwe yebiti ta ye tuani köböre kwe. Jehovakwe kukwe ngwantaribare ye Isaías kukwe nuabare: “¿Tikwe nire juain, aune nire näin ni käbiti?”. Jehová nämene nübaire blite ja käbiti aune niara kukwei mike gare juta kwe abokän ñan namanina niara kukwei mike täte yei. Isaías jän niebare kwatibe ye erere nuainbare kwe. Niara nämene Ngöbö kukwei niekä kä gre ketebu biti kwä ti biti bäri. Nämene sribi ye nuainne angwane kukwe tare ñäkäibare nitre ye kräke aune kukwe metre mika nämene täte ye ükaiteta ye mikani gare kwe arato.
11. a) ¿Nita ja kukwei kitekä ye erere nuaindre ye ñobätä ütiäte? b) ¿Nitre meden käkwe ñaka ja kukwei mikani täte abokän tä ja töi kräke nie?
11 ¿Kukwe kwin namani bare ye ñobätä Jehovakwe tikamana Kukwe kwe yebätä? ¿Nikwe jän niedre ye ngwane jän niedre kwatibe ye ñobätä ütiäte krubäte? Biblia tä mike gare nire “ñan tätre ja kukwei mike täte [...] abko dokwäre krütadre kärekäre” (Rom. 1:31, 32). Faraón, gobranka Egipto, Sedequías rei Judá, Ananías bätä Safira, niaratre ñaka kukwe kwin bämikani, jän niebare kwetre akwa yebiti ñaka ja kukwei mikani täte kwetre. Kukwe namani bare niaratre yebätä ja ngwanbätä blo ye tä ja töi kräke ni jökrä ie (Éx. 9:27, 28, 34, 35; Ezeq. 17:13-15, 19, 20; Hech. 5:1-10).
12. ¿Dre raba ni dimike kukwe nieta nikwe ye erere nuainne?
12 “Kä mrä” te abokän “Ngöbö rabadi ütiäte ñakare [nitre] kräke” ye ngätäite nita nüne, “nitre tödekaka era metre Jesubti, kwrere jire ja bä mikadi kwetre akwa, täditre kukwe nuene kämekäme” (2 Tim. 3:1-5). Ye medenbätä, nikwe ñaka ja ketadre nitre ye ben, ñakare aune nitre kätä jän niere kwatibe, yebe ja ükadrekrö käre (Heb. 10:24, 25).
JÄN NIETA ABOKÄN BÄRI ÜTIÄTE
13. ¿Nitre tä ja mike ja tötikaka Jesube ye tä jän meden bäri ütiäte niere?
13 Nita ja denkä mento Ngöbö kräke ye kukwe bäri ütiäte nita käbämike. Nire nire tä ja mike ja tötikaka Jesube yei kukwe ketamä ngwantarita angwane raba jän niere kwatibe (Mat. 16:24). Ni kukwe driekä jämi ja ngökö ñöte ie nitre umbre nibu tätre kukwe ne ngwentari: “¿Erametre mä tö ja mikai testiko Jehovakwe?”. Tä kite nirien kukwe ja üairebiti aune töta nemen ja ngökai ñöte ye ngwane nitre umbre tä ja ükökrö ben aune tätre ngwentari ie: “¿Mäkwe orasion nuainbare ja diankakäre mento Jehová kräke?”. Köbö ja ngökakäre ñöte köböita nüke angwane kukwe ne ngwantarita ietre: “Jesukristo ja nire biani ni ütiäre ye köböire, ¿mäkwe ja töi kwitanina ja mika ngite yebätä, bätä mäkwe ja dianinkä mento Jehová Tö dre dre ie ye erere nuainkäre?”. Ni itire itire tä jän niere, yebiti tätre ja kukwei kitekä Ngöböi niara mikakäre täte käre aune tätre nuainne ni kwati okwäbiti.
14. ¿Kukwe medenbätä ni rabadre töbike käre?
14 Mäkwe ja ngökani ñöte bitinkä o kä niena raire mäbiti, akwa nane ngwane mä raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Tikwe jän niebare abokän bäri ütiäte ye ti täbe mike täte Jesús erere? ¿Kukwe drie bätä ni mada tötikadre ye ti täbe mike käne Jesukwe niebare erere?” (ñäkädre 2 Corintios 13:5 yebätä).
15. ¿Kukwe medenbätä nikwe jän niedre kwatibe abokän ütiäte krubäte?
15 Nikwe ja kukwei kitaninkä ja diankakäre mento Ngöbö kräke angwane kukwe mada ütiäte yekänti nikwe ja ngwandre metre arato. Ani mike gare ruäre jai. ¿Mätä ja mäkäninte? Ye erere angwane, mäkwe ja kukwei kitaninkä mä muko tarekäre aune ngübakäre kwin ye mäkwe nuain jankunu. ¿Mäkwe ja kukwei kitaninkä sribi Ngöbökwe nuainkäre o mä ja kä tikani sribikäre juta Ngöbökwe yete? Mäkwe ye erere nuainbare angwane mäkwe dre niebare ye mäkwe mika täte. ¿Ni bobre mä nübaibare mröre ja gwirete ye ngwane mäkwe jän niebare ie? Akwa, biti mäkwe ñaka ja töi kwita ni mada ngwian bokäne käkwe mä nübaidre ja gwirete yebätä. ¿Mä nämä kukwe driere ju ju te ye ngwane mäkwe nieba ni gwi yei mä jataita tuinbiti dimikakäre kukwe ja üairebiti? Ye erere angwane mäkwe ja di ngwan ne kwe mäkwe jän niebare ye erere mäkwe nuaindre aune Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare mäbätä (ñäkädre Lucas 16:10 yebätä).
KUKWE KWIN TÄ NEMEN ÑO NIKWE SACERDOTE AUNE REI NIKWE KÖBÖIRE
16. ¿Nita dre niere ye ni ñaka mike täte angwane dre nuaindre?
16 Biblia tä mike gare “ni jökrä käta ja mike ngite” ja tidrä yebiti (Sant. 3:2). ¿Nita dre niere ye ni ñaka tä mike täte angwane dre nuaindre? Kukwe biani Moiseye yete kukwe nämene ükaninte ne kwe nitre Israel abokän “ñaka töbikadre käne kukwe niekäre” ye käkwe ja kriemikadre (Lev. 5:4-7, 11). Kä nengwane, nitre kristiano ie kukweta nainte angwane ye erere nuainta niaratre kräke arato. Nita ja mike ngite ye nita mike gare Jehovai angwane niarakwe ngite juain ta nibiti Jesukristo, Sacerdote Bäri kri köböire (1 Juan 2:1, 2). Akwa, nikwe bämikadre nikwe ja töi kwitanina ne kwe Ngöbökwe ni kadre ngäbiti. Ni rabadre ja di ngwen ne kwe ni ñaka rabadre ñäke tare nitre madai aune ja di ngwandre kukwe ye ükete (Prov. 6:2, 3). Nikwe töbikadre kwin käne ja kukwei kitakakäre, ñobätä ñan aune nane ñan raba nemen bare nie (ñäkädre Eclesiastés 5:2 yebätä).
17, 18. ¿Nire nire kätä jän niere kwatibe ye kräke jondron meden kwin tä ja känenkäre?
17 Nitre Jehová mikaka täte tätre ja di ngwen jän niere kwatibe ye kräke jondron kwin tä ja känenkäre. Nitre 144.000 dianinkä ye käkwe nünain kärekäre kä kwinbiti Jesube “amne gobrandi kä mili krati kwetre ben gwaire arato” (Apoc. 20:6). Ne madakäre, Kristo gobrandi ye ngwane nitre kwati kwe jondron kwin rabai kä bä nuäre yete, aune niarakwe nitre ye dimikai nüne kwin metre (Apoc. 21:3-5).
18 Kristo Gobrandi Kä Mil Krati ye bitikäre ni nuaite mrä, akwa nire ja ngwandi metre ye aibe rabadi Kä Bä Nuäre yete, aune ni mada ja kukwei kitaikä nie angwane nikwe tö ngwain ie (Apoc. 20:7-10). Kä ye näire nitre jän niedi kwatibe aune ñakare niedi kwatibe. Ni jökrä käkwe ja ngwandi ni Rün kä kwinbiti “Ngöbö Jehová kukwe metre niekä” ye erere (Sal. 31:5).
[Kukwe ngwantarita]
[Jondron üai bämikani página 27]
[Jondron üai bämikani página 28]
Jesukwe ja kukwei kitaninkä Rün ie ye erere nuainbare kwe ja ngökani ñöte nememe murie ketani
[Jondron üai bämikani página 30]
¿Mäkwe jän niebare abokän bäri ütiäte ye mä täbe mike täte?
